Valitse Sivu

Rakastakaa Raamattua kuten Hieronymus

Rakastakaa Raamattua kuten Hieronymus

Pyhä Hieronymus (n.v. 345-420) jätti elämänsä ja työnsä kautta kirkolle perinnöksi ”syvän kiintymyksen ja rakkauden” pyhää Raamattua kohtaan. Noihin pyhän Hieronymuksen muistopäivän rukouksesta otettuihin sanoihin viittaa otsikossaan paavi Franciscuksen apostolinen kirje Scripturae Sacrae affectus. Se julkaistiin 30.9.2020, jolloin oli kulunut 1600 vuotta Hieronymuksen kuolemasta. Pyhä Hieronymus oli väsymätön tutkija, kääntäjä, eksegeetti, syvällinen Raamatun tuntija ja sen tunnetuksi tekijä ja tulkitsija, kristinuskon totuuden puolustaja, askeetti ja hengellinen ohjaaja. Patristiikan kulta-aikana hän tunsi monet suurista idän ja lännen kirkkoisistä; häntä pidetään yhtenä lännen kirkon neljästä suuresta opettajasta Augustinuksen, Ambrosiuksen ja Gregorius Suuren ohella.

Kääntymyskokemuksen (kun hän kuuli Tuomarin sanovan, että hän ei ollut kristitty, vaan cicerolainen) jälkeen Hieronymus omisti elämänsä Kristukselle ja hänen sanalleen, tehdäkseen jumalalliset kirjoitukset tunnetuiksi. Hän asetti Roomassa saamansa retoriikan ja klassisen latinan koulutuksen Jumalan sanan ja kirkon palvelukseen ja opiskeli jatkuvasti. Hän matkusti laajasti Euroopassa ja idässä, tutustui luostari- ja yhteisöelämään ja vetäytyi autiomaahan opiskelemaan Raamatun alkukieliä, ensin kreikkaa, sitten hepreaa. Hänen elämässään yhdistyivät vihkiytyminen Jumalalle ja omistautuminen tutkimukseen. Hänet vihittiin papiksi Antiokiassa. Hän jatkoi opintoja Konstantinopolissa, jossa hän koki myös vuoden 381 suuren kirkolliskokouksen; hän käänsi latinaksi mm. Origeneen ja Eusebiuksen tekstejä. 

Vuonna 382 hän tuli Roomaan, jossa hänestä tuli paavi Damasuksen läheinen työtoveri. Hän ei unohtanut myöskään hengellistä ohjausta: hänen johdollaan ryhmä roomalaisia askeettista elämää viettäviä ylhäisönaisia (kuten Marcella, Paula ja Eustochium) omistautui Raamatun lukemiseen ja tutkimiseen alkukielillä. Tuohon aikaan Hieronymus aloitti evankeliumien ja mahdollisesti myös muiden Uuden testamentin tekstien aiempien latinankielisten käännösten tarkastustyön; hän käänsi Origeneen saarnoja ja Raamatun kommentaareja ja kävi laajaa kirjeenvaihtoa. Damasuksen kuoleman jälkeen hän lähti ensin Egyptiin ja sitten Palestiinaan; vuonna 386 hän tuli Betlehemiin ja asui siellä kuolemaansa asti. Hän perusti (yhdessä Paulan ja Eustochiumin kanssa) kaksi luostaria, joissa oli myös vierasmajat pyhiinvaeltajien palvelemiseksi.

Betlehemissä Hieronymus toteutti koko Vanhan testamentin käännöksen hepreasta, kommentoi Raamatun tekstejä ja laati apuvälineitä Raamatun tutkimista varten. Tuo suuri käännöstyö Vulgata (Vanhan testamentin käännös hepreasta ja aiempien latinankielisten UT:n ja psalmien käännösten tarkastettu versio) tuli leimaamaan syvästi läntistä kulttuurihistoriaa ja teologista kieltä. Trenton kirkolliskokous piti sitä ”virallisesti vahvistettuna” käännöksenä, väheksymättä kuitenkaan alkukielisten tekstien merkitystä.

Hieronymus muistuttaa elämällään ainutlaatuisella tavalla rakkaudesta pyhää Raamattua kohtaan. Se johtaa tuntemaan Kristuksen: Joka ei tunne Raamattua, ei tunne Kristusta. Ei pidä lukea vain evankeliumeja, apostolien tekoja ja kirjeitä, vaan koko Vanha testamentti on välttämätön Kristuksen totuuden ja rikkauden ymmärtämiseksi.

Raamatun selittäjän palvelutehtävä on auttaa toisia ymmärtämään Raamattua, joka ei aina ole välittömästi ja helposti ymmärrettävissä (vrt. Filippos Ap.t. 8:30-31). Hieronymuksen esimerkki näyttää, kuinka tärkeää nykyäänkin on kokonaisvaltainen Raamatun kielten tuntemus ja huolellinen tutkimus sekä tulkintahistorian tunteminen. Paavi Franciscuksen mukaan Hieronymus onnistui ”inkulturoimaan” Raamatun latinan kieleen ja kulttuuriin. Paavi korosti käännöstyötä ”kielellisenä vieraanvaraisuutena”; ilman käännöstä eri kieliryhmät eivät voi kommunikoida eikä kohtaamisen kulttuuri ole mahdollinen. Hieronymuksen kielitaidon ansiosta meillä on universaalimpi ja syvemmin lähteet tunteva ymmärrys kristinuskosta.

Paavi kehottaa kaikkia rakastamaan sitä, mitä Hieronymus rakasti. Hieronymus on kuin ”Kristuksen kirjasto”; opiskelemalla ja tutkimalla Raamattua jatkuvasti hän teki itsestään kirjaston ja tiedon lähteen lukemattomille muille. Nuorten saattaa nykymaailman ”lukutaidottomuuden” vallitessa (niin uskonnon suhteen kuin muutenkin) olla vaikea huomata, millainen seikkailu on uskonnollinen etsintä, jossa sydän ja mieli yhtyvät. Paavi kehottaa erityisesti nuoria: alkakaa tutkia perintöänne, koska kristinuskossa meillä on ylivertainen kulttuuriperintö. Hieronymus opettaa yhä meille, mitä tarkoittaa Kristuksen rakkaus, joka on erottamaton hänen sanansa kohtaamisesta. Hieronymuksen spiritualiteetin voisi tiivistää lakkaamattomaksi haluksi tuntea ilmoituksen Jumala yhä paremmin.

Katri Tenhunen

Tietoja kirjoittajasta

Katri Tenhunen

Teologian lisensiaatti Katri Tenhunen on Helsingin hiippakunnan julkaisuosaston johtaja.

Uusin lehti ja arkisto

Uusimpia videoita

Ladataan...

Aihevalikko

Paavin twiitit

Paavin twiitit

Arkistot

Tilaa tiedotteemme