Valitse Sivu

Intissä – yhteyspappi Puolustusvoimia varten

Intissä – yhteyspappi Puolustusvoimia varten

Yksi tärkeä osa hiippakunnan erityissielunhoitoa on tarjota katolisille varusmiehille mahdollisuus saada oman papin antamaa hengellistä tukea. Tukeen sisältyy keskustelua ja mahdollisuus rippiin, joskus jopa messuun. Toisin kuin ehkä jotkut ajattelevat, armeija ei ole paikka, jossa hengelliset asiat loistaisivat poissaolollaan. Päinvastoin. Seuraavassa isä Raimo Goyarrola kertoo kokemuksistaan yhteyspappina Puolustusvoimia varten.

Olen jo usean vuoden ajan käynyt Suomen Puolustusvoimien varuskunnissa. Kun piispa aikoinaan kysyi minulta, haluaisinko huolehtia asepalvelusta suorittavien katolilaisten sielunhoidosta, pidin sitä suurena kunniana ja ilona.

Ajattelin heti, miten voisin tavoittaa nämä nuoret, jotka eivät ehkä kaikki osallistu kirkon elämään. Hiippakunnassamme ei ole mitään rakennetta tätä tärkeää pastoraalista työtä varten. Kuinka voisin sitten päästä kasarmeihin? En voi olla läsnä in situ joka päivä. Miten varusmiehet voisivat tutustua minuun?

Ekumeenisia yhteyksiä

Ratkaisu tuli kuitenkin yksinkertaisimmalla tavalla. Erilaisissa ekumeenisissa kokouksissa oli ystävystynyt luterilaisen kenttäpiispan Pekka Särkiön kanssa. Kerroin hänelle uudesta pastoraalisesta tehtävästäni. Hän kutsui minut saman tien armeijaa palvelevien luterilaisten sotilaspappien kokoukseen. Nämä sotilaspapit ovat luterilaisen kirkon pappeja mutta ammatikseen armeijan palveluksessa, puolustusvoimien virkamiehiä.

Heidän vuosikokouksessaan sain esitellä itseni. Olin hyvin tervetullut mukaan – kuten ekumeenisella kentällä Suomessa on tavallista. Sotilaspapit antoivat minulle käyntikorttinsa ja minä annoin heille omani. He ilmoittavat minulle joka vuosi katolilaisten määrän varuskunnissaan. Eikä vain sitä. Kun sovitaan tietystä vierailupäivästä, he ilmoittavat katolisille varusmiehille saapumisestani. Olen hyvin kiitollinen heille kaikille.

Yleensä kaikissa varuskunnissa on luterilainen pastori ja rukoushuone, johon varusmiehet voivat hiljaa kokoontua rukoilemaan. Risti ja Raamattu eivät voi puuttua ja useissa paikoissa on myös Neitsyt Marian ikoni.

Tärkeitä kohtaamisia

Olen vieraillut monissa varuskunnissa. Joskus paikalla on ollut vain yksi varusmies, joskus kolme, joskus jopa viisi – se on ehkä keskiarvo. Emme voi unohtaa, että me katolilaiset emme muodosta edes 0,2 prosenttia Suomen väestöstä.

Mielestäni kokemus on hyvin myönteinen. Tapaamisen alussa on aikaa esittäytyä. Kuka minä olen, kuka sinä olet? Sitten yleensä kerron heille joitakin anekdootteja omalta asepalvelusajaltani. Nauru murtaa mahdollisen muodollisen jään. Luen hieman evankeliumista ja vietämme yhdessä rukoushetken tuon evankeliuminkohdan pohjalta. Juttelutuokion jälkeen halukkailla on aikaa ripittäytyä.

Kiitän Jumalaa, koska vierailuillani on aina ollut konkreettisia ja näkyviä hedelmiä. Näkymättömiä hedelmiä on epäilemättä enemmän. Jotkut sotilaista ovat ripittäytyneet pitkästä aikaa. Toiset ovat olleet kiinnostuneita palaamaan kirkkoon sunnuntaisin tai ainakin silloin tällöin. Jotkut he pyrkivät taas rukoilemaan päivittäin. Jumalan armo on laupias ja tehokas.

Käyn edelleen Suomen varuskunnissa valmiina Jumalan armon avulla kuuntelemaan, auttamaan ja viemään kaikille Jeesuksen sanoman. Jos tiedät jonkun, joka on jo aloittanut tai kohta aloittaa asepalveluksen, anna heille yhteystietoni. Autan heitä mielelläni. Luotan rukouksiinne tämän hienon tehtävän puolesta.

isä Raimo Goyarrola

Yhteystietoni: raimo.goyarrola(at)katolinen.fi, 040-4168473

Tietoja kirjoittajasta

Raimo Goyarrola

Isä Raimo Goyarrola on Helsingin hiippakunnan yleisvikaari. Hän kuuluu Pyhän Ristin ja Opus Dein prelatuuriin.

Uusin lehti ja arkisto

Uusimpia videoita

Ladataan...

Aihevalikko

Paavin twiitit

Paavin twiitit

Arkistot

Tilaa tiedotteemme