Valitse Sivu

Paavi rajoittaa vanhamuotoisen liturgian käyttöä – piispojen vastuu kasvaa

Paavi rajoittaa vanhamuotoisen liturgian käyttöä – piispojen vastuu kasvaa

Vatikaanissa julkaistiin 16.7.2021 paavi Franciscuksen omasta aloitteestaan antama apostolinen kirje (motu proprio) ”Traditionis custodes (Perinteen vaalijat)”, jossa pyhä isä asettaa uusia rajoituksia vuoden 1970 jälkeistä messu-uudistusta edeltäneiden liturgisten kirjojen käytölle. Samalla julkaistiin myös paavin kaikille piispoille osoittama kirje, jossa hän selittää laajemmin tarkoituksiaan.

Vuonna 2007 emerituspaavi Benedictus XVI oli helpottanut mahdollisuutta viettää messua ja muita liturgisia viettoja vuonna 1962 voimassa olleiden liturgisten kirjojen mukaan (Summorum Pontificum). Tämän jälkeen vanhamuotoisen liturgian vietto on tasaisesti lisääntynyt eri puolilla maailmaa, varsinkin Yhdysvalloissa, Englannissa ja Ranskassa.

Huoli kirkon ykseydestä

Paavi Franciscuksen mukaan uusien sääntöjen perimmäisenä syynä on huoli sovusta ja ykseydestä kirkossa. Piispoille viime vuonna tehdyn kyselyn mukaan ainakin joissakin tällaisissa vanhempaa muotoa seuraavissa yhteisöissä esiintyy vastustusta ja tyytymättömyyttä Vatikaanin II kirkolliskokousta ja sen jälkeistä liturgiauudistusta kohtaan jopa niin suuressa määrin, että niitä ei pidettäisi enää pätevinä.

Motu proprion keskeisenä sisältönä on vanhamuotoisen liturgian viettämisen asettaminen uudelleen luvanvaraiseksi. Sitä varten tarvitaan lupa paikalliselta piispalta. Lupa koskee sekä messun viettäjää, messun viettopaikkaa että päiviä, jolloin messua voidaan viettää. Lisäksi tällaisia messuja ei pitäisi enää järjestää seurakuntakirkoissa, vaan joissakin muissa piispan osoittamissa tiloissa. Uusia vanhempaan liturgiaan keskittyviä henkilöseurakuntia ei myöskään saisi enää perustaa. Punaisena lankana näyttää olevan ajatus, että vähitellen vanhempaan liturgiaan kiinnittyneet uskovat siirtyisivät kokonaan seurakuntiensa tavanomaisiin messuihin.

Piispojen reaktiot vaihtelevat

Siellä missä vanhamuotoista liturgiaa vietetään laajemmassa määrin, monet piispat ovat jo antaneet lausuntoja, joissa he ovat ottaneet lisäajan paavin asiakirjan tutkimiseen. Väliajaksi he ovat yleensä määränneet, että kaikki olemassaolevat vanhamuotoista liturgiaa koskevat toiminnot jatkuvat ennallaan ja kaikilla niitä viettävillä papeilla on oikeus niin tehdä edelleenkin, myös seurakuntakirkoissa. Joidenkin tietojen valossa jopa yli 80% hiippakunnista on päättänyt jatkaa toimintaa entiseen tapaan, ainakin kunnes asiaa on tutkittu tarkemmin. 

Monet piispat ovat vedonneet kaanoniin 87, jonka mukaan hiippakunnan piispa voi pätevästi antaa erivapauden tällaisista yleismaailmallisista laeista, jos se hänen näkemyksensä mukaan edistää uskovien hengellistä hyvää. Näiden piispojen mukaan vanhamuotoisen liturgian myötä hiippakunnan ja kirkon ykseys ja rauha uskovien kesken ovat pikemminkin lisääntyneet.

Joissakin toisissa hiippakunnissa, esim. Puolassa ja Väli-Amerikassa, paavin motu proprio on puolestaan johtanut kaikkien vanhamuotoisten messujen kieltämiseen. Paavin päätöksellä motu proprio astui voimaan saman tien, ja siksi hiippakunnissa ei ole ollut mahdollisuutta tutkia uuden lainsäädännön kaikkia seurauksia ja miettiä sen toteuttamisen yksityiskohtia.     .

Piispojen vastuu kasvaa

Joka tapauksessa on selvää, että paavin motu proprio tietyssä mielessä kasvattaa piispojen valtaa ja samalla vaatii heitä ehkäpä aiempaa selkeämmin ottamaan heille kuuluvaa vastuuta hiippakunnan liturgisesta elämästä. Paavi Franciscus huomauttaakin oheiskirjeessään olevansa surullinen liturgian vietossa esiintyvistä väärinkäytöksistä, joista jo hänen edeltäjänsä emerituspaavi Benedictus XVI aikanaan totesi: ”Monissa paikoissa [liturgiaa] ei vietetä uskollisesti uuden messukirjan ohjeita seuraten vaan niitä pidetään oikeutuksena tai jopa edellytyksenä luovuudelle, joka johtaa lähes kestämättömiin vääristymiin” (Benedictus XVI: Kirje piispoille, 7.7.2007). Juuri siksi paavi Franciscus motu propriossaan viittaa kirkolliskokouksen liturgiakonstituutioon Sacrosanctum Concilium (41), kun hän kirjoittaa: ”On hiippakunnan piispan tehtävä vastuulleen annetun paikalliskirkon koko liturgisen elämän moderaattorina, edistäjänä ja vaalijana säädellä liturgisia viettoja omassa hiippakunnassaan” (Traditionis custodes, art. 2).

Suomessa toiminta vähäistä mutta suosittua

Myös Suomessa on vietetty säännöllisesti vanhamuotoista liturgiaa vuodesta 2007 alkaen. Alun perin messua viettämässä kävi pappeja ulkomailta piispan luvalla, mutta sittemmin useampikin hiippakuntamme oma pappi on alkanut viettää näitä vanhamuotoisia, yleensä tridentiinisiä messuja. Niitä järjestää yhteistyössä hiippakunnan ja lähinnä katedraaliseurakunnan kanssa hiippakunnan piirissä toimiva Gregorius-yhdistys. Vanhamuotoisia messuja vietetään Pyhän Henrikin katedraalissa yleensä kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 13. Isä Anders Hambergilla on edellisen piispan siunauksella ja Gregorius-yhdistyksen moderaattorina tehtävänä hoitaa vanhamuotoista liturgiaa ja siihen kiinnittyneitä uskovia. Hiippakunnan asiainhoitaja isä Marco Pasinato tarkastelee Suomen tilannetta tarkemmin hiippakunnan neuvonantajakollegion kanssa lähiaikoina.

KATT

Tietoja kirjoittajasta

Fides

Katolinen hiippakuntalehti Fides on Helsingin katolisen hiippakunnan viestintäosaston julkaisu. Se ilmestyy osin paperisena ja osin pelkästään nettiversiona. ISSN 0356-5262.

Aihevalikko

Paavin twiitit

Paavin twiitit

Uusimpia videoita

Ladataan...

Arkistot

Tilaa tiedotteemme