Valitse Sivu

Fratelli tutti – Kaikki veljiä

Fratelli tutti – Kaikki veljiä

Paavi julkaisi 4.10. pyhän Franciscuksen juhlapäivänä ja Luomakunnan ajan (1.9.-4.10.) päätöspäivänä uuden kiertokirjeen, jonka hän allekirjoittikin Assisissa pyhän haudalla.

”Fratelli tutti” – ”Kaikki veljiä” on kirjeen nimi. Otsikko on suora lainaus pyhän Franciscuksen tekstistä keskiajalta ja paavi itse puhuttelee heti aluksi sekä sisaria että veljiä, uskovia ja hyvän tahdon ihmisiä. Näin ollen paavi kutsuu kaikkia yhden Isän Jumalan lapsia eli jokaista maailman ihmistä avarasydämisyyteen erilaisten konfliktien, kärsimyksen ja epäoikeudenmukaisuuden haavoittamassa maailmassa. Kysymyksessä ei ole kaiken kattava opetus veljellisen ja sisarillisen rakkauden olemuksesta kaikkine ulottuvuuksineen, vaan ennen kaikkea yleismaailmallisen horisontin avaamaaminen nyt kun ihmiskunnan elon taivaalla näkyy synkkiä pilviä. Eräs ajankohtainen havainto on, että populismista ja vastakkainasettelusta sekä väkivallasta on tullut politiikan polttoainetta, mutta samalla monet ympäristö- tai muiden katastrofien liikkeelle pakottamat ihmiset jätetään oman onnensa nojaan. 

Julkaistussa viestissä yksilökeskeisyys, kertakäyttökuluttamisen kulttuuri ja vääristynyt liberalismi sekä historiattomuus nähdään uhkina ihmisten todelliselle vapaudelle ja onnellisuudelle. Covid-19 -pandemia, joka ainakin hetkellisesti muistutti koko ihmiskunnan olevan yhtä perhettä, tuo ilmeiseksi eristäytyneisyytemme, vallinneen väärän omahyväisen turvallisuuden tunteen ja epäonnistumisen yhteisten asioiden hoidossa.  Nyt on tullut selväksi, ettei kukaan voi lopulta hallita suvereenisti yksin elämäänsä. Tämän havaitseminen luo toivoa että ihmiskunta laajasti heräisi syvällisempään uudistumiseen ja veljeyden ja sisaruuden hengen vahvistumiseen. Yksi  erityinen haaste ihmisten välisen rakentavan yhteyden ja keskinäisen kohtaamisen toteutumisessa on nykyinen digitaalinen viestintäilmapiiri, jossa helposti ajaudutaan väittelyihin, sanasotaan ja vihapuheeseen.

Tämä kiertokirje on jatkumoa ympäristökysymyksiä käsitelleelle Laudato Si’ -kiertokirjeelle. Ekologisen kääntymisen kiireellisyys, kestävään talousjärjestelmään  ja elämäntapaan siirtyminen on mahdollista vain jos vieläkin suuremmalla palolla toimimme yhdessä oikeudenmukaisemman ja reilumman maailman puokesta suhteessa lähimmäisiimme. Laupiaan samarialaisen kertomus muukalaisten auttamisesta ja heidän tunnustamisestaan samaan perheeseen kuuluvina jäseninä jäsenenä on yhä ajankohtainen. Entistä ajankohtaisempaa on jokaisen ihmisen persoonan luovuttamattoman ihmisarvon ja elämän pyhyyden kunnioittaminen kohdusta hautaan saakka. Moninaisessa ja alati enemmän vuorovaikutteisessa yhteisessä kodissamme, eli tällä planeetalla, tarvitsemme sekä kykyä että tahtoa aitoon dialogiin voidaksemme ylläpitää ja edistää kaikkein perustavimpia inhimillisiä arvoja. 

Paavi muistuttaa tärkeysjärjestyksestä toteamalla, että pyhä Franciscus piti aurinkoa veljenään ja kuuta sisarenaan, mutta vieläkin enemmän todellinen veljellisen rakkauden henki ulottui lihaa ja verta oleviin kanssaihmisiin Jumalan perheen jäseninä ja Jumalan kuvana. Aidosta rakkaudesta Jumalaan ja lähimmäiseen kumpuaa niin yksilötasolla kuin yhteiskunnissakin vilpitön halu solidaarisuuteen ja ystävyyteen. Tunnistaessamme aidon yhteisen inhimillisen hyvän edistämme Jumalan suunnitelmaa rauhasta ja ilosta. Kristittyinä olemme vakuuttuneita, että ellei evankeliumin musiikin sointi värähtele sielussamme, menetämme kyvyn sovintoon, rauhan rakentamiseen kansojen kesken. Siksi on elintärkeää, että uskonnonvapaus toteutuu eri yhteiskunnissa  kunnioittavassa vuoropuhelussa eri uskontojen ja katsomusten kesken.

Fratelli tutti -kiertokirjeessä kutsutaan ihmisen Jumalalta lahjaksi saaman kauniin ja arvokkaan elämän mukaiseen jaloon kutsumukseen. Tätä valotetaankin pyhään Tuomas Akvinolaiseen tukeutuen, joka selittää yleismaailmallisen ja jumalallisen rakkauden olemusta näin:

Pyhä Tuomas Akvinolainen pyrki kuvaamaan Jumalan armon mahdollistamaa rakkautta toiseen kohdistuvana omasta itsestä ulospäin suuntautuvana liikkeenä, jonka mukaisesti katsomme ”rakastetun olevan jollakin tavoin yhdistyneen itseemme”. Kiintymyksemme toisiin saa meidät vapaasti haluamaan heidän hyvänsä tavoittelemista. Kaikki tämä saa alkunsa kunnioituksen tuntemisesta,  toisen arvokkuuden arvostamisesta. Tämä on viime kädessä sanan ”rakkaus” taustalla oleva idea: ne, jotka ovat rakastettuja ovat ”läheisiä” (dear) minulle; ”heitä pidetään suuressa arvossa”. Ja ”rakkaus, jolla yksi tulee toiselle miellyttäväksi (grata, pleasing), on syynä siihen, että jälkimmäinen lahjoittaa toiselle jotakin vapaasti (gratis)(vrt. FT, 93).

Paavi Franciscus nostaa esiin yleismaailmallisena veljeyden esimerkkinä pyhän Charles de Foucauld’n ja kehottaa meitä rukouksessa kääntymään Jumalan puoleen löytääksemme teitä todelliseen, rakkaudelliseen ja kestävään ystävyyteen toinen toistemme kanssa. Ekumeenisen kristillisen rukouksen viimeinen säe kuuluu: 

Tule, Pyhä Henki, näytä meille kauneutesi, joka kaikissa ihmisissä maan päällä heijastuu. Suo meidän siten uudelleen oivaltaa, että kaikki ovat tärkeitä ja tarpeellisia ja että heidän kasvonsa muodostavat yhden ihmiskunnan, jota Jumala niin paljon rakastaa. Aamen.

isä Gabriel Salmela OP

Tietoja kirjoittajasta

Fides

Katolinen hiippakuntalehti Fides on Helsingin katolisen hiippakunnan viestintäosaston julkaisu. Se ilmestyy osin paperisena ja osin pelkästään nettiversiona. ISSN 0356-5262.

Uusin lehti ja arkisto

Uusimpia videoita

Ladataan...

Aihevalikko

Paavin twiitit

Paavin twiitit

Arkistot

Tilaa tiedotteemme