Valitse Sivu

Avioliitto muslimin ja kristityn välillä

Avioliitto muslimin ja kristityn välillä

On kulunut 20 vuotta Suomen Ekumeenisen Neuvoston ja Suomen Islamilaisen Yhdyskunnan kädenojennusvihkon julkaisemisesta.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun Suomen Ekumeenisen Neuvoston ja Suomen Islamilaisen Yhdyskunnan yhteinen ei-virallinen asiakirja muslimin ja kristityn avioliittoa koskevista uskonnollisista kysymyksistä julkaistiin. Vihkon saatesanoissa korostetaan, että se on ensimmäinen yritys kädenojennukseksi ja tueksi niille, jotka miettivät muslimin ja kristityn välisen avioliiton solmimista ja haluavat lisätietoja asioista, joita pitäisi ottaa huomioon tai joihin olisi hyvä varautua. Vihkon on laatinut Suomen kristillisten kirkkojen, yhteisöjen ja seurakuntien muodostama Suomen ekumeenisen neuvoston kansainvälisten asioiden jaosto yhteistyössä Suomen Islamilaisen Yhdyskunnan edustajien kanssa. Tekstin on laatinut työryhmä Veli-Pekka Järvinen, Pentti Laukama, Isra Lehtinen ja Hannu Lounela asiantuntijoiden avustamana. 

Muslimin ja kristityn avioliitossa yleisintä on, että mies on muslimi ja nainen kristitty. Vihkon lähtökohta on uskonnollinen: kyse on kahden yksijumalaiseen uskontoon kuuluvan ihmisen liitosta, joka on kaksikulttuurinen ja onnistuessaan rikkaus. 

Islamin ja kristinuskon perusta

Molemmat uskonnot ovat levinneet lähes kaikkialle maailmaan. Ne ovat peräisin taivaallisesta ilmoituksesta ja ovat maailman suurimmat uskontokunnat.  Kristittyjä on kaksi miljardia ja muslimeja noin 1,2 miljardia (1999). Muslimit luokitellaan usein sunni- ja shiiamuslimeihin, ja sunneja arvellaan olevan noin 90 prosenttia, shiioja 10 prosenttia. Termit ovat puutteellisia ja varsinkin sunnit kutsuvat itseään vain muslimeiksi ilman etuliitettä. Ihminen, joka seuraa islamia, on muslimi. 

Rukoillessaan muslimi puhdistaa itseään epäpuhtauksista, synneistä. Synti tarkoittaa tietoista Jumalan lain rikkomusta. Jumalan, Allahin, ydinsanoma on: uskokaa yhteen Jumalaan ja palvelkaa häntä. Ensimmäinen ihminen Aadam oli myös ensimmäinen profeetta. Jotkut profeetat toivat myös Jumalan Kirjan: Mooses Tooran, Daavid Psalmit ja Jeesus evankeliumin. Koraani on Jumalan lähettämistä kirjoista viimeisin ja täydellisin, jonka Jumala ilmoitti profeetta Mohammedille (571-632 jkr.). Allah on rakastava Jumala, jonka ominaisuuksia ovat armeliaisuus, armahtavaisuus, oikeudenmukaisuus ja viisaus. Hän on myös tuomari, mutta oikeudenmukainen. Usko ja teot kuuluvat yhteen, ja teot konkretisoituvat viidessä pilarissa, jotka ovat uskontunnustus, rukous, paasto, almut ja pyhiinvaellus.

Suomessa väestöstä yli 90 prosenttia kuuluu kirkkoihin ja kristillisiin yhteisöihin. Valtaosa on luterilaisia. Kaikkia kirkkokuntia yhdistää usko yhteen Jumalaa kolmessa persoonassa: Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. Jumala on kaikkivaltias taivaan ja maan luoja ja elämän lähde, jokaisen ihmisen Isä. Jumala antoi Mooseksen kautta kymmenen käskyn lain, jonka Jeesus kiteytti rakkauden kaksoiskäskyyn (Matt. 22:37-40). Synti on kymmenen käskyn ja rakkauden kaksoiskäskyn rikkomista. Se rikkoo ihmisen suhteen sekä Jumalaan että toiseen ihmiseen. Jumalasuhteen korjaamiseen ihminen tarvitsee armoa ja anteeksiantamusta. Siksi Jumala lähetti Poikansa Jeesuksen, joka avasi syntisille tien Jumalan yhteyteen sovittamalla maailman synnin ristinkuoleman kautta. Raamattu on kristittyjen pyhä kirja, joka jakautuu kahteen pääosaan, Vanhaan ja Uuteen testamenttiin. Vanha testamentti on kirjoitettu ennen Jeesuksen ihmiseksi syntymistä, Uusi testamentti Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen. Kristityt tulkitsevat Raamatun kirjoituksia sen keskuksen, Jeesuksen Kristuksen ja rakkauden kaksoiskäskyn, näkökulmasta

Uskonnolliset juhlat ja perhe

Islamilainen kalenterivuosi määräytyy kuunkierron mukaan, ja on siten 10-11 päivää lyhyempi kuin aurinkovuosi. Vuodessa on kaksi suurta uskonnollista juhlaa, jotka ovat paaston päättymisen juhla ramadan-paastokuukauden päätyttyä ja uhrijuhla, joka on pyhiinvaelluskuun 10. päivänä noin kaksi kuukautta paaston päättymisjuhlan jälkeen. Juhlapäivien merkitys nivoutuu uskonnon perusasioihin.

Kristillisen kirkkovuoden tärkeimmät juhlat ovat pääsiäinen Kristuksen ylösnousemuksen ja joulu hänen syntymänsä muistona. Monissa kristillisissä yhteisöissä tunnetaan myös pyhiinvaelluksen perinne.

Islamilainen yhteiskunta rakentuu perheen varaan. Siellä huipentuvat sosiaalinen ja hengellinen elämä; perhe on ikään kuin yhteiskunta pienoiskoossa ja heijastaa islamin ihanteita. Perheessä opitaan toisten huomioon ottaminen ja hyveet, kuten rakkaus, myötätunto, ystävällisyys ja armo, kunnioitus ja oikeudenmukaisuus sekä myös se, mikä on sallittu ja kielletty. Seksuaalinen suhde hyväksytään vain naisen ja miehen välillä avioliitossa. 

Islamissa perhe on laajempi käsite kuin Suomessa. Ydinperheen lisäksi perheeseen kuuluvat myös isovanhemmat ja lähisukulaiset, kuten enot, sedät ja tädit sekä sisaren ja veljen lapset. Perhe on yksilön moraalinen tuki ja turva koko elämän ajan ja sillä on kiinteät siteet. Avioliiton päätarkoitus on lasten hankkiminen ja kasvattaminen. Lapset ovat Allahin lahja ja luottamuksen osoitus, ja heidän uskontonsa määräytyy isän mukaan. Abortti hyväksytään vain äidin hengen pelastamiseksi. Avioero on sallittu, kun muut ratkaisumallit ovat epäonnistuneet, mutta sitä ei pidetä suotavana. 

Kristinuskon mukaan kristitty avioituu ensi sijassa kristityn kanssa. Kristitty mies tai kristitty nainen voi kuitenkin ottaa puolisokseen toista uskontoa edustavan henkilön. Rakkauden kaksoiskäsky kiteyttää, miten aviopuolisot suhtautuvat toisiinsa. Puolisot sitoutuvat eliniäkseen rakastamaan toisiaan ja jakamaan seksuaalisuutensa vain toistensa kanssa. Lapset kasvatetaan kristityiksi ja kunnioittamaan kristillisiä arvoja.  

Avioliiton solmiminen

Muslimimiehen ja kristityn naisen avioliitossa kaksi ihmistä kohtaa, mutta se ei aina onnistu. Silloin syynä voi olla kulttuurien yhteentörmäys. Monet liitot onnistuvat ja niissä vallitsee silloin molemminpuolinen kunnioitus. Esiin nousevat ongelmat voivat olla esimerkiksi seuraavanlaisia: pari ei ehkä ole ehtinyt harkita, sopivatko he todella yhteen. Vaimo haluaa säilyttää elintapansa ja harrastuksensa, joita aviomiehen voi olla vaikea hyväksyä. Vaimon sianlihan syönti ja alkoholin nauttiminen voivat olla ongelma miehelle. Vaimon aikaisemmat seurustelusuhteet voivat myös nousta ongelmaksi, sillä islamissa esiaviolliset suhteet ovat kiellettyjä sekä miehelle että naiselle. Myös tiedon puute toisen kulttuurista voi mutkistaa liittoa.   

Avioliittoon aikovien on yhdessä pyydettävä avioliiton esteiden tutkintaa siltä väestörekisterin pitäjältä, jonka rekisteriin jompikumpi heistä on merkitty. Evankelis-luterilaiseen ja ortodoksiseen kirkkoon kuuluvalla se on oman seurakunnan kirkkoherra, muuhun uskontokuntaan kuuluvilla maistraatti. Avioliitto solmitaan joko kirkollisena tai siviilivihkimisenä. Evankelis-luterilainen kirkko ei toimita kristityn ja muslimin kirkollista vihkimistä, mutta se voi siunata solmitun avioliiton. Lapsen uskonto määräytyy äidin mukaan, ellei toisin ole sovittu, ja jos äiti on suomalainen, lapsi saa äidin kansalaisuuden syntyipä hän missä tahansa. 

Olin SEN:in kansainvälisten asioiden jaoston jäsenenä etuoikeutettu ja tunnen kiitollisuutta, että sain osallistua tämän kaukonäköisen ja tärkeän vihkon laatimiseen. Tuon ajan jälkeen kristityn ja muslimin välisiä liittoja on solmittu todennäköisesti enemmän. Pentti Laukaman asiantunteva ja luonteva toiminta kokouksissa sekä Suomen Islamilaisen yhdyskunnan imaami Khodr Chehabin ja opettaja/tiedottaja Isra Lehtisen tapaaminen jäivät unohtumattomina mieleen.

Elina Grönlund, Obl. OSSS

Tietoja kirjoittajasta

Marko Tervaportti

Marko Tervaportti on Katolisen hiippakuntalehti Fideksen päätoimittaja ja Helsingin hiippakunnan viestintäjohtaja. Hän on koulutukseltaan filosofian maisteri (teoreettinen filosofia, Helsingin yliopisto). Hän on opiskellut myös Paavillisessa Angelicum-yliopistossa Roomassa.

Uusin lehti ja arkisto

Uusimpia videoita

Ladataan...

Aihevalikko

Paavin twiitit

Paavin twiitit

Arkistot

Tilaa tiedotteemme