Valitse Sivu

Maailman lähetyspäivä 17.10.2021

Maailman lähetyspäivä 17.10.2021

Lokakuuta on perinteisesti pidetty ruusukkokuukautena, mutta se on myös omistettu lähetystyölle, sillä se alkaa heti pyhän Jeesus-lapsen Teresan, lähetystyön suojelijan, muistopäivän viettämisellä (1.10.). 

Täällä Suomessa lokakuun toisena viikonvaihteena (tänä vuonna 9.-10.10.) katolilaiset, ortodoksit ja luterilaiset viettävät yhdessä ns. ekumeenista lähetyspyhää, korostaen kristittyjen yhteistä lähetysidentiteettiä ja muistuttaen samalla yhteisen todistuksen ja keskinäisen rauhan merkityksestä. Myöhemmin saman kuun kolmantena tai neljäntenä sunnuntaina vietetään kaikissa katolisissa maissa Maailman lähetyspäivää, joka tänä vuonna osuu hiippakunnassamme 17. päivään.

Ennen taivaaseenastumistaan Kristus antoi lähetyskäskynsä apostoleille ja heidän kauttaan meille, kaikille kristityille (vrt. Matt. 28:19-20). Sekä ekumeeninen lähetyspyhä että maailman lähetyspäivä kutsuvat meitä olemaan Jeesuksen lähettiläinä. Jokainen kastettu on kutsuttu omalla elämällään, saamiensa lahjojen ja aseman mukaan antamaan oman panoksensa Jumalan valtakunnan levittämiseen omassa ympäristössään tai kotimaansa ulkopuolella (Vatikaanin II kirkolliskokous, Apostolicam actuositatem, 2). 

Usko ja epäusko

Kristittyjen yhteisen ekumeenisen lähetyspyhän teema on tänä vuonna evankelisluterilaisen kirkon sunnuntaiaiheiden mukaisesti Usko ja epäusko. Kristityt saavat viettää yhteistä lähetyspyhää ja muistaa, että uskomme perusta on ylösnoussut Kristus. Yhteinen usko Kristukseen yhdistää kaikki kristityt yli kirkkokuntarajojen. Johanneksen evankeliumissa Jeesus kutsuu seuraajikseen myös kaikkia ihmisiä: ”Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon! Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään kumpuavat elävän veden virrat, niin kuin kirjoituksissa sanotaan” (Joh. 7:37-38). Jumalan Poikana Kristus on kutsunut meidät ja on luvannut antaa ikuisen elämän myös kaikille niille, jotka uskovat häneen. ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän” (Joh. 3:16). Usko Kristukseen on myös lahja, jonka saamme antaa eteenpäin muille. Uskoa voidaan aina jakaa muiden kanssa, vaikka kohtaammekin epäuskoa.

Myötätunnon lähetystehtävä

Viestissään maailman lähetyspäivää varten 2021 paavi Franciscus huomauttaa, että se on tilaisuus muistaa ”kiitollisina kaikkia ihmisiä, jotka elämäntodistuksellaan auttavat meitä uudistamaan kasteessa saadun sitoumuksen olla anteliaita ja iloisia evankeliumin apostoleja. Muistamme erityisesti niitä, jotka ovat lähteneet liikkeelle, jättäneet maansa ja perheensä, jotta evankeliumi viivytyksettä ja pelotta saavuttaisi kansat ja kaupungit, joissa monet janoavat siunausta”. Heidän lähetystyönsä todistuksen mietiskely ”innoittaa meitä olemaan rohkeita”, kirjoittaa paavi. Hän myös korostaa, että ”kutsumus lähetystyöhön ei ole menneisyyttä eikä romanttinen muiden aikojen muisto”. Nykyäänkin Jeesus tarvitsee ”myötätunnon julistajia ja välineitä”. Myötätunnon osoittaminen toisille ihmisille on erityisen tärkeää tämän pandemian aikana.

”Me emme voi olla puhumatta siitä, mitä olemme nähneet ja kuulleet” (Ap.t. 4:20). Paavi Franciscus on valinnut tämän Apostolien teoista otetun lauseen maailman lähetyspäivän teemaksi. Paavi kirjoittaa, että ”kun koemme Jumalan rakkauden voiman, kun tunnemme hänen isällisen läsnäolonsa henkilökohtaisessa ja yhteisöllisessä elämässämme, emme voi olla julistamatta ja jakamatta sitä, mitä olemme nähneet ja kuulleet.” 

Elämä voi olla vaikeaa, niin kuin nykyinen koronaviruspandemia osoittaa, mutta Apostolien tekojen kirja ”opettaa meitä kestämään koettelemukset pitäen kiinni Kristuksesta”, painottaa paavi. Toivottomuuden keskellä ” elämän Sanan, joka kaikuu sydämissämme ja sanoo: ’Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista’”. Tämä Kristuksen ylösnousemuksen viesti on todella toivon sanoma, joka ”romahduttaa kaikenlaisen determinismin. Se tuo niille, jotka antavat sen koskettaa itseään, vapauden ja rohkeuden nousta ylös ja etsiä luovasti kaikkia mahdollisia tapoja osoittaa myötätuntoa,” kirjoittaa paavi.

Paavin mukaan nykyisessä pandemian tilanteessa tarvitaan kipeästi toivon lähettiläitä, jotka Herran voideltuina voivat antaa profeetallisen muistutuksen siitä, ettei kukaan pelastu yksin. ”Tarvitaan kiireesti myötätunnon missiota”, joka voi tehdä välttämättömästä etäisyyksien pitämisestä ”kohtaamisen, huolenpidon ja edistämisen paikan”. Paavin mielestä ”myös heikoimmat, rajoittuneimmat ja haavoittuneimmat voivat olla [lähetystyöntekijöitä] tavallaan, sillä hyvää voidaan aina jakaa, vaikka se onkin olemassa monien heikkouksien ohella”.

Näin meillä on tärkeä tehtävä edistää evankeliointia omassa ympäristössämme. Kauas lähteminen ei ole ainoa tapa tehdä lähetystyötä, joka on oikeastaan uskon asia. On turha lähettää ihmisiä ja rahaa kauas, jos meiltä puuttuu usko, jos omassa sydämessämme ei ole Jeesusta, jonka kautta levitämme ilosanomaa pelastuksesta. Ainoa todellinen aarteemme on oma uskomme, se usko, jonka puolesta apostolit ja ensimmäiset kristityt ovat antaneet henkensä. He ovat saaneet Pyhän Hengen, niinpä helluntaipäivän jälkeen pelokkaista ja oppimattomista opetuslapsista tuli rohkeita ja viisaita todistajia. Uskon perustalla lujina pysymisessä meillä on sama jumalallinen lähde: Jumalan sana, sakramentit ja ennen kaikkea Pyhä Henki. Meillä on siis olennaisesti sama tehtävä kuin apostoleilla. Pyhän Hengen voimasta meidät kastetut on kutsuttu todistamaan Kristuksesta arkielämän keskellä, olemaan toivon ja myötätunnon lähettiläitä.

Pohjoismaiden Missio

Maailmanlaajuista lähetystyötä johtaa Kansojen evankelioimisen kongregaatio (ent. Pro propaganda Fide, per. 1622) Rooman kuuriassa. Sen yhteydessä toimii neljä paavillista lähetysseuraa, jotka huolehtivat lähetystyön rahoituksesta ja koulutuksesta sekä innostavat lähetystyöhön. Uskon levittämisen yhdistys (Association for the Propagation of the Faith) on yksi lähetysseuroista, jonka kanssa Pohjoismaiden paikalliskirkot tekevät yhteistyötä ja jota Pohjoismaissa kutsutaan nimellä MISSIO. Tämä vastaa maailman lähetyspäivän järjestelyistä ja antaa uusille, vasta perustetuille tai köyhille hiippakunnille välttämätöntä tukea niiden ponnistellessa kohti omavaraisuutta. Lähetystyö on koko kirkon vastuutehtävä, ja Pohjoismaiden katoliset hiippakunnat pyrkivät auliisti tukemaan paavillisten lähetysseurojen koordinoimaa evankelioimistyötä. Pyydämme teidän rukouksianne ja avustustanne.

Vuonna 1926 paavi Pius XI aloitti Maailman lähetyspäivän vieton antaakseen lähetystyölle taloudellista varmuutta. Kaikki katoliset hiippakunnat antavat ”lähimmäisenrakkauden pienen rovon” lähetyspäivänä. Sen ansiosta voimme yhdessä koko kirkon kanssa viedä hengellistä ja aineellista apua niille, jotka sitä kaikkein kipeimmin tarvitsevat. Meidän rukouksemme ja lahjoituksemme auttavat tukemaan kirkkoja, sairaaloita, kouluja ja kutsumuksia maissa, joissa kirkko on uusi, vasta perustettu tai köyhä. Se on tilaisuutemme osoittaa rakkautta ja solidaarisuutta veljiämme ja sisariamme kohtaan, jotka jakavat kanssamme saman uskon.

Kolehdit kerätään 17. lokakuuta 2021 kaikissa messuissa kirkon lähetystyön hyväksi.

MUUT AVUSTUKSET SUORAAN PIISPAN KANSLIAN LÄHETYSAVUSTUSTILILLE: 
FI09 1745 3000 1270 60 
Lahjoitukset viitenumerolla:  5005

Hiippakunnan lähetystyöasioiden hoitaja 

isä Tri Nguyen 

RUKOUKSET LÄHETYSTYÖN PUOLESTA

Jumala, taivaallinen Isä, joka lähetit Poikasi Kristuksen maailmaan, vuodata meihin lupaamasi Pyhä Henki, jotta se levittäisi totuuden siemeniä ihmisten sydämiin ja herättäisi ne uskon kuuliaisuuteen, niin että kaikki ihmiset kasteen kautta uuteen elämään syntyneinä kuuluisivat sinun omaan kansaasi. Tätä pyydämme saman Herramme Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi, kautta, joka kanssasi elää ja hallitsee Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen. 

(Roomalainen Messukirja, Messu evankeliumin levittämisen puolesta, A, päivän rukous, s. 928)

Lähetystyöntekijän rukous

Kristus on aina sama. Hän sanoo:
Kaiken, minkä te olette tehneet 
yhdelle näistä vähäisimmistä veljistä, 
sen te olette tehneet minulle. (Matt. 25:40)

Kun olin koditon, sinä avasit minulle ovesi.
Kun olin alaston, sinä vaatetit minut.
Kun olin väsynyt, sinä lahjoitit minulle levon.
Kun olin peloissani, sinä tyynnytit pelkoni.
Kun olin pieni, sinä opetit minua lukemaan.
Kun olin yksinäinen, sinä annoit minulle rakkautta.
Kun olin vankilassa, sinä kävit luonani.
Kun makasin sairasvuoteella, sinä hoidit minua.
Kun olin työtön, sinä hankit minulle työtä.
Kun kaipasin hyvyyttä, sinä pidit minua kädestä.
Kun olin mustaihoinen tai kiinalainen tai valkoinen 
kun minua pilkattiin ja loukattiin, sinä kannoit ristiäni.
Kun olin vanha, sinä lahjoitit minulle hymysi.
Kun olin levoton, sinä kuuntelit minua kärsivällisesti.
Sinä näit minut syljen ja veren tahrimana, 
ja vaikka olin hien ja lian peittämä, 
sinä kuitenkin tunsit minut.
Kun minulle naurettiin, sinä seisoit vierelläni.
Kun olin onnellinen, sinä jaoit minun iloni.

(Pyhä Teresa Kalkuttalainen)

Tietoja kirjoittajasta

Fides

Katolinen hiippakuntalehti Fides on Helsingin katolisen hiippakunnan viestintäosaston julkaisu. Se ilmestyy osin paperisena ja osin pelkästään nettiversiona. ISSN 0356-5262.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aihevalikko

Paavin twiitit

Paavin twiitit

Uusimpia videoita

Ladataan...

Arkistot

Tilaa tiedotteemme