Valitse Sivu

Paavin puhe ekumeeniselle valtuuskunnalle

Paavin puhe ekumeeniselle valtuuskunnalle

Paavi Franciscuksen puhe suomalaiselle ekumeeniselle valtuuskunnalle pyhän Henrikin juhlana 19. tammikuuta 2023. Valtuuskunta tapasi paavin torstaina 19.1.2023 aamulla Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispan Kaisamari Hintikan, ortodoksisen Haminan piispa Sergein, Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteerin Mayvor Wärn-Ranckenin ja Helsingin hiippakunnan asiainhoitajan isä Marco Pasinaton johdolla. Ohessa paavin puheenvuoro.

Rakkaat veljet ja sisaret,

Toivotan lämpimästi tervetulleiksi kaikki teidät suomalaisen ekumeenisen valtuuskunnan jäsenet. Kiitos siitä, että tänä vuonna olette tulleet Roomaan viettämään pyhän Henrikin juhlaa entistä laajemmin ekumeenisesti edustettuina: iloitsen voidessani toivottaa tervetulleiksi luterilaisten ja katolilaisten ohella myös ortodoksien ja metodistien edustajat. Rakas sisar, kiitän sydämellisistä sanoistanne ja osanotostanne edeltäjäni Benedictus XVI:n kuoleman johdosta. Pidän myös arvossa sitä, että käytitte puhuttelevaa kuvaa Itämerestä, elämän lähteestä, jota ihmisen toiminta uhkaa, kohtaamispaikasta, jota tuskallisesti koettelee julman ja järjettömän sodan luoma vastakkainasettelun ilmapiiri. Sota on aina, aina tappio.

Viittaan siihen, mitä sanoitte vedestä. Meille kristityille se muistuttaa kasteessa saadusta sovituksen lahjasta. Hiljattain vietimme Herran kasteen juhlaa. Jumalan Poika upottautui Jordanin veteen julkisen toimintansa alussa ja osoitti siten tahtovansa upottautua täysin ihmisyyteemme. Meidät Kristuksessa kastetut on pelkästä armosta upotettu häneen: siksi meitä kutsutaan Jumalan lapsiksi ja olemme Jumalan lapsia hänen kuvansa mukaan, veljiä ja sisaria keskenämme. Olemme saaneet yhden kasteen, ja uskovina meitä kutsutaan ennen kaikkea kiittämään siitä, että kasteen vedestä lähtien olemassaolomme on sovitettu Jumalan kanssa, toisten kanssa, luomakunnan kanssa. Olemme hänen sovitettuja lapsiaan, ja siksi meitä kutsutaan yhä enemmän sovintoon toistemme kanssa ja olemaan sovinnon toteuttajia maailmassa.

On hyvä muistaa tätä Kristittyjen ykseyden rukousviikolla. Lausuessamme yhdessä Nikealais-konstantinopolilaisen uskontunnustuksen tunnustamme ”yhden kasteen syntien anteeksiantamiseksi”. Tänä vuonna mietiskelemme myös profeetta Jesajan kirjan sanoja: ”Opetelkaa tekemään hyvää,

tavoitelkaa oikeudenmukaisuutta” (Jes. 1:17). Niissä kuulemme kasteemme kaiun; se kutsuu meitä armosta vanhurskautettuja tekemään oikeudenmukaisuuden tekoja, osoittamaan konkreettisesti olevamme lähellä vääryyden, syrjinnän, sorron ja varsinkin sodan uhreja. Todistaen uskosta Kristukseen, joka upottautui ihmisyytemme heikkouteen, meidän on upottauduttava hätää kärsivien haavoihin. Ja tehtävä niin yhdessä.

Kaikkien kastettujen yhteisössä tiedämme, että olemme yhtä keskenämme: tässä ja nyt, kaikkien niiden kanssa, jotka ovat veljiämme ja sisariamme Kristuksessa, mutta myös niiden kanssa, jotka olivat äitejämme ja isiämme uskossa ja elivät ennen meitä. Taivaan täydellisestä yhteydestä he katsovat meitä ja kutsuvat meitä vaeltamaan yhdessä täällä maan päällä. Pyhä Henrik, uskon todistaja, toivon sanansaattaja ja rakkauden välikappale, on yksi heistä. Hänen kanssaan juhlimme kaikkien pyhien ekumeenista yhteyttä: tuttujen ja tuntemattomien, kastevedestä uuteen elämään syntyneiden yhteyttä. Voimme mietiskellä sekä kasteessa saamaamme armoa että ikuisen elämän päämäärää; elämän lähdettä, joka tällä maan päällä teki meistä taivaan lapsia, ja taivasta, jossa pyhät odottavat ja rohkaisevat meitä. Tunnistakaamme tässä kaikessa, kuinka suuri on se ykseys, jonka jaamme, ja kuinka tärkeää on rukoilla yhdessä, työskennellä ahkerasti ja käydä intensiivistä vuoropuhelua jakautumisten voittamiseksi, ollaksemme Herran tahdon mukaisesti yhtä trinitaarisessa yhteydessä, jotta maailma uskoisi (vrt. Joh. 17:21).

Olemme varmasti tietoisia tästä, mutta pelkkä tiedostaminen ei riitä. Meidän on pidettävä yllä todellista intohimoa, joka syntyy rakkaudesta yhteyteen ja halusta voittaa historian kuluessa kristittyjen kesken syntyneiden, Kristuksen ruumiin ykseyttä vahingoittaneiden jakautumisten ristiriitainen todistus. Varsinkin nykyään tarvitaan palavaa intoa evankelioimiseen. Julistaessamme evankeliumia yhdessä alamme pitää arvossa sitä, että olemme veljiä ja sisaria. Ymmärrämme, ettemme voi arvollisesti levittää Jeesuksen – kaikkien vuoksi syntyneen, kuolleen ja ylösnousseen – nimeä, ellemme todista siitä, kuinka kaunista on ykseys, hänen opetuslastensa tunnusmerkki.

Rakkaat veljet ja sisaret, kiittäessäni teitä jälleen kerran vuosittaisesta vierailustanne, jota aina odotamme ja arvostamme, haluan tänään yhdessä teidän kanssanne pyytää tuon palavan intohimon lahjaa. Älkäämme koskaan väsykö rakastamaan, toivomaan, etsimään kaukana olevia; palakaamme halusta julistaa Jeesusta ja rakentaa hänen tahtomaansa ykseyttä. Pyytäkäämme uuden apostolisen innon lahjaa, jotta aina näkisimme toiset uskovat veljinämme ja sisarinamme Kristuksessa, jotta olisimme Jumalan sovittamia apostoleja pyrkien sovintoon toistemme kanssa ja toimien maailman sovituksen hyväksi. Kutsun teitä nyt lausumaan yhdessä Isä meidän -rukouksen, Jumalan lasten rukouksen, joka kaikkia muita rukouksia paremmin ilmaisee kasteemme todellisuuden. Voimme rukoilla sen kukin omalla kielellämme, mutta yhdessä: toistemme kanssa ja toistemme puolesta.

Franciscus

[Käännös etukäteen jaetusta tekstistä. Muutokset mahdollisia.]

Tietoja kirjoittajasta

Fides

Katolinen hiippakuntalehti Fides on Helsingin katolisen hiippakunnan viestintäosaston julkaisu. Se ilmestyy osin paperisena ja osin pelkästään nettiversiona. ISSN 0356-5262.

Aihevalikko

LUE FIDES (pdf)

Uusin lehti || Arkisto (2001–)

KATOLINEN VARTTI (audio)

Kaikki lähetykset 2020-

Paavin twiitit

Paavin twiitit

Uusimpia videoita

Ladataan...

Arkistot

Tilaa tiedotteemme