Valitse Sivu

Katolilaiset jälleen yhdessä!

Katolilaiset jälleen yhdessä!

Koronatauon jälkeen saatiin jälleen viettää Helsingin katolisen hiippakunnan hiippakuntajuhlaa, tällä kertaa poikkeuksellisen juhlallisesti Turussa. Juhlamessussa lähes täydessä Turun tuomiokirkossa kantaesitettiin musiikin tohtori Terhi Dostalin autuaan Hemmingin kunniaksi säveltämä orkesterimessu.

Lauantai, elokuun 13. päivä tältä vuodelta jää muistoihin. Parin koronavuoden jälkeen voitiin vihdoin taas järjestää yhteinen hiippakuntajuhla. Juhlapaikaksi valikoitui  joidenkin mutkien kautta ja hiippakunnan asiainhoitajan isä Marco Pasinaton sinnikkyyden ansiosta Turun tuomiokirkko, Suomen kansallispyhäkkö.

Juhlapäivän ohjelma sisälsi messun, sen jälkeisen lounaan ja lopulta mariaanisen hartauden tai paremminkin pyhiinvaelluksen keskiaikaiselta Maarian kirkolta Koroisten ristille. Ilmoittautuneita oli muutama sata, juhlamessussa kuitenkin oli tuomiokirkon vahtimestarien arvion mukaan jopa 800 messuvierasta ja heidän lisäkseen vielä kuoro, orkesteri ja papisto, siis lähes 900 ihmistä!

Kaunis messu ja loistokasta musiikkia

Neitsyt Marian taivaaseenottamisen messun vietti emerituspiispa Teemu Sippo SCJ yhdessä 14 muun hiippakuntamme papin kanssa, joiden joukossa oli myös prelaatti Tuomo T. Vimpari Vatikaanista. Alttari messua varten oli pystytetty suurin piirtein tuomiokirkon keskiaikaisen alttarin paikalle lähelle saarnastuolia, ja papiston paikat olivat puolikaaressa alttarin takana. Papiston taakse oli sijoittunut koko kuoro, orkesteri ja kuoriurkujen soittaja. Asetelma oli hyvin toimiva ja tuomiokirkko oli tälle juhlalliselle messulle otollinen ja samalla hyvin kotoisa paikka. Turun seurakunnan alttaripalvelijat suoriutuivat tehtävästään kiitettävästi isä Stanislaw Zawilowiczin SCJ johdolla.

Saksassa asuvan musiikin tohtori Terhi Dostalin säveltämä orkesterimessu oli valtavan kaunis. Turhaan olivat jotkut pelänneet, että kirkossa joutuisi kuuntelemaan pitkän tovin jotakin “atonaalista nykymusiikkia”. Turhaan, sillä 55-jäseninen Suomen Laulu -kuoro, 12-jousinen Mikkelin kaupunginorkesteri ja kuoriurkuja soittanut urkuri-cembalisti Pilvi Listo-Tervaportti esittivät Esko Kallion johdolla herkän ja vaikuttavan, myöhäisromanttisen mutta samalla monista aikaisemmista kausista vaikutteita saaneen teoksen, joka jätti monet kuulijat lähes sanattomiksi – tällaistakin messun musiikki voi olla, ainakin juhlallisimmillaan!

Terhi Dostalin sävelteoksen Kyrie, Gloria, Credo, Sanctus ja Agnus Dei kuljettivat messuvieraat lempeässä huomassaan, vähän kuin Neitsyt Marian sylissä, läpi koko messun. Musiikin tunnelma vaihtui tekstien mukaan, varsinkin Kristuksen astuminen tuonelaan ja toisaalta ylösnousemuksen riemu tulivat melkein käsinkosketeltaviksi, niin onnistuneesti musiikki niitä ilmaisi.

Kommuunion aikana Terhi Dostal soitti vielä itse flyygelillä säveltämänsä kauniin Balladin kuoriurkujen säestyksellä. Offertoriumilla, kommuuniolla ja messun lopuksi kansa pääsi myös laulamaan tuttuja hymnejä Marko Pitkäniemen soittaessa kirkon pääurkuja. Alkukulkueen aikana oli jo kuultu Mikkelin kaupunginorkesterin esittämänä Sibeliuksen Andante festivo.

On lausuttava vilpitön kiitos Turun tuomiokirkkoseurakunnan papistolle ja henkilökunnalle tuomiokirkon lainasta sekä heidän ystävällisestä ja auttavasta asenteestaan ja ammattitaidostaan. On kiitettävä messun viettäjiä ja järjestäjiä. Ja ennen kaikkea on kiitettävä Terhi Dostalia, joka oma-aloitteisesti oli lähtenyt pitkälle tielle ja kahdeksan vuoden ajan tehnyt ja viimeistellyt tätä hienoa sävelteosta. Ilman hänen taiteellista, hengellistä ja myös taloudellista panostaan ei Turussa olisi saatu kokea mitään tämänkaltaista. Kiitos kuuluu myös kaikille musiikin esittäjille. Messu esitettäneen radiojumalanpalveluksena ensi vuonna. Ja tänäkin vuonna vielä konserttiversiona ainakin Helsingissä ja Mikkelissä.

Iloinen lounashetki ja herkistävä paluu juurille

Messun jälkeen monet messuvieraat siirtyivät omassa tahdissaan Aurajoen toiselle puolelle, jossa seurakuntatalon toisessa kerroksessa oli tarjolla pientä syötävää. Juhlaväki levittäytyi tehokkaasti kaikkiin avoimiin tiloihin ja nautti hyvistä mauista samalla iloiten yhdessäolosta ja juhlamessun jättämästä tunnelmasta. Ihmiset eri seurakunnista tutustuivat toisiinsa tai tapasivat toisiaan uudestaan pitkän tauon jälkeen; kysyttiin kuulumisia ja toivottiin pian uutta piispaa tälle piskuiselle katoliselle kansalle. Ehkä rukouksemme pyhän Henrikin kunniaksi rakennetussa Turun tuomiokirkossa, autuaan piispa Hemmingin omassa katedraalissa, vihdoinkin kantaisivat perille asti?

Pari tuntia myöhemmin Maarian kirkolle oli kokoontunut lähes parisataapäinen pyhiinvaeltajien joukko, joka isä Pasinaton alkusanojen jälkeen lähti laulaen ja rukoillen kulkemaan kilometrin matkaa kohti Koroistenniemelle pystytettyä ristiä. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta ja kullankeltaisia värejä jo enteilevät pellot levittäytyivät reittimme kummallekin puolelle. 

Koroistenniemelle saavutaan nurmikon peittämien suojavallien välistä. Silmien edessä avautuu kaunis jokien rajaama nurmikenttä, jossa on nähtävissä vain joitakin vanhan kirkon ja piispantalon perustuksia sekä suuri valkoinen risti. Tänne siirrettiin Nousiaisista Suomen piispanistuin jo vuonna 1229. Tällä paikalla eli ja hallitsi ainakin kolme varhaista Suomen katolista piispaa, kunnes piispanistuin siirrettiin lännemmäksi rakennettavan Turun tuomiokirkon läheisyyteen vuonna 1290. Tuomiokirkko valmistui vuonna 1300. Monille tämä kontakti katolisuuden varhaisimpaan historiaan Suomessa oli hyvin vaikuttava kokemus. 

Neitsyt Marian silmien edessä, Koroisten ristin juurella päätimme pyhiinvaelluksemme rukoukseen ja lauloimme loppuhymninä Ave Marian. Kiitollisena oli helppo yhtyä sen ylistäviin sanoihin: Benedicta tu in mulieribus, et benedictus fructus ventris tui, Iesus. – Siunattu sinä naisten joukossa, ja siunattu kohtusi hedelmä, Jeesus.

Teksti ja kuvat Marko Tervaportti

Tietoja kirjoittajasta

Marko Tervaportti

Marko Tervaportti on Katolisen hiippakuntalehti Fideksen päätoimittaja ja Helsingin hiippakunnan viestintäjohtaja. Hän on koulutukseltaan filosofian maisteri (teoreettinen filosofia, Helsingin yliopisto). Hän on opiskellut myös Paavillisessa Angelicum-yliopistossa Roomassa.

Aihevalikko

LUE FIDES (pdf)

Uusin lehti || Arkisto (2001–)

KATOLINEN VARTTI (audio)

Kaikki lähetykset 2020-

Paavin twiitit

Paavin twiitit

Uusimpia videoita

Ladataan...

Arkistot

Tilaa tiedotteemme