Valitse Sivu

Ihmeiden sakramentti – Avignonin eukaristinen ihme

Ihmeiden sakramentti – Avignonin eukaristinen ihme

Kirkkohistoriastakin tuttu Avignon, paavien kaupunki, sijaitsee Rhônejoen varrella, joka laskee Välimereen viitisenkymmentä kilometriä kaupungista etelään, jossakin Montpellierin ja Marseillen välissä.

Avignon tunnetaan kuitenkin myös kahdesta historiallisesta tapahtumasta, joita ei oikeastaan voi erottaa toisistaan, vaikka niiden välissä on vähän yli 200 vuoden ajanjakso.

Taisteleva kuningas

Ranskan kuningas Ludvig VIII

Ensimmäinen osa Avignonin ihmeestä – tai varsinaisen ihmeen esinäytös – koettiin jo 1200-luvulla. Ranskan kuningas Ludvig VIII Leijona tunnettiin taitavana taistelijana, joka alisti eteläranskalaisia feodaaliruhtinaita Ranskan kuninkaan alaisuuteen ja osallistui ristiretkille kataareja vastaan. Vuonna 1226 hän piiritti vuorostaan Avignonia, jonka asukkaat eivät suostuneet avaamaan kaupungin portteja kuninkaalle ja paavin legaatille. Kolmen kuukauden piirityksen päätteeksi kuningas pääsi kaupunkiin syyskuun alkupuolella. 

Joitakin päiviä myöhemmin, pyhän ristin ylentämisen juhlana 14.9., järjestettiin kaupungissa voitettujen heresioiden takia suuri katumuskulkue, jota varten kuningaskin – legendan mukaan – pukeutui säkkikankaaseen. Kulkueen mukana kuljetettiin pyhää sakramenttia, jota kohtaan sekä kuningas että kaupungin väestö tunsi syvää kunnioitusta. Niin suuri oli rakkaus pyhää sakramenttia kohtaan, että Avignonin piispa, todennäköisesti Nicolas de Corbie, salli sen jäävän monstranssissa palvottavaksi monen päivän ajaksi. Lopulta – paavin luvalla – vastarakennettu Pyhän ristin kappeli sai toimia pysyvän palvonnan paikkana vuosisatojen ajan. 

Kuningas Ludvig VIII kuoli punatautiin pian Avignonin valloittamisen jälkeen. Hänet on haudattu Saint Denis -basilikaan Pariisiin. Kuninkaana häntä seurasi hänen vanhin elossa ollut poikansa Ludvig IX Pyhä.

Harmaat penitentit ja tulvaihme

Historiallinen piirros tulvaihmeestä.

Pyhän ristin kappeli, jossa pyhää sakramenttia pidettiin koko ajan esillä, sai pian uskollisia kävijöitä ja avustajia, joista muodostui vähitellen niin sanottujen harmaiden penitenttien – katumuksentekijöiden – kilta. Killan jäsenet pitivät hyvää huolta kappelista ja rukoilivat taukoamatta sakramentin äärellä. Monen sadan vuoden ajan.

Vuoden 1433 syksy oli hyvin sateinen. Rhône, sen sivuhaara ja Durance-joki tulvivat yli äyräitten, ja vesi valtasi Avignonin. Harmaat penitentit huolestuivat Pyhän ristin kappelin ja siellä esillä olevan pyhän sakramentin turvallisuudesta. He päättivät siirtää sakramentin ja lähtivät veneellä matkaan. Saapuessaan kappelille he huomasivat, että kappeliin päässyt vesi oli jättänyt käytävän kirkkoon niin, että he pääsivät kävelemään alttarille kastamatta jalkojaan. Kaksi paikalle tullutta penitenttiä polvistui rukoilemaan sakramentin eteen, toiset lähtivät viemään sanaa ihmeestä muille ihmisille.

Tulvavesi oli noussut 29.-30.11.1433 ja lähti laskuun vasta joulukuun 1. päivänä. Pahimmillaan vedenkorkeus ylsi kappelin alttarin tasolle. Heti vesien laskettua ihmiset kävivät todistamassa ihmettä. Alttarin alla säilytetyt kirjat, vaatteet, pyyhkeet ja pergamentit olivat kaikki säilyneet kuivina.

Avignonin eukaristinen ihme – tulvaihme – johti siihen, että marraskuun 30. päivää alettiin pitää kaupungissa erityisenä juhlapäivänä. Monien vuosien ajan harmaat penitentit ottivat juhlapäivänä kengät jalastaan ja konttasivat kappelin ovelta alttarin ääreen palvoakseen eukaristista Kristusta ja kiittääkseen häntä kaikesta hyvästä.

Ranskan ”suuren” vallankumouksen aikana myös Avignonin Pyhän ristin kappeli tuhottiin. Rikas hyväntekijä rakennutti sen myöhemmin uudestaan vuonna 1818, ja kaupungin arkkipiispa palautti kappelille oikeuden pitää pyhää sakramenttia pysyvästi esillä. Yhä tänäkin päivänä harmaat penitentit huolehtivat Pyhän ristin kappelista, jossa vietetään messua viikottain.

Harmaita penitenttejä meidän ajaltamme.

Marko Tervaportti

Lähteitä:

– Acutis, Carlo (toim.): The Eucharistic Miracles of the World. – www.miracolieucaristici.org

– Cruz, Joan Carroll: Eucharistic Miracles and Eucharistic Phenomena in the Lives of the Saints. Tan Books and Publishers, Inc. USA, 1987. 

– penitentsgris.fr

– wikipedia.fr

Tietoja kirjoittajasta

Marko Tervaportti

Marko Tervaportti on Katolisen hiippakuntalehti Fideksen päätoimittaja ja Helsingin hiippakunnan viestintäjohtaja. Hän on koulutukseltaan filosofian maisteri (teoreettinen filosofia, Helsingin yliopisto). Hän on opiskellut myös Paavillisessa Angelicum-yliopistossa Roomassa.

Aihevalikko

Paavin twiitit

Paavin twiitit

Uusimpia videoita

Ladataan...

Arkistot

Tilaa tiedotteemme