Valitse Sivu

Vuoden 2021 tilinpäätös

Vuoden 2021 tilinpäätös

Paikalliskirkkomme edellisen vuoden tilinpäätösasiat on saatu päätökseen. Kiitos kaikille tilinpäätöstyöhön osallistuneille. 

Rahoitus

Paikalliskirkkomme toiminnan tulos oli viime vuonna 214 485 euroa ylijäämäinen, mikä on hiukan vähemmän kuin edellisenä vuonna. Hiippakunta tuotti alijäämää 62 962 euroa, mutta suurten seurakuntien ylijäämäiset tulokset kompensoivat tämän. Neljä pienintä seurakuntaa tuottivat alijäämää. Kirkon toimintamenot (sisältäen myös kirjanpidolliset poistot) olivat yhteensä 2 154 011 euroa, missä on nousua edelliseen vuoteen 5,3 %. Toimintamenot eivät sisällä laskennallisia luontoisetuja ja remontti-investointeja. Noin puolet (1 079 593 euroa) toimintamenoista syntyi hiippakunnan tasolla. 

Toiminnan rahoituksen puolella keskeisiä rahoituskeinoja on tänäkin vuonna ollut jäsenistöltä kerättävät jäsentulot, erilaiset toimintatuet valtiolta ja ulkomaisilta organisaatioilta sekä asuntojen vuokratuotot. Näiden yhteismäärä oli lähes 1,4 miljoonaa, eli 59 % kokonaisrahoituksesta. Jäsentulot (jäsenmaksut, kolehdit ja lahjoitukset) olivat viime vuonna yhteensä 812 487 euroa, mikä oli 34,3 % koko rahoituksesta. Kuten aikaisempinakin vuosina, jäsenmaksut kattavat suurimman osan kertyneistä jäsentuloista (65,6 %), mikä on hyvä asia, sillä säännölliset kuukausittain maksettavat jäsenmaksut luovat ennustettavuutta tulevaisuuden rahoitukseen.  Erityisesti kolehdit ovat vähentyneet, johtuen koronapandemian aiheuttamista rajoituksista. Jos jäsentulojen kertymää vertaa edellisvuosiin, niin voidaan todeta, että vuoteen 2020 verrattuna ne laskivat 1,3 %. Viimeinen vuosi ennen koronaa oli 2019. Siihen nähden jäsentulot ovat laskeneet 18,5 %. Toivotaan, että koronan väistyessä jäsentulot lähtisivät uudelleen nousujohteiselle uralle eivätkä maailmantilanteen kriisit pääsisi vaikuttamaan jäsenten uhrausmahdollisuuksiin. 

Hiippakunta vastaanotti toimintatukia avustajiltaan yhteensä 313 021 euroa, mikä on 13 % koko rahoituksesta. Suurin yksittäinen avustuserä oli papiston palkkoihin suuntautuva saksalainen A-kassa-avustus, 168 000 euroa. Summa on ollut selvässä laskussa viimeiset kolme vuotta (vuonna 2019 summa oli 203 814 euroa). Suomen valtio tuki kirkkoa 112 521 eurolla. Valtionkin tuki on pienentynyt kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoteen 2019 verrattuna tuki on pienentynyt 5,7 %. Toimintatukien kokonaismäärä on laskenut merkittävästi vuoteen 2019 verrattuna (-32,4 %). Tämä luo uhkakuvia paikalliskirkkomme tulevaisuuden rahoitukselle. Yllä mainitut avustukset eivät sisällä remontteihin saatuja investointiavustuksia Saksasta eivätkä joitakin erityispalkkatukia. 

Kolmas merkittävä rahoitusmuoto, joka koskee erityisesti hiippakuntaa ja muutamaa seurakuntaa, on asunnoista saatavat vuokratuotot. Niiden kehitys on ollut myönteinen. Tilinpäätösvuonna vuokrien nettotuotot (vähennettynä vastikkeilla ja pienkorjauskuluilla) nousivat 172 013 euroon. Nousua edellisvuodesta oli 49 251 euroa (40 %). Nettotuotoista hiippakunnan osuus oli 68 752 euroa. Vuokrien nettotuotto kattoi kirkon rahoituksesta 7 %.

Eräs melko vähän käytetty rahoitusmuoto ovat testamenttilahjoitukset. Tähän pitäisikin panostaa enemmän ja kertoa jäsenistölle mahdollisuudesta lahjoittaa varoja testamentin muodossa. Useilla muilla uskonyhteisöillä Suomessa testamenttilahjoitusten osuus on paljon korkeampi, lähes 10 % rahoituksesta. Meillä osuus on 2 prosentin luokkaa. Vuonna 2021 emme saaneet yhtään testamenttilahjoitusta. Uusi avaus rahoitusrakenteessamme on Rahankeräysluvan avulla saatavat keräystuotot. Poliisin myöntämä Rahankeräyslupa saatiin hiippakunnalle 28.5.2021. Rahankeräystuotot eivät juurikaan ehtineet vaikuttaa tilinpäätösvuoden summiin. 

Hiippakunnan rahoitukselle eräs keskeinen lähde ovat hiippakuntamaksut. Näillä tarkoitetaan seurakunnilta saatavaa tukea hiippakunnan toimintaan. Tuki lasketaan tietyistä seurakunnan tuloista siirtämällä 15 % tuloista hiippakunnalle. Käytäntö luotiin vuonna 2018, jolloin hiippakunta luopui jäsenmaksujen keräyksestä. Sen jälkeen jäsenmaksuja on kerätty suoraan seurakuntiin. Vuonna 2017 hiippakunta vastaanotti vielä jäsenmaksuja yhteensä 115 611 euroa. Vuonna 2021 hiippakuntamaksujen yhteismäärä oli 136 516 euroa. Kahdelta pienimmältä seurakunnalta (Olavi ja Joosef) ei hiippakuntamaksuja ole toistaiseksi peritty lainkaan. 

Hiippakunnassa toimii kolme palveluosastoa, joiden toiminnasta syntyy myyntituloja. Näitä ovat kirjamyyntituotot, lehden tilausmaksut ja opetusmateriaalin myyntituotot. Myyntituotot olivat tilinpäätösvuonna yhteensä 40 992 euroa. Erilliskulut tästä toiminnasta olivat suurempia kuin myyntituotot, joten myyntitoiminta tuotti tappiota -6 569 euroa (-16 % myyntituotoista).  

Menot

Kulurakenteen osalta keskeisimmät menoryhmät ovat henkilöstömenot ja kiinteistömenot (ilman remontti-investointeja). Henkilöstömenot muodostavat 29 % toimintamenoista. Hiippakunnan keskushallinnon osalta luku on hiukan korkeampi, 35 %. Henkilöstömenojen kokonaismäärä tilinpäätösvuonna (ilman koulutus- ja matkakuluja) oli 614 048 euroa, mikä summa ei sisällä laskennallisia luontoisetuja (142 008 euroa). Vuoteen 2019 verrattuna henkilöstömenot ovat laskeneet 6,5 %, mikä johtuu piispan hallinnon virkojen avoinna olemisesta. Hiukan yli puolet henkilöstömenoista syntyy hiippakunnassa. 

Kiinteistömenojen osuus toimintamenoista oli 25 %, eli 534 240 euroa. Määrästä 16 %, eli   84 665 euroa muodostui kiinteistöveroista. Suurin yksittäinen menoryhmä on ”lämmitys-, sähkö-, vesi- ja jätehuolto”, yhteensä 224 352 euroa. Pelkästään jo nämä kulut muodostavat 10 % osuuden kirkon toimintamenoista. Jo nyt on nähtävissä, että nämä kulut ovat kasvaneet selvästi, vuoteen 2019 verrattuna kasvua on 23 %. Kaikki merkit viittaavat siihen, että juuri nämä kulut nousevat tulevaisuudessakin maailmantilanteen vuoksi. Vuokra-asuntojen vastikkeet ja pienkorjaukset muodostivat lähes 90 000 euron menoerän. 

Pienemmistä kulueristä mielenkiintoa on ajamisen ja matkustamisen kustannusten kehittymisellä, erityisesti nyt kun polttoainekustannukset nousevat. Verrattaessa tilinpäätösvuotta vuoteen 2020 nousu oli lähes 20 %. Toisaalta ajamisen kulut muodostavat hyvin pienen osan toimintamenoistamme (3 %). Toinen huomioitava kuluerä on ulkoistettujen palveluiden kulut. Osa  hallinnollisesta työstä on ulkoistettu: esim. kirjanpito- ja maksuliikenne, tilintarkastus, laki- ja konsultointipalveluja, sekä väestötietojärjestelmään liittyviä töitä sekä tietotekniikkaan ja tietoturvallisuuteen liittyviä töitä. Ulkoistettujen palvelujen kustannukset olivat tilinpäätösvuonna 143 912 euroa. Näistä kustannuksista 54 % tuli hiippakunnan kannettavaksi. Ulkoistettujen palvelujen kustannukset muodostavat 7 % toimintamenoista. 

Tase

Tilinpäätöshetkellä paikalliskirkkomme pankkitileillä oli vajaa 2 miljoonaa euroa varoja, joista alle 600 000 hiippakunnan tileillä. Kirkon hallinnoima Rahastosijoituspooli purettiin vuonna 2019. Sen jälkeen lähinnä hiippakunta ja Marian seurakunta on sijoittanut uudelleen varoja rahastoihin. Vuodenvaihteessa näiden sijoitusten yhteisarvo oli 1 574 470 euroa, missä on nousua 36 % vuoteen 2020 nähden. Hiippakunnan osalta viime vuosi oli tuottoisa, prosentin ollessa jopa 14,74 %. 

Oman ja vieraan pääoman välinen suhde on meillä pääosin hyvä. Meillä ei ole käytännöllisesti katsoen lainkaan pitkäaikaista pankkilainaa. Vieras pääoma siis muodostuu lyhytaikaisista siirtoveloista (erilaisista maksuista). Oman pääoman osalta voi kuitenkin todeta, että pienimpien seurakuntien Joosefin ja Olavin oman pääoman tilanne on heikko. Näillä seurakunnilla omaa pääomaa on muutama tuhat euroa. Olavissa tilinpäätösvuonna oma pääoma painui negatiiviseksi (-9 132 euroa), kun omaan pääomaan lisättiin tilikauden alijäämä. 

Kustannusseurannassa toimintamenojen ulkopuolella ovat investointibudjetin summat. Tilinpäätösvuonna suurimmat remontti-investoinnit tehtiin Birgitan ja Ristin seurakunnissa, yhteensä 475 259 euroa. Bonifatiuswerkiltä saatiin remonttiavustuksina näihin hankkeisiin 291 500 euroa. Avustukset kattoivat siis 61 % investointien määrästä. 

Kokonaisuutena vuosi 2021 oli paikalliskirkolle varsin kohtuullinen talousvuosi. Tämä siitä huolimatta, että elettiin koronapandemian aikaa useine rajoituksineen. Tästä tulee olla kiitollinen. Nähtäväksi jää, miten talous kehittyy näinä epävarmoina aikoina. Luottavaisin mielin jatkamme kuitenkin kuluvaa vuotta ja kiitämme kaikkia jäsenmaksunsa maksaneita jäseniä. Tähän joukkoon sopii uusienkin jäsenten tulla. 

Peter Kuronen

Hiippakunnan ekonomi

* * *

Vuoden 2021 tilinpäätöstiedot löytyvät hiippakunnan verkkosivuilta (katolinen.fi/hiippakunnan-talous). Siellä on eritelty kattavasti eri osa-alueita toiminnasta. Taulukoista löytyvät myös vertailuluvut kahden edellisen vuoden tilinpäätöksistä. Nämä luvut ovat virallisen tilinpäätöksen lukuja ja näin ollen ne sisältävät monia tilinpäätösteknisiä asioita, kuten kirjanpidolliset poistot, arvostuserät ja varaukset. Pyydän jokaista, joita tilinpäätösluvut kiinnostavat, käymään verkkosivuilla tutustumassa. Tässä artikkelissa selostetaan lähinnä yleistä kehitystä vuonna 2021. 

Tilinpäätöksen valmistelutyö tilitoimistossa kesti noin kolme kuukautta. Hiippakunnan talousneuvosto käsitteli alustavia lukuja kokouksessaan 25.2. Tilintarkastajan, tilitoimiston ja hiippakunnan ekonomin valmisteleva tilintarkastuskokous pidettiin 12.4. ja kahden viikon päästä (25.4.) tilintarkastaja antoi raporttinsa kirkon eri yksiköiden tilinpidosta. Raporttien mukaan kirkon tilinpidossa on edistytty huomattavasti viimeisten vuosien aikana ja mitään suurempia pulmia ei tarkastuksen yhteydessä löytynyt. Hiippakunnan talousneuvosto ja tilinpäätöstoimikunta kokoontui 29.4. vahvistamaan tilinpäätöksen ja myöntämään hiippakunnan asiainhoitajalle tili- ja vastuuvapauden. Opetusministeriöön taloustoimisto toimitti viralliset tilinpäätöstiedot toukokuun alussa.

Sammanfatning på svenska kan läsas på katolinen.fi/hiippakunnan-talous.

Tietoja kirjoittajasta

Aihevalikko

LUE FIDES (pdf)

Uusin lehti || Arkisto (2001–)

KATOLINEN VARTTI (audio)

Kaikki lähetykset 2020-

Paavin twiitit

Paavin twiitit

Uusimpia videoita

Ladataan...

Arkistot

Tilaa tiedotteemme