Talouden näkymiä
Hiippakunnan talouden kannalta vuosi 2021 on alkanut samantyyppisissä merkeissä kuin viime vuosi päättyi. Olosuhteita leimaa vahvasti koronapandemia ja siitä syntyvät vaikeudet. Erityisesti seurakuntien toiminnan rajoitukset vaikuttavat talouteen kolehtitulojen pienuuden muodossa. Korona aiheuttaa hankaluuksia myös käytännön hallinnon toteutukseen. Melkoinen osa hiippakunnan henkilökunnasta on etätöissä suuren osan viikkoa ja esimerkiksi hiippakunnan talousneuvoston kokoukset on jouduttu jo kuukausien ajan pitämään Teams-kokouksina. Hyvä asia on, että tietotekniikkaa on kehitetty tällaisiin tilanteisiin, mutta kirkon käytössä olevassa tekniikassa on vielä paljon puutteita. Työnteon tehokkuus kärsii.
Vuoden 2020 tilinpäätöstä vasta laaditaan tilitoimistossa. Kyse on lähes kymmenen yksikön tietojen paketoimisesta kasaan tilintarkastusta ja kirkon päättäjien hyväksyntää varten. Lakien mukaan tilinpäätöksen tulee valmistua neljän kuukauden kuluessa tilivuoden päättymisestä, tähtäämme siis lopulliseen tilinpäätökseen joskus huhtikuun aikana. Tilinpäätöksen tekemiseen kuluu aikaa, ja niin kauan kuin tilinpäätös ei ole loppuun suoritettu, on mahdotonta antaa tarkkoja lukuja kuinka vuosi kirjautui aikakirjoihin. Yleisesti voidaan viime vuoden tuloksesta todeta, että jäsentulot ovat laskeneet selvästi vuodesta 2019. Tähän suurin syy on juuri kolehtitulojen pienentyminen, joinakin kuukausina lähes nollaan. Vuokratulot, jotka ovat merkittävä tulonlähde kirkolle, ovat säilyneet suurin piirtein ennallaan, koska vuokrat eivät juuri jousta koronan tapaisten syiden vuoksi. Kuluissa on pystytty jonkin verran säästämään, etenkin hiippakunnassa. Toisaalta hiippakunta on joutunut avustamaan pieniä seurakuntia rahallisesti monin tavoin.
Remontteja
Hiippakunta on pyrkinyt tasapainottamaan tulojen pienentymistä lykkäämällä remontti-investointeja tuleviin vuosiin, mikä aiheuttaa sen, että rakennusten korjausvelka kasvaa. Vanhat rakennukset tarvitsisivat korjausta useilla paikkakunnilla. Pitkittyessään remontointitarve yleensä kasvaa. Ilonaiheena tässä mielessä voidaan pitää, että Turussa on vuodenvaihteen tienoilla saatu käynnistettyä putkistoremontti, jota vahvasti tuetaan saksalaisten rahoittajien taholta. Remontin kokonaishinta on yli 400 000 euroa. Myös Tampereen kiinteistön remontointia tuetaan Saksasta 113 000 euron verran. Mutta kirkolla on muitakin remontointikohteita, mutta niitä täytyy vielä lykätä rahanpuutteen vuoksi. Pienten seurakuntien remonteissa on erityisiä ongelmia, koska seurakunnan pienuus aiheuttaa ongelmia rahoituksen keräämisessä. Jäsenten varat eivät yksinkertaisesti riitä kattamaan kuluja. Hiippakunnankin mahdollisuudet auttaa ovat rajalliset, joten joudumme jatkuvasti turvautumaan ulkomaisten avustajien mahdollisuuksiin auttaa.
Hiippakunnalle tärkeä rahoituskeino on ollut jo vuosia hankkia ulkomaisilta rahoittajilta avustuksia erilaisiin tarpeisiin. Tarpeet ovat olleet palkkatukea, yleisavustuksia ja remonttiavustuksia. Myös hiippakunnan osastot ja taloustoimisto on saanut toimintaansa tukea. Koronapandemia on koetellut avustajien mahdollisuuksia tukea toimintaamme. Tämä näkyy selvästi luvuissa. Alustavien tietojen mukaan vuonna 2020 meille maksetut avustukset laskivat selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Lähes kaikkien avustajien maksamat määrät laskivat, joillakin jopa lähes 30 %. Tämä luo tulevaisuudessa selkeitä haasteita hiippakunnalle. Ilonaiheena kuitenkin vuonna 2021 on, että eräs saksalainen avustaja on lupautunut tukemaan vielä tänä vuonna papiston palkkausta erityistuen muodossa. Tämä tuskin enää jatkunee ensi vuonna.
Talous jäsenten käsissä
Meidän on kyettävä entistä selvemmin kattamaan menomme omilla tuloillamme. Tähän tärkein keino on saada jäseniltä riittävästi jäsenmaksuja. Myös lahjoitukset, testamenttilahjoitukset ja kolehdit ovat tärkeitä, mutta talouden ennustettavuuden kannalta parasta olisi saada kuukausittaisia jäsenmaksuja nykyistä enemmän. Jos tulomme eivät selkeästi nouse, jää oikeastaan ainoaksi mahdollisuudeksi kustannusten pudottaminen. Se tietäisi monen toiminnon alasajoa.
Menomme, mukaan lukien suuret remontit, ovat vuosittain 2,5 -3,5 miljoonan euron välillä. Nykyisin jäsentulot (jäsenmaksut, lahjoitukset ja kolehdit) kattavat tästä vain alle 1 miljoona euroa. Haastetta siis riittää, mikäli ulkomaiset avustukset pysyvästi vähenevät, niin kuin on näköpiirissä. Jotta paikalliskirkkomme talous olisi jonkinlaisessa balanssissa, jäsentulot pitäisi nousta 1,5 -1,9 miljoonaan euroon. Tämä tarkoittaisi, että jokaisen aikuisen jäsenen tulisi tukea kirkkoaan vuosittain 160-200 euroa. Ongelma on, että melkoinen osa jäsenistä ei vielä ole herännyt tähän tukityöhön. Kaunis kiitos niille jäsenille, jotka uskollisesti maksavat jäsenmaksunsa.
Kirkon aikuiset jäsenet ovat saaneet vuoden 2021 ensimmäisen jäsenmaksulaskukirjeen koteihinsa tammi-helmikuun aikana. Toivon, että mahdollisimman moni jäsen pystyy huolehtimaan oman osuutensa tulojen kerryttämisessä. Tämä on erityisen tärkeää koronapandemian aikana, kun messujen kolehtitulot ovat tyrehtyneet ja on ongelmia saada ulkomaisia avustuksia.
Ennakoitavuutta
Hiippakunnan ekonomin näkökulmasta kirkkomme talouden kentässä on myös joitakin ilonaiheita. Yksi on seurakuntien budjettiesitysten tason selkeä parantuminen viimeisen kahden vuoden aikana. Tällaiset tiukat koronapandemian ajat luovat tarpeen erityisen hyvään talouden suunnitteluun. Se on järkevän ja tehokkaan toiminnan perusta. Ilokseni saatoin havaita, että kaikkien yksiköiden talousarvioesitykset vuodelle 2021 olivat monin tavoin perusteltuja ja niiden pohjalta oli hyvä jatkaa esitysten viilaamista lopullisiksi budjeteiksi hiippakunnan talousneuvoston käsittelyä varten. Osittain tähän kehitykseen on syynä se, että pari vuotta sitten hankittu uusi moderni taloushallintojärjestelmämme Fivaldi on omaksuttu jo laajasti seurakunnissa ja hiippakunnan yksiköissä. Se mahdollistaa jatkuvasti parantuvan asioiden hoidon. Koska kaikkien yksiköiden tilinpito, palkanlasku ja laskujen maksuliikenne hoituvat järjestelmän kautta, on tilitoimistollamme hyvä kokonaiskuva koko kirkon talouden kehityksestä. Tämä auttaa kirkon päättäjiä toiminnan ohjauksessa. Kuitenkin järjestelmän raportoinnin kehittämisessä on vielä paljon varaa parantaa.
Toinen ilonaihe on ollut havainto, että seurakunnissa on yleisesti oivallettu, että paikalliset talousneuvostot, seurakuntaneuvostot ja muut asiantuntija-vapaaehtoiset ovat tärkeä voimavara kirkkoherran avustamisessa. Kun on useampi avustaja, joilla jokaisella on erityisosaamista vaikkapa kiinteistökysymysten, talouskysymysten tai lakiasioiden piiristä, se auttaa tekemään oikeansuuntaisia ratkaisuja. Se vapauttaa myös kirkkoherroille kapasiteettia keskittyä enemmän heidän varsinaiseen hengelliseen työhönsä ja koko seurakunnan johtamiseen. Kiitokset kaikille vapaaehtoisille arvokkaasta työstänne. Kiitokset myös hiippakunnan talousneuvostolle, jonka tuki ja tulkinnat ovat taloustoimiston työlle ensiarvoisen tärkeitä. Unohtaa ei myöskään pidä tilitoimistomme ratkaisevaa panosta taloussysteemimme toimivuuden kannalta.
Taloustoimiston henkilökunta on hyvin pieni ja näin korona-aikana etätöiden tekeminen vaikeuttaa asioiden nopeaa hoitoa entisestään. Hiippakunnalla on haasteita tietoteknisten ratkaisujen kanssa. Nykyinen sähköpostijärjestelmämme ei tue yhteiskunnassa vallitsevia etäkokousjärjestelmiä kuten Teamsia tai Zoomia. Keskusteluissa on ollut järjestelmän uusiminen mutta päätöksiä ei toistaiseksi ole olemassa. Toinen asia, johon kiinnittäisin kirkon jäsenten huomiota: jäsenmaksulaskujen kirjeet on lähetetty perinteisesti tavallisessa postissa. Tämä edellyttää materiaalin painatusta ja postitusta ja muita logistisia ratkaisuja. Toimet ovat varsin kalliita. Yhden jäsenmaksulaskun lähettäminen kaikille aikuisjäsenille maksaa noin 10 000 euroa. Tässä voisimme säästää selvästi, mikäli jäsenet ilmoittaisivat taloustoimistolle sähköpostiosoitteensa, johon lasku voitaisiin sähköisesti ohjata. Taloustoimistolla on valmiudet saatujen sähköpostiosoitteiden säilyttämiseen GDPR-turvallisessa tietoympäristössä ja osoitteita ei käytettäisi muuhun kuin laskujen lähettämiseen, ellei jäsen anna siihen lupaa. Laskun lähettäminen jäsenelle tehtäisiin tietoturvallisesti salattuna. Toivonkin, että mahdollisimman monet tarttuisivat asiaan ja ilmoittaisivat taloustoimistoon sähköpostiosoitteensa. Tällä hetkellä vain alle 200 jäsentä saa laskunsa sähköpostitse.
Vuosi 2021 näyttää siis haastavalta, mutta yhdessä ja rukoillen selviämme korona-aikojen yli. Toivon jokaiselle kirkkomme jäsenelle ja kannattajalle aurinkoista kevättä.
Peter Kuronen
Hiippakunnan ekonomi
