Valitse Sivu

Sääntökuntamaallikoista Helsingin hiippakunnassa

Sääntökuntamaallikoista Helsingin hiippakunnassa

Sana ”sääntökunta” tuo tavallisesti mieleen luostarin, sisaren tai veljen. Kuitenkin myös maallikot voivat kuulua sääntökuntiin tai liittyä niihin hengellisesti. Harvemmin ollaan tietoisia siitä, että Suomessakin on sääntökuntien maallikkoyhteisöjä. 

Miksi katolinen maallikko haluaa liittyä sääntökunnan maallikkoyhteisöön? Kysymys on aina Jumalan kutsusta ja hänen lahjastaan. Meistä on kasteessa tullut Jumalan lapsia ja siten pyhitettyjä. Tehtävämme Kristuksen seuraajina on ”Jumalan armon avulla säilyttää tämä pyhyys elämässämme ja saattaa se täydelliseksi” (Lumen Gentium 40). Apua ja tukea tähän voimme saada aivan läheltä, seurakunnaltamme, omalta perheeltämme ja ystäviltämme. Mutta myös sääntökunnilta, hengellisiltä perheiltä, jotka ”tarjoavat jäsenilleen kestäväksi osoittautuneen elämänmuodon, kokemukseen perustuvan opin täydellisyyden saavuttamiseksi, veljellisen yhteishengen Kristuksen palveluksessa ja kuuliaisuuden vahvistaman vapauden” (LG 43).

Kristus on viinipuu ja me olemme oksia (Joh. 15: 1−8). Siksi kristityn elämään kuuluu oleellisesti hedelmän kantaminen. Kutsumuksemme on ”kasvu ja jatkuva kypsymisprosessi, paljon hedelmän kantaminen” (Christifideles Laici 57). Maallikkoyhteisöön kuulumisen tavoite on edistää tätä jatkuvaa kasvua ja kypsymistä. Tässä yhteisössä syvenee maallikon tietoisuus kirkon lähetystehtävästä ja hänelle avautuu sääntökuntaperheen jäsenenä uusia mahdollisuuksia osallistua siihen.

Paavi Johannes Paavali II tähdensi paimenkirjeessään Novo Millennio Ineunte, että meidän tulee tällä vuosituhannella entistä innokkaammin harjoittaa veljellistä ja sisarellista yhteishenkeä, jotta kirkosta tulisi ”yhteishengen koti ja koulu” (NMI 43). Juuri tällaisia yhteishengen luojia sääntökuntaperheet ovat aina olleet. Siinä perheessä koetaan yhteenkuuluvuutta, annetaan tilaa toisen erilaisuudelle, luotetaan siihen, että muut perheenjäsenet rikastuttavat omaa elämää ja nähdään Pyhän Kolminaisuuden salaisuuden heijastuvan toisen kasvoilta (vrt. NMI 43).

Sääntökuntamaallikoille on tärkeää sama asia, josta paavi Franciscus puhui uuden evankelioimisen liikkeiden kokouksessa vuonna 2019. Se, ettei kirkko olisi maailmallinen ja noudattaisi menestymisen kriteereitä. Sen tehtävänä ei ole julistaa itseään vaan Jeesusta. Kristityn tulisi tehdä rohkeita elämäänsä koskevia päätöksiä, samalla kun hän kokee yksinkertaisten asioiden tuomaa iloa ja sitä rauhaa, joka johdattaa rukoukseen.

Kristityn elämän perusta on vastavuoroinen suhde Jeesukseen Kristukseen: ”Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä” (Joh. 15:4). Tällainen läheinen yhteys Kristukseen toteutuu varsinkin sakramenttien ja liturgisen rukouksen kautta. Juuri tämä on ominaista kaikille sääntökunnille. Sääntökuntamaallikon elämän keskiössä on siksi aina pyhä messu, mutta myös liturgiset rukoushetket, jos näin on säädetty, tai muut rukoukset ja hartaudet. 

Jokaisella sääntökunnalla on oma karismansa: dominikaaneilla saarnaaminen ja opiskelu; benediktiineillä elämäntapojen kääntymys ja kontemplatiivinen rukous, joka erityisesti toteutuu liturgiassa ja työnteossa; birgittalaisilla työskentely Kristuksen mystisen ruumiin, kirkon, ylentämiseksi ja erityisesti työ kristittyjen ykseyden puolesta; fransiskaaneilla evankeliumin ilon, rauhan ja rakkauden sanoman todistaminen oman elämän esimerkillä; teresalaisilla karmeliitoilla ystävyys Jumalan ja ihmisten kanssa, sisäinen rukous ja katselu, totuudessa vaeltaminen, itsekkyyden kurissa pitäminen; Jeesuksen pyhän sydämen veljeskunnassa Jumalan sovinnon ja rakkauden valtakunnan edistäminen; Kalleimman veren sisarilla Kristuksen sovintoa tuottavan läsnäolon tuominen arkisiin kohtaamisiin. Tämä moninaisuus heijastaa evankeliumin rikkautta ja kertoo meille, kuinka monia eri mahdollisuuksia on elää evankeliumin sanomaa arjessa.

Viereisen faktaruudun kolmas kohta antaa tietoa kunkin maallikkoyhteisön kanonisesta, kirkkolain mukaisesta statuksesta. Vatikaanin II kirkolliskokouksen jälkeinen vuoden 1983 kanoninen laki määrittelee kaksi uskovien yhdistyksen kategoriaa, jotka ovat julkinen ja yksityinen (cc. 298−311 ja cc. 321−326 CIC). Sääntökuntien maallikkoyhteisöt ovat joko julkisia tai yksityisiä uskovien yhdistyksiä ja sillä on käytännön merkitystä.

Käytännössä tämä merkitsee, että vanhojen sääntökuntien maallikkoyhteisöt (fransiskaanimaallikkot, maallikkodominikaanit, birgittalaisoblaatit ja karmeliittamaallikot) ovat vuoden 1983 kanonisen lain mukaisia julkisia uskovien yhdistyksiä (cc. 298−311 CIC). Sääntökuntiin hengellisesti liittyvät uudet maallikkoyhteisöt (Kalleimman veren partnerit ja Jeesuksen pyhän sydämen maallikot) sen sijaan ovat yksityisiä uskovien yhdistyksiä. Julkisten uskovien yhdistysten jäsenet ovat lupaustensa kautta sääntökuntansa jäseniä, yksityisten uskovien yhdistykset jäsenet taas kuuluvat sitoumustensa kautta omaan maallikkoyhteisöönsä, mutta eivät ole sääntökuntansa jäseniä.

Kaikkien maallikkoyhteisöjen yhteystiedot ovat Helsingin hiippakunnan painetussa kalenterissa sekä internetsivustoilla. Fideksessä on ajankohtaiset tiedot säännöllisistä tapaamisista ja tapahtumista. 

Sääntökuntamaallikkojen työryhmä

Artikkelikuva: Sääntökuntamaallikkoyhteisöjen päivä Helsingissä 21.3.2009. Ensimmäinen sääntökuntamaallikkojen kokous pidettiin Stella Mariksessa 16.-18.3.2007 maallikkodominikaanien järjestämänä. Sääntökuntamaallikkojen yhteistyöstä puhuttiin jo 1992 Trondheimiin suuntautuvan pyhiinvaelluksen aikana. 


Katolisia sääntökuntamaallikkoja ja -oblaatteja Suomessa

Kysymykset:

  1. Sääntökunnan nimi ja perustamisvuosi 
  2. Sääntökuntamaallikkojen nimi ja perustamisvuosi
  3. Onko kanonisesti kysymys uskovien julkisesta (CIC 303, 312-320) vai yksityisestä (CIC 321-326) yhdistyksestä (konsosiaatiosta)?
  4. Nimi eri kielillä
  5. Perustamisvuosi Suomessa
  6. Yhteisön esimies sääntökunnassa
  7. Liittyvätkö maallikot ja oblaatit sääntökuntaan lupauksin vai sitoumuksin?
  8. Kuuluvatko maallikkojäsenet sääntökuntaan?
  9. Onko ei-katolilaisen mahdollista liittyä jäseneksi?

Benediktiinioblaatit 

  1. Ordo Sancti Benedicti OSB (syntyi 500-luvun alussa – benediktiinit eivät ole varsinainen sääntökunta, vaan itsenäisten luostarien yhteisö)
  2. Oblati Sancti Benedicti OblSB tai OSB Obl
  3. Julkinen uskovien yhdistys (konsosiaatio) (CIC 303 mukaan)
  4. Benediktiinioblaatit; benediktinoblater; Benedictine Oblates 
  5. 2017
  6. Oblaatti on aina luostarin apotin tai abbedissan alainen. Prinknash Abbey Englannissa kuuluu Subiaco-montecassinolaisen kongregaatioon, Congregatio Subiaco Cassinensis OSB.
  7. Lupauksin 
  8. Benediktiinioblaatit kuuluvat omaan luostariinsa.
  9. Varsinainen oblaatti ei voi olla muu kuin katolilainen.

Fransiskaanimaallikot

  1. Ordo Fratrum Minorum OFM (Fratres Minores, minoriitit, vähäisempien veljien sääntökunta) (1223)
  2. Ordo Franciscanus Saecularis OFS (1221)
  3. Julkinen uskovien yhdistys (konsosiaatio) (CIC 312-320 mukaan)
  4. Fransiskaanimaallikot; lekmannafranciskaner; Lay Franciscans
  5. 1948
  6. Luoteis-Saksan provinssin eli provinsiaalin alainen; yleisesimies Roomassa
  7. Lupauksin
  8. Fransiskaanimaallikot kuuluvat sääntökuntaan.
  9. Ei ole mahdollista.

Maallikkodominikaanit 

  1. Ordo Praedicatorum OP (1216)
  2. Ordo Praedicatorum OP (1285)
  3. Julkinen uskovien yhdistys (konsosiaatio) (CIC 312-320 mukaan)
  4. Maallikkodominikaanit; lekmannadominikaner; Lay Dominicans 
  5. 1930-1950-luvuilla; uudelleen 1992
  6. Ranskan provinssin eli provinsiaalin alainen; Magister Ordinis Roomassa
  7. Lupauksin
  8. Maallikkodominikaanit kuuluvat sääntökuntaan.
  9. Ei ole mahdollista.

Karmeliittamaallikot

  1. Ordo Carmelitarum Discalceatorum OCD (Teresalaiset karmeliitat) (1594)
  2. Ordo Carmelitarum Discalceatorum Saecularis OCDS (1603)
  3. Julkinen uskovien yhdistys (konsosiaatio) (CIC 312-320 mukaan)
  4. Karmeliittamaallikot; Karmels sekularorden; Carmelite Seculars
  5. 1994 ensimmäinen lupaustenanto; 1997 toiminnan aloitus; 2011 komissariaatti
  6. Flanderin provinssin eli provinsiaalin alainen; yleisesimies Roomassa
  7. Lupauksin 
  8. Karmeliittamaallikot kuuluvat sääntökuntaan.
  9. Ei ole mahdollista.                                                                                                                                                                                                                                        

Birgittalaisoblaatit

  1. Ordo Sanctissimi Salvatoris OSsS (1380; ruotsalainen haara 1911)
  2. Pyhimmän Vapahtajan sääntökunnan maallikko-oblaatit (1947)
  3. Julkinen uskovien yhdistys (konsosiaatio) (CIC 312-320 mukaan)
  4. Birgittalaisoblaatit; birgittinoblater; Bridgettine Oblates
  5. 1936 Helsingissä ja uudelleen 1995 Turussa
  6. Turun birgittalaisluostarin ylisisar; yleisabbedissa Roomassa
  7. Lupauksin
  8. Birgittalaisoblaatit kuuluvat sääntökuntaan.
  9. Ei-katolilainen voi liittyä ulkojäseneksi.  

Kalleimman Veren partnerit

  1. Congregation of the Sisters of the Most Precious Blood of O’Fallon, Missouri, CPPS (Kalleimman veren sisaret) (1845)
  2. Partners in Mission of the Sisters of the Most Precious Blood of O’Fallon, Missouri (1981) 
  3. Yksityinen uskovien yhdistys (konsosiaatio) (CIC 321-326 mukaan)
  4. Kalleimman veren partnerit; Partners in Mission
  5. 1995
  6. The Mentor of the CPPS in Finland; Superior General, O’Fallon, MO, Yhdysvallat
  7. Sitoumuksin
  8. Kalleimman veren partnerit eivät kuulu sisarkuntaan.
  9. Ei ole mahdollista.

Jeesuksen pyhän sydämen maallikot

  1. Congregatio Sacerdotum a Sacro Corde Jesu SCJ (Jeesuksen pyhän sydämen papit) (1878; 1884)
  2. Jeesuksen pyhän sydämen maallikot (ei virallista perustamisvuotta kansainvälisesti)
  3. Yksityinen uskovien yhdistys Helsingin hiippakunnassa (CIC 321-326 mukaan)
  4. Jeesuksen pyhän sydämen maallikot; lekmannadehoniarnerna; Lay Dehonians
  5. 1972 alkaen valmentava vaihe; 1995 ensimmäiset sitoumukset
  6. SCJ Suomen region esimies; yleisesimies Roomassa
  7. Sitoumuksin
  8. Jeesuksen pyhän sydämen maallikot eivät kuulu veljeskuntaan.
  9. Ei ole mahdollista.  

Tietoja kirjoittajasta

Fides

Katolinen hiippakuntalehti Fides on Helsingin katolisen hiippakunnan viestintäosaston julkaisu. Se ilmestyy osin paperisena ja osin pelkästään nettiversiona. ISSN 0356-5262.

1 Kommentti

  1. Seppo

    Aika teoreettinen juttu…Henkilöhaastattelut olisivat kummasti aihetta elävöittävät.

Aihevalikko

LUE FIDES (pdf)

Uusin lehti || Arkisto (2001–)

KATOLINEN VARTTI (audio)

Kaikki lähetykset 2020-

Paavin twiitit

Paavin twiitit

Uusimpia videoita

Ladataan...

Arkistot

Tilaa tiedotteemme