Valitse Sivu

Perhe, kirkko ja rakkaus

Perhe, kirkko ja rakkaus

Pääkirjoitus, Fides 5/2022, s. 2. 10.6.2022.

Pohjoismaissa yritettiin saada järjestettyä katolista perhetapaamista useamman vuoden ajan. Korona tuli ja esti sen. Kun tapaamista vielä yritettiin järjestää täksi toukokuuksi, ei kiinnostusta tai uskallusta tai kumpaakaan ollut tarpeeksi. Tapaaminen peruttiin osittain myös siksi, että Roomassa järjestetään kesäkuussa maailman perhetapaaminen. Mutta sinnekään ei ikävä kyllä ole lähdössä perheitä Suomesta.

Perheiden osallistuminen kirkon elämään on vaikeaa. Vaikeaa on lasten saaminen messuun, jonne matkaa voi olla pitkälti, eikä vaihtoehtoista messua ole ehkä ollenkaan. Vaikeaa on järjestää yhteinen aika kaikkien harrastusten ja muiden rientojen – niitäkin tarvitaan – lomassa. Vaikeaa on usein myös oman uskonnon opetuksen mutkaton järjestäminen kouluissa. Edes vanhempien aktiivisuus ei aina riitä, kun tekosyitä löytyy miljoonia. Ja lopultakin vaikeaa on myös lasten kasvattaminen ja pitäminen elävässä katolisessa uskossa, kun kodin ulkopuolinen ympäristö ja ikävä kyllä joskus myös kodin sisäinen ilmapiiri kaikkea muuta kuin tukee sitä. Maailma meidän ympärillämme kutsuu lapsia ja nuoria (ja meitä kaikkia) vieraantumaan uskosta ja uskonelämästä.

Perheet tarvitsevat tukea. Joskus se tuki voi olla ihan vain positiivista huomiota, joskus konkreettista auttamista. Joskus apua ongelmien ratkaisemisessa. Joskus olkapäätä, kun kaikki tuntuu menevän pieleen. Joskus rohkaisemista, kun epävarmuus iskee. Tärkeintä on, että perheiden ensisijainen arvo nähdään ja sitä tuetaan. Niin kuin kirkko mantranomaisesti hokee: perhe on yhteiskunnan perusyksikkö – ja koko yhteiskunnan hyvinvointi myös tulevaisuudessa riippuu siitä, miten perheet voivat. Samaa varmaan voisi sanoa myös kirkon tulevaisuudesta.

Voimmeko me seurakunnissa tehdä enemmän perheiden hyväksi? Näemmekö me lapsiperheet, tunnistammeko me niiden tarpeet? Vai ovatko juoksevat lapset messussa vain rasite, heidän väsyneet vanhempansa vain häiriö? Voimmeko me tehdä jotakin, jotta myös perheiden arjessa säilyisi tuntuma Jumalan rakkaudesta ja elävä usko? Näemmekö me todella, ettei usko ole vain kirkkoon tulemista sunnuntaisin vaan ennen kaikkea jotakin, jonka me teemme eläväksi siellä, missä me vietämme suurimman osan ajastamme?

Paavi Franciscuksen mukaan ei ole olemassa täydellistä perhettä. Tarvitaan anteeksiantoa ja luottamusta siihen, että Jumala kulkee aina rinnallamme, mitä tahansa tapahtuukin (vrt. paavin video Rukouksen apostolaattia varten kesäkuussa 2022: www.popesprayer.va). Meidän on opittava elämään sen todellisuuden kanssa, että me emme ole täydellisiä emmekä virheettömiä. Meidän on opittava rakastamaan silloinkin, kun kaikki ei mene niin kuin Strömsössä. Sitä on vanhempien rakkaus lapsiaan kohtaan, lapsien rakkaus vanhempiaan kohtaan. Sitä on kirkon rakkaus kaikkia jäseniään kohtaan. Toivottavasti me kaikki osaamme antaa sitä enemmän, toivottavasti me kaikki saamme sitä enemmän. 

Rakkaus on edellytys jokaiselle uskottavalle todistukselle Kristuksesta.

Marko Tervaportti

Maailman perhetapaamiseen Roomassa (22.-26.6.2022) voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.romefamily2022.com.

Tietoja kirjoittajasta

Marko Tervaportti

Marko Tervaportti on Katolisen hiippakuntalehti Fideksen päätoimittaja ja Helsingin hiippakunnan viestintäjohtaja. Hän on koulutukseltaan filosofian maisteri (teoreettinen filosofia, Helsingin yliopisto). Hän on opiskellut myös Paavillisessa Angelicum-yliopistossa Roomassa.

Aihevalikko

LUE FIDES (pdf)

Uusin lehti || Arkisto (2001–)

KATOLINEN VARTTI (audio)

Kaikki lähetykset 2020-

Paavin twiitit

Paavin twiitit

Uusimpia videoita

Ladataan...

Arkistot

Tilaa tiedotteemme