Valitse Sivu

Historiaa ja mosaiikkeja

Historiaa ja mosaiikkeja

Antiikin Italiassa vuosisadat eivät seuranneet toisiaan ilman muutoksia. Ehkäpä tavallisten ihmisten elämässä muutokset olivat vähäisempiä, mutta hallinnollisesti, valtapolitiikan näkökulmasta, Italian niemimaalla riitti jo varhain kuhinaa. Läntisen ja itäisen kristillisyyden yksi merkittävimmistä yhtymäkohdista ja rajapinnoista oli nykyisessä Emiglia-Romagnassa, Bolognan itäpuolella, Venetsian ja San Marinon välissä sijaitseva Ravenna. Kaupungin historia on ollut hyvin värikäs, vuosituhansien saatossa se on ehtinyt toimia monenlaisten vallanpitäjien hallintokeskuksena.

Ravennan vaiheita

Ravenna, jossa oli ollut asutusta jo ainakin vuodesta 1400 eKr alkaen ja jonka Rooma sai hallintaansa vuonna 191 eKr, sijaitsi aikoinaan melkeinpä merenrannalla. Adrianmeren laguunit ulottuivat lähes kaupunkiin saakka, mutta vähitellen meri vetäytyi ja jo keisari Augustus määräsi rakennettavaksi Classe-nimisen sataman vain viitisen kilometriä Ravennasta kaakkoon. Näin kaupungista tuli viimeisellä vuosisadalla ennen Kristuksen syntymää Rooman valtapiirin tärkein satama niemimaan itärannikolla. Paljon myöhemmin rakennettiin kanava, joka ulottuu koillisesta lähelle kaupungin sydäntä.

Aivan 400-luvun alussa Ravenna nousi merkittävään asemaan, kun barbaarien sotaretket pakottivat Länsi-Rooman keisarin Honoriuksen siirtämään hovinsa Roomasta Ravennaan. Näin kaupunki toimi valtakunnan pääkaupunkina aina sen kukistumiseen saakka vuonna 476. Siitä eteenpäinkin kaupunki toimi Italian hallitsijoiden keskuksena, ensin barbaari Odovakarin (476-493), sitten ostrogoottien kuninkaan Teoderikin (493-526). Vuonna 540 Bysantin joukot valtasivat kaupungin kenraali Belisariuksen johdolla ja siitä tuli keisarillinen eksarkaatti, Bysantin hallintokeskus lähes koko Italiaa varten. 700-luvulla eksarkaatti hajosi ja vuosisadan puolivälissä Ravenna päätyi lopulta frankkien kuninkaan Pipin Pienen haltuun; tämä luovutti kaupungin paaville vuonna 757. Ravennasta oli tullut arkkihiippakunta jo vuonna 438.

Ravenna oli jonkin aikaa itsenäinen, mutta päätyi da Polenta -perheen hallintaan 1300-1400-luvuilla. 1441 Venetsia otti Ravennan hallintaansa, kunnes se lopulta palautui kirkkovaltion yhteyteen vuonna 1509, pysyen siinä lyhyitä hetkiä lukuunottamatta vuoteen 1859 asti, jolloin Ravenna muodosti liiton Sardinian kuningaskunnan kanssa ja loi täten perustan Italian yhdistymiselle vuonna 1861.

Pyhän Vitaliksen basilika valmistui vuonna 547.

Kristillisiä kohteita

Ravennan hyvin säilynyt keskusta pitää sisällään monia kristillisen arkkitehtuurin ja kulttuurin helmiä, joista varhaisimmat ovat hyvin aikaisia ja siksi mielenkiintoisia, ei vain kulttuurisesti vaan myös hengellisesti. Kaikkien mullistusten keskellä kirkko sai rakentua ja kehittyä alueella ilmeisen rauhallisesti. Sen takia kaupungissa on paljon nähtävää, tietenkin esimerkiksi kuuluisat mosaiikit.

Kahden enkelin ympäröimä Kristus ojentaa marttyyrin kruunun pyhälle Vitalikselle (kuvassa vasemmalla) ja saa basilikan rakennustyöt aloittaneelta piispa Ecclesiukselta kirkon mallin.

Ensimmäinen välttämätön kohde on Pyhän Vitaliksen basilika. Se on kahdeksankulmainen kirkko, joka valmistui jo vuonna 547. Kirkkoa pidetään länsimaissa esiintyvän bysanttilaisen taiteen mestariteoksena. Se on rakennettu marmorista mutta sen ulkokuori samoin kuin suuri kupoli on valmistettu terrakotasta. Rakennus yhdistää roomalaisia ja bysanttilaisia elementtejä. Parhaiten kirkosta tunnetaan tietenkin upeat mosaiikit, joissa kuvataan Vanhan testamentin tapahtumia, evankelistoja, apostoleita sekä tietenkin Kristusta.

Basilika on saanut nimensä pyhän Vitaliksen mukaan. Kyse on todennäköisesti ensimmäisellä tai toisella vuosisadalla eläneestä milanolaisesta varakkaasta miehestä, ehkä sotilaasta, joka Ravennassa ollessaan paljastui kristityksi ja haudattiin elävältä. Toisen tradition mukaan kyse voi olla myös 300-luvulla eläneen pyhän Agricolan orjasta Vitaliksesta, joka ristiinnaulittiin keisari Diocletianuksen vainojen yhteydessä. Marttyyrejä kumpikin.

Toinen kohde sijaitsee alle sadan metrin päässä basilikasta, samalla pihamaalla. Se on 400-luvulla rakennettu, pienen pieni, keisari Honoriuksen sisaren Galla Placidian ristinmuotoiseksi rakennuttama mausoleumi, jonka koko katto on tehty sinipohjaisesta mosaiikista. Näkymä on kuin satukirjasta. Varsinkin mosaiikki Hyvästä paimenesta on eheydessään koskettava. Mausoleumiin on todennäköisesti haudattu Galla Placidian lisäksi hänen aviomiehensä Constantius III ja poikansa Valentinianus III tai veljensä Honorius.

Hyvän paimenen mosaiikki Galla Placidian mausoleumissa.

Kolmas kohde sijaitsee vanhan kaupungin itälaidalla. Siellä on Pyhän Apollinariksen kirkko, Sant’Apollinare Nuovo. Kirkon rakennutti alunperin kuningas Teoderik areiolaiseksi tuomiokirkoksi, mutta vuonna 570 siitä tuli katolinen kirkko, myöhemmin jopa basilika. Tämäkin kirkko tunnetaan upeista mosaiikeistaan, jotka kulkevat läpi sen seinustojen kuvaten Kristuksen elämänvaiheita, ihmetekoja ja vertauksia samoin kuin eri pyhiä.

Ravennan Pyhän Apollinariksen basilikan enkelit.

Eikä siinä vielä kaikki

Kirkkoja ja mosaiikkeja. Ravennan merkityksellisyys on ainakin siinä, että sen kirkot ovat todella vanhoja ja silti niin hyvin säilyneitä. Niissä voi ikään kuin palata ajassa 1500 vuoden taakse. Kristinusko, se sama usko, jota tänäkin päivänä yritämme elää todeksi ja välittää eteenpäin, tuntuu samalta, näyttää samalta ja olennaisilta osiltaan on sama, joka jo noin kauan aikaa sitten johdatti ihmisiä ja kulttuuria suuriin saavutuksiin. Ei vain Pyhällä maalla ja ehkä Roomassa, vaan paljon pohjoisempanakin. Ravennan mosaiikit kertovat meille Kristuksesta, Hyvästä paimenesta, joka on sama eilen, tänään ja huomenna.

Mutta on Ravennassa muutakin kuin nämä muutamat kirkot ja upeat mosaiikit, jotka ovat päässeet myös UNESCOn maailmanperintökohteiden luetteloon. Kaupungin historia varsinkin ensimmäisen vuosituhannen loppupuolen ja toisen vuosituhannen alun osalta liittyy läheisesti Euroopan suuriin virtauksiin, kansainvaelluksiin ja keskeisiin kansojen välisiin valtakamppailuihin, jotka ovat lyöneet leimansa Euroopan uskonnolliseen, poliittiseen ja kulttuuriseenkin karttaan. Kerrassaan mielenkiintoinen kaupunki, jonka tavoittaa varsin helposti, tätä nykyä junalla paremmin kuin laivalla.

Marko Tervaportti

Ravennan keskustassa sijaitsee myös pyhälle Franciscukselle omistettu kaunis kirkko, jonka yhteyteen on ulkopuolitse liitetty kaunis hautakappeli. Siellä on haudattuna Italian kirjakielen isä Dante Alighieri, joka eli vuosina 1265-1321. Lähinnä Danten vaikutus toki yhdistetään Firenzeen, mutta 1300-luvun alussa hän joutui maanpakoon ja vietti loppuelämänsä lähinnä Veronassa ja Ravennassa.

Tietoja kirjoittajasta

Marko Tervaportti

Marko Tervaportti on Katolisen hiippakuntalehti Fideksen päätoimittaja ja Helsingin hiippakunnan viestintäjohtaja. Hän on koulutukseltaan filosofian maisteri (teoreettinen filosofia, Helsingin yliopisto). Hän on opiskellut myös Paavillisessa Angelicum-yliopistossa Roomassa.

Uusin lehti ja arkisto

Uusimpia videoita

Ladataan...

Aihevalikko

Paavin twiitit

Paavin twiitit

Arkistot

Tilaa tiedotteemme