Haluaisitko Sinä muistaa testamentissasi kirkkoamme?

Suomessa kirkoilla on mahdollisuus ottaa vastaan testamenttilahjoituksia. Haluaisitko sinä tukea testamentissasi kirkkoamme. Alla tietoa testamenteista ja niiden tekemisestä.

Mikä on testamentti?

Testamentti on jälkisäädös, jolla henkilö määrittelee, mitä hänen omaisuudelleen tapahtuu kuoleman jälkeen. Katolisella kirkolla oli oma roolinsa testamenttikäytäntöjen kehityksessä Suomessa. Kehitys ulottuu jo keskiajalle. Uskovalta toivotiin lahjaa kirkolle hänen kuolemansa hetkellä. Vanhin säilynyt suomalainen testamentti on piispa Benedictin testamentti vuodelta 1287. 

Suomen perustuslain (731/1999) mukaan jokaisella suomalaisella on oikeus tehdä testamentti. Myös Euroopan unionin perusoikeuskirja (2012/C 326/02) takaa jokaiselle oikeuden tehdä testamentti omaisuudestaan. Testamentin voi myös peruuttaa ja tehdä uusi tilalle ennen kuolemaa. Peruuttaminen tapahtuu tuhoamalla aikaisemmat testamenttiasiakirjat.

Testamentin säilytyksestä ei ole olemassa julkista rekisteriä. Jokainen saa itse päättää, kuinka säilyttää testamenttinsa. Turvallinen tapa on tallettaa se pankin tallelokeroon tai omaan kassakaappiin. Kannattaa kertoa jollekin uskotulle henkilölle, missä testamentti on. Järkevää on tehdä testamentista kaksi samansisältöistä kappaletta, ja säilyttää niitä eri paikoissa. Toisen tuhoutuessa on silloin olemassa varakappale.

Testamentin kirjoittajan voi olla vaikea miettiä, millainen testamentin tulisi olla. Testamenttilajeja on useita. Perusjako on yleistestamentit ja erityistestamentit. Yleistestamentti on dokumentti, jossa testamentissa mainittu taho saa tietyn osuuden koko omaisuudesta, esim. 10 %. Tässä testamenttilajissa testamentin saajasta tulee osa perikuntaa. Erityistestamentissa henkilö jättää erikseen mainittua omaisuutta testamentin saajalle. Se voi olla esimerkiksi huonekaluja, rahaa, osakekirjoja, taulukokoelma, osakehuoneisto tai muuta vastaavaa. Erityistestamentissa saajasta ei tule perikunnan jäsen, joka osallistuu muuhun päätöksentekoon.

Mitä hyötyä testamentista on?

Testamentti on selkeä tahdonilmaisu, kuinka henkilö haluaa, että hänen omaisuutensa jaetaan. Testamentti helpottaa omaisuuden jakamista ilman epäselvyyksiä. Testamenttia tarvitaan myös, jos omaisuutta halutaan jättää muille kuin lähiomaisille, esimerkiksi kirkolle. Testamentti on usein myös halvempi tapa jakaa omaisuutta verotuksen näkökulmasta. Testamentilla voidaan myös turvata aviopuolison asema hänen jäädessä leskeksi. Eli testamentista voi olla monenlaista hyötyä ja estää turhia epäselvyyksiä perillisten kesken.

Jos henkilö ei ole tehnyt testamenttia, jakautuu hänen omaisuutensa lähisukulaisten kesken siten kuin Perintökaari (40/1965) määrää. Jos henkilöllä ei ole elossa yhtään lähisukulaista, saa omaisuuden valtio. Testamentti mahdollistaa, että osa omaisuudesta voidaan antaa vaikkapa kirkolle. Testamentilla ei voi tehdä lähisukulaisia (etenkin lapsia) perinnöttömäksi, vaan heille kuuluu aina tietty lakiosa omaisuudesta. Samoin leskeksi jäävällä aviopuolisolla on tiettyjä oikeuksia.

Kirkon tai muunkaan saajan ei ole pakko ottaa testamentissa mainittua omaisuutta vastaan. Siitä voi luopua joko kokonaan tai osittain. Tästä on olemassa tarkempia ohjeita esimerkiksi verottajalla. Mietittäessä testamentin vastaanottamista, on hyvä selvittää, minkälaisia kuluja vastaanottaminen voi aiheuttaa. Esimerkiksi vanhan kiinteistön tai asunnon vastaanottaminen voi tulla kalliiksi (putkiremontit), eikä ole varmaa, että kohdetta saa kaupaksi kohtuulliseen hintaan. Usein testamenttiin voi liittyä erilaisia lisäsäädöksiä ja ehtoja, jotka voi olla vaikea tai mahdoton toteuttaa. Nekin voivat aiheuttaa sen, että testamenttia ei kannata vastaanottaa. Esimerkiksi omaisuutta saa käyttää vain tiettyyn tarkoitukseen tai omaisuus on pidettävä tietyssä kunnossa. Lahjoitusehdot ovat yleensä velvoittavia, ja saajan tulee niitä noudattaa. Siksi pitää harkita, voiko kirkko sitoutua niihin käyttötarkoituksiin, joita edellytetään. 

Kirkon kannalta esimerkiksi asunto-osake hyvin syrjäisellä paikkakunnalla voi olla lahjoitus, josta kulut voivat olla suuremmat kuin lahjoituksen hyöty.

 Useat yleishyödylliset yhteisöt ottavat vastaan testamentteja, ja joillekin tämä voi olla huomattava rahankeräysmuoto. Yleishyödylliset yhteisöt voivat ottaa vastaan testamentteja ilman perintöveron maksamista. Tällöin koko lahjoitussumma käytetään kirkon työn tukemiseen. Testamentin vastaanottamiseen ei myöskään tarvita poliisiviranomaisen rahankeräyslupaa. Katolinen kirkkokin ottaa mielellään vastaan testamentteja, kuitenkin pitäen mielessä edellä mainitut asiat. Kannattaa lähestyä vaikkapa seurakunnan kirkkoherraa, tai suoraan hiippakunnan taloustoimistoa, jos haluaa testamentissaan muistaa kirkkoa.

Millainen on pätevä testamentti?

Lain mukaan testamentin muotovaatimukset ovat tiukat. Se on ymmärrettävää, jotta vältetään rikollinen toiminta. Pätevän testamentin tekemiseen voi käyttää lakiasiaintoimistoa, jos on epävarma asioista. Netistä saa myös valmiita testamenttimalleja, mutta ne kannattaa muokata tilanteeseen sopivaksi. Huonosti tehty testamentti voi vaikeuttaa omaisuuden jakoa ja tulla verotuksessa kalliiksi (perintöverot). 

Testamentin tekijän pitää olla kykenevä testamentin tekoon, ja olla pääsääntöisesti vähintään 15-vuotias. Hänellä tulee olla riittävä ymmärrys testamentin tekohetkellä. Toisaalta erilaiset sairaudet ja edunvalvonnassa oleminen tai vaikkapa mielisairaus eivät estä testamentin tekoa. Jos on selvää, että nämä asiat eivät vaikuta hänen kykyynsä esittää viimeinen tahtonsa. Testamentti kannattaa tehdä niin varhain, että ei tule tulkintaongelmia kyvystä tehdä testamentti.

Testamentin tekijä vastaa aina itse testamentin sisällöstä, sehän on hänen tahtonsa ilmaisu. Toki luonnoksen testamentista voi tehdä esim. lakimies.

Perusvaatimukset hyvälle testamentille ovat:

• testamentti pitää tehdä kirjallisesti

• testamentti pitää allekirjoittaa

• testamentilla pitää olla kaksi todistajaa, jotka eivät saa olla lähisukulaisia tai heidän puolisojaan, eikä muitakaan henkilöitä, jotka voivat hyötyä testamentista. Todistajien pitää olla yli 18-vuotiaita

• todistajien pitää olla yhtä aikaa paikalla allekirjoittamassa todistuksensa, mutta heidän ei tarvitse tietää testamentin sisältöä. Riittää siis, että he ymmärtävät, että he allekirjoittavat testamenttipaperia. Samalla he arvioivat, tekeekö testamenttaaja testamentin vapaasta tahdostaan, ilman näkyvää painostusta. Ja vaikuttaako hän olevan kykenevä testamentin tekoon (ei ilmiselviä esteitä tekoon, kuten vahva humalatila).

Lisätietoja taloustoimistosta tai erillisestä esitteestä, joita saa seurakunnista.

Taloustoimisto: sähköposti: talous(a)katolinen.fi, puhelin: 050 462 1522