Valitse Sivu

Emerituspiispan saarna isä Jan Aartsin sielunmessussa

Emerituspiispan saarna isä Jan Aartsin sielunmessussa

Pyhän Marian kirkossa Helsingissä 1.2.2022

Rakkaat veljet ja sisaret Kristuksessa,

Viikko sitten kuulimme uutisen, että ystävämme, kanssaveljemme, pappimme, isä Jan Aarts on siirtynyt ajasta ikuisuuteen. Hänen kuolemansa mahtoi tulla monille yllätyksenä, koska tieto hänen parantumattomasta sairaudestaan ei ollut saavuttanut moniakaan. Hän kuoli 26. tammikuuta Nijmegenissa, Alankomaissa.

Jan Aarts syntyi monilapsiseen katoliseen perheeseen 28. helmikuuta 1937 Vlierden kaupungissa Alankomaissa. Hän kävi koulua Pyhän Sydämen pappien oppilaitoksessa. Hänen tutustumisensa pappeihin oli lähtökohta hänen päätökselleen tulla itsekin papiksi. Hän liittyikin veljeskuntaan antaessaan novisiaatin jälkeen luostarilupaukset 8.9.1959. Seurasi filosofian ja teologian opintoja Hollannissa ja erityisesti vuodesta 1961 Roomassa. Jan Aarts asui veljeskunnan kansainvälisessä opintotalossa ja opiskeli Gregoriana-yliopistossa. Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että isä Paul Verschuren – myöhemmin Helsingin piispa – oli veljeskunnan talon esimies tuohon aikaan.

Vuonna 1964 joulukuun 19. päivänä Jan Aarts vihittiin papiksi Roomassa ja parin vuoden jälkeen hän saapui Suomeen 1966. Helsingin hiippakunnassa hän toimi kappalaisena Pyhän Henrikin ja Jyväskylän Pyhän Olavin seurakunnissa sekä myöhemmin monet vuodet (tässä) Pyhän Marian seurakunnassa kirkkoherrana ja joitakin vuosia Kouvolan Pyhän Ursulan seurakunnan alkuvuosien paimenena. Piispa Verschuren valitsi isä Jan Aartsin yleisvikaariksi, jossa tehtävässä hän toimi piispan sairastumiseen ja virasta eroon vuoteen 1999 asti. Sen jälkeen isä Jan valittiin hiippakunnan asiainhoitajaksi siihen asti, kun saatiin uusi piispa, isä Józef Wróbel SCJ. Hänet vihittiin Helsingissä alkuvuodesta 2001. Isä Jan toimi vielä hänen aikanaan vuoden verran yleisvikaarina. Valitettavasti heidän välilleen syntyi niin suuri ristiriita, että isä Janin oli jätettävä yleisvikaarin ja Pyhän Marian kirkkoherran tehtävät. Hän siirtyi Alankomaihin, jossa hän asui Rosmalenin kaupungissa ja toimi Pyhän Sydämen sisarten pappina sekä läheisen seurakunnan assistenttina. Myöhemmin varsinkin terveydellisistä syistä hän muutti veljeskunnan taloon Nijmegeniin.

Isä Janin lähtöä pahoittelimme kovin. Hän ehti toimia pappina Suomessa 36 vuotta. Noina vuosina Suomi muodostui hänelle toiseksi kotimaaksi, eikä sopeutuminen Hollantiin tuntunut alkuaikoina helpolta. Kuitenkin muutaman vuoden kuluessa hän kotiutui siellä tehtäviinsä ja asuinpaikkaansa. Hän kertoi tuntevansa myös paljon tyydytystä toiminnastaan ja olostaan siellä. Silloin tällöin hän kävi myös Suomessa ja yksi jos toinenkin vieraili hänen luonaan Hollannissa. Itsekin kuuluin heihin. Viimeksi tapasin hänet viime kesänä isä Adrian Borstin hautajaisissa Nijmegenissä.

Isä Janilla oli paljon ystäviä Suomessa. Hän huolehti monista sielunhoitajana ja rippi-isänä. Pappina hän tietenkin saarnasi evankeliumia, jakoi lukemattomille ihmisille sakramentteja ja vietti pyhää messua. 

Erityisinä tehtävinään hän piti piispan apuna toimimista yleisvikaarina. Hänellä oli myös tarve kirjoittaa hengellisistä asioista kirjoja – varsinkin uskosta ja rakkaudesta. Hänen erityinen toiveensa toteutui, kun saimme julkaistuksi uuden katolisen rukouskirjan kymmenisen vuotta sitten. Suuren tehtäväkentän isä Jan näki myös ekumeniassa. Jo vuonna 1972 julkaistiin hänen tohtorin väitöksensä ”Martin Lutherin käsitys pappeudesta”. Kyseessä oli ensimmäinen katolinen tohtorinväitös Helsingin yliopistossa. Isä Jan osallistui lukuisiin ekumeenisiin tapahtumiin, ja monissa seminaareissa hän esitelmöi katolisesta kirkosta ja sen ekumeenisesta työstä. Kiitollisia voimme olla myös hänen panoksestaan luterilais-katolisen teologisen vuoropuhelun hyväksi. Siinä käsiteltiin – ja työ jatkuu – käsityksiä yhteisyyksistä ja eroista kirkosta, eukaristiasta ja pappeudesta. Monet luterilaiset ja ortodoksit kunnioittivat isä Jan Aartsia. Katoliset nuoret olivat lähellä Janin sydäntä. Monet muistavat häntä Juventus Catholican monivuotisena moderaattorina.

Voimme olla kiitollisia isä Janille hänen siunauksellisesta toiminnastaan pappina Suomessa. Koska hän joutui lähtemään täältä ilman kiitoksen sanaa, voin kertoa että sain tilaisuuden kunnioittaa häntä tässä mielessä, kun osallistuin hänen pappeutensa 50-vuotisjuhlaan 2014. Hänen sukulaistensa ja hollantilaisten kanssaveljiensä läsnäollessa kiitin häntä sydämestäni hiippakunnan ja omasta puolestani hänen työstään pienen kirkkomme hyväksi!

Ennen muuta kiitämme kuitenkin Isää Jumalaa isä Jan Aartsista. Pyydämme, että hän palkitsisi palvelijansa kaikesta hänen vaivannäöstään. Me rukoilemme hänen puolestaan, että hän saisi kaikesta levottomuudesta vapaan sielun ja omantunnon rauhan, jonka vain armahtava Jumala voi lahjoittaa. Me pyydämme, että hänelle loistaisi Jumalan tuntemisen valo ja kirkkaus. Me rukoilemme, että Jumala ottaisi hänet läsnäolonsa ikuiseen autuuteen. Aamen.

+Teemu Sippo SCJ

Helsingin hiippakunnan emerituspiispa

Tietoja kirjoittajasta

Aihevalikko

LUE FIDES (pdf)

Uusin lehti || Arkisto (2001–)

KATOLINEN VARTTI (audio)

Kaikki lähetykset 2020-

Paavin twiitit

Paavin twiitit

Uusimpia videoita

Ladataan...

Arkistot

Tilaa tiedotteemme