Valitse Sivu

Pyhän isän viesti paastonajalle 2020

Pyhän isän viesti paastonajalle 2020

”Pyydämme Kristuksen puolesta:
suostukaa sovintoon Jumalan kanssa”
(2. Kor. 5:20)

Rakkaat veljet ja sisaret,

tänäkin vuonna Herra tarjoaa meille otollisen ajan valmistautua juhlimaan uusiutunein sydämin Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen suurta salaisuutta, joka on niin henkilökohtaisen kuin yhteisenkin kristillisen elämän kulmakivi. Meidän on alati palattava tähän salaisuuteen mielessämme ja sydämessämme, sillä se kasvaa meissä juuri siinä määrin, kuin me olemme avoimia sen hengelliselle voimalle ja vastaamme siihen vapaasti ja anteliaasti.

1. Pääsiäissalaisuus kääntymyksen perustana

Kristittyjen ilo kumpuaa Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen ilosanoman kuuntelemisesta ja hyväksymisestä. Tämä kerygma tiivistää sellaisen rakkauden salaisuuden, joka ”on niin todellista, niin totta, niin konkreettista, että se kutsuu meidät suhteeseen täynnä vilpitöntä ja rehellistä vuoropuhelua” (Christus vivit, 117). Se, joka uskoo tämän viestin, hylkää valheen, että voisimme tehdä elämällämme mitä vain haluamme. Todellisuudessa elämä on syntynyt Isä-Jumalan rakkaudesta, hänen toiveestaan antaa meille yltäkylläinen elämä (vrt. Joh. 10:10). Jos sen sijaan kuuntelemme ”valheen isän” houkuttavaa ääntä (Joh. 8:44), meitä uhkaa vaara hukkua mielettömyyden syvyyteen ja kokea helvetti jo täällä maan päällä, mistä todistavat ikävä kyllä niin monet henkilökohtaiset ja yhteiset dramaattiset tapahtumat.

Tänä paastonaikana 2020 haluaisin jakaa jokaisen kristityn kanssa jotakin, mitä kirjoitin nuorille apostolisessa kehotuskirjeessäni Christus vivit (Kristus elää): ”Katso ristiinnaulitun Kristuksen levitettyjä käsiä, anna pelastaa itsesi aina uudestaan. Ja kun menet tunnustamaan syntisi, usko lujasti hänen laupeuteensa, joka vapauttaa sinut syyllisyydestä. Mietiskele hänen rakkaudella vuodatettua vertaan ja anna sen puhdistaa sinut. Niin voit syntyä aina uudelleen” (Christus vivit,  123). Jeesuksen pääsiäinen ei ole menneisyyttä; päinvastoin se on Pyhän Hengen voiman avulla aina nykyisyyttä ja antaa meille mahdollisuuden nähdä ja koskea uskoen Kristuksen ruumista kärsivissä ihmisissä.

2. Kääntymyksen välttämättömyys

On hyvä mietiskellä vähän syvemmin pääsiäissalaisuutta, jonka kautta Jumalan laupeus on annettu meille. Kokemus laupeudesta on todellakin mahdollista vain kasvotusten ristiinnaulitun ja ylösnousseen Herran kanssa, hänen, ”joka rakasti minua ja antoi henkensä puolestani” (Gal. 2:20). Se on sydänten vuoropuhelua, ystävien vuoropuhelua. Siksi rukous on niin tärkeää paastonajalla. Se on paljon enemmän kuin velvollisuus, se ilmaisee tarpeen vastata Jumalan rakkauteen, joka aina edeltää meitä ja tukee meitä. Niinpä kristitty rukoilee tietäen, että häntä rakastetaan vaikkei hän olekaan sitä ansainnut. Tämä rukous voi saada erilaisia muotoja, mutta Jumalan silmissä oleellista on se, että rukouksemme kaivautuu sisimpäämme, aina kovaan sydämeemme saakka, käännyttääkseen sen yhä enemmän Jumalan ja hänen tahtonsa mukaiseksi.

Toimikaamme siksi tänä suosiollisena aikana niin kuin Israelin kansa toimi autiomaassa (vrt. Hoos. 2:16), jotta voisimme lopulta kuulla Sulhasemme äänen ja antaa sen kaikua meissä entistä syvemmin ja saavutettavammin. Mitä enemmän hänen sanansa saavat vaikuttaa meihin, sitä enemmän me saamme kokea myös hänen ilmaista laupeuttaan meitä kohtaan. Älkäämme antako tämän armon ajan mennä ohitsemme kuvitellen, että me itse voisimme päättää Jumalan puoleen kääntymisemme ajan ja tavan.

3. Jumalan voimakas tahto vuoropuheluun lastensa kanssa

Sitä, että Herra jälleen kerran tarjoaa meille suosiollista aikaa kääntymystämme varten, ei koskaan pitäisi pitää itsestäänselvyytenä. Tämän uuden mahdollisuuden pitäisi herättää meissä kiitollisuutta ja ravistella meidät pois turtumuksestamme. Huolimatta pahan joskus jopa dramaattisesta läsnäolosta elämässämme, samoin kuin kirkossa ja maailmassa, saamamme mahdollisuus muuttaa kurssia on ilmaus Jumalan sitkeästä tahdosta olla keskeyttämättä pelastuksen vuoropuhelua kanssamme. Ristiinnaulitussa Jeesuksessa, johon ”Jumala siirsi kaikki meidän syntimme” (2. Kor. 5:21), tämä tahto on niin pitkällä, että Jumala sälytti Poikansa ylle meidän kaikki syntimme, tapahtuu ”Jumalan kääntyminen itseään vastaan”, niin kuin paavi Benedictus XVI sanoi (kiertokirje Deus caritas est, 12). Jumala todellakin rakastaa myös vihamiehiään (vrt. Matt. 5:43-48).

Vuoropuhelu, jota Jumala tahtoo Poikansa pääsiäissalaisuuden kautta käydä meistä jokaisen kanssa, ei ole millään tavalla tyhjää jutustelua, niin kuin se, millaiseksi on kuvattu muinaisten ateenalaisten toiminta, sillä he olivat ”tavattoman kiinnostuneita kaikista uusista asioista ja puheenaiheista” (Ap.t. 17:21). Tällainen jutustelu, jota leimaa tyhjä ja pinnallinen uteliaisuus, leimaa maailmallisuutta kaikkina aikoina; meidän aikanamme se voi johtua myös median väärinkäytöstä.

4. Ei itse pidettäväksi vaan jaettavaksi tarkoitettu rikkaus

Kun panemme pääsiäissalaisuuden elämämme keskelle, me tunnemme myötätuntoa ristiinnaulitun Kristuksen haavoja kohtaan, jotka ovat nähtävissä sotien monissa viattomissa uhreissa, hyökkäyksissä elämää vastaan – aina syntymättömien lasten elämästä vanhusten elämään saakka – ja väkivallan eri muodoissa. Samoin niitä voidaan nähdä ympäristötuhoissa, maan hyvyyksien epätasaisessa jakautumisessa, ihmiskaupassa sen kaikissa muodoissa ja hillittömässä voitonjanossa, joka on yksi idolatrian muoto.

Tänäänkin on tarve kutsua hyvän tahdon ihmisiä jakamaan, almuja antaen, hyvyyksiään niille, jotka ovat suurimmassa puutteessa. Näin he voivat henkilökohtaisesti osallistua oikeudenmukaisemman maailman rakentamiseen. Antaminen laupeuden hengessä tekee meistä inhimillisempiä, kun taas ahnehtiminen uhkaa tehdä meistä vähemmän inhimillisiä, sellaisia, jotka ovat oman itsekkyytensä vankeja. Me voimme ja meidän täytyy mennä vielä pidemmälle, harkita taloudellisen elämämme rakenteita. Siitä syystä olen kutsunut tämän paastonajan 

keskellä 26.-28.3. Assisiin koolle nuoria ekonomisteja, yrittäjiä ja muutoksentekijöitä etsimään taloudellista mallia, joka olisi entistä oikeudenmukaisempi ja inklusiivisempi. Niin kuin kirkon opetusvirka on usein toistanut, poliittinen elämä on laupeuden merkittävä muoto (vrt. Pius XI, Puhe Italian katolisten yliopistojen opiskelijoiden liitolle, 18.12.1927). Tämä pätee myös talouselämään, jota voidaan lähestyä samalla evankelisella hengellä, autuaaksijulistusten hengellä.

Pyydän kaikkeinpyhintä Mariaa rukoilemaan sen puolesta, että paastonajan viettomme aukaisisi sydämemme kuulemaan Jumalan kutsun tulla sovitetuksi hänen kanssaan, kohdistamaan katseemme pääsiäissalaisuuteen ja kääntymään avoimeen ja vilpittömään vuoropuheluun hänen kanssaan. Tällä tavoin meistä voi tulla sitä, mitä Kristus pyytää opetuslapsiltaan: maan suola ja maailman valo (vrt. Matt. 5:13-14).

Franciscus

Roomassa, 
Pyhän Johanneksen lateraanikirkossa,
7. lokakuuta 2019
Ruusukkorukouksen Neitsyt Marian juhlana

– Paavin viesti monilla muilla kielillä on luettavissa täällä.

Tietoja kirjoittajasta

Fides

Katolinen hiippakuntalehti Fides on Helsingin katolisen hiippakunnan viestintäosaston julkaisu. Se ilmestyy osin paperisena ja osin pelkästään nettiversiona. ISSN 0356-5262.

Uusin lehti ja arkisto

Aihevalikko

Paavin twiitit

Paavin twiitit

Uusimpia videoita

Ladataan...

Arkistot

Tilaa tiedotteemme