Uskonopin kongregaatio on uudestaan vahvistanut, että kasteet, joissa on käytetty muunneltua sanamuotoa, ovat epäpäteviä ja siksi sellaisen ”kasteen” saaneen henkilön on saatava oikea kaste in forma absoluta (ilman ehdollisuutta). Kongregaatio vastasi näin kahteen sille esitettyyn kysymykseen, joiden esittämissä tapauksissa kasteessa oli käytetty muunneltua sanamuotoa ”Me … kastamme sinut …”.
Jo Vatikaanin II kirkolliskokous vahvisti Trenton kirkolliskokouksen opetuksen, ettei kenelläkään, ei edes papilla, ole valtaa poistaa tai muuttaa liturgiasta mitään omavaltaisesti. Kongregaation vastauksessa todetaan myös, että sakramentin muodon oma-aloitteinen muuttaminen ei ole pelkkä liturginen väärinkäytös, niin kuin jonkin positiivisen normin loukkaus, vaan haava (vulnus) kirkollisessa yhteydessä ja Kristuksen toiminnan tunnistettavuudessa. Pahimmassa tapauksessa se tekee itse sakramentin epäpäteväksi, koska palvelusviran täyttämisen luonne edellyttää sen uskollista välittämistä, mikä on saatu.
Uskonopin kongregaatio on jo aiemmin (vuonna 2008) vastannut samalla tavalla vastaaviin kysymyksiin: Väärin lausuttu kastekaava tekee kasteen sakramentista pätemättömän ja sillä tavalla ”kastetut” ihmiset on kastettava ehdottomasti oikeaa kaavaa käyttäen. Tämä on tärkeää, sillä vain pätevä kaste tekee ihmisestä kristityn.
Katekismuksessa todetaan: ”1240. Latinalaisessa kirkossa tähän kolminkertaiseen vedellä valeluun liittyvät kasteen toimittajan sanat: ’N., minä kastan sinut Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.’ Idän kirkkojen riituksissa katekumeeni kääntyy itään päin ja pappi lausuu: ’Jumalan palvelija N. kastetaan Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.’ Ja joka kerta lausuessaan Pyhän Kolminaisuuden persoonan nimen kasteen toimittaja upottaa kastettavan veteen ja nostaa hänet jälleen ylös.”
KATT