Valitse Sivu

Genom att hålla ut vinner vi vårt liv

Genom att hålla ut vinner vi vårt liv

Predikan, Lukas 21:5-19.

Kära kristna, jag vill fokusera på de sista orden i dagens evangelietext: ”Genom att hålla ut skall ni vinna ert liv”.

Det är den stora utmaningen i vår tid. Vi lever i ett samhälle som erbjuder oss bekvämligheter och ett lätt som är så enkelt som möjligt. Det betyder förstås inte att livet alltid är enkelt, men det budskap vi får från många håll är att det borde vara enkelt.

Framför allt försöker vår sekulariserade omgivning säga till oss att ”det här är allt, sök inte något mer”. Det kan gå så för oss kristna också att vi börjar tänka på himlen och det eviga livet som bisaker, som något marginellt och ”extra”, som en vacker berättelse som inte alls påverkar våra dagliga val.
Men vad vill Jesus säga till oss? Genom att hålla ut skall ni vinna ert liv. I det påståendet finns det tre tankar:

  1. Att hålla ut. På grekiska är det ordet hypomone – det betyder uthållighet, tålighet, ihärdighet, motståndskraft… Det är förmågan att klara av press. Det är förmågan att stå ut med motstånd. Det är förmågan att stå på sig och hålla ut när det blir motigt. Kanske man kunde säga att det är ett slags helig envishet.
  2. Genom att hålla ut skall ni vinna ert liv. Det betyder att priset, livet inte är vårt än. Vi låter oss luras. Våra sinnen får oss att tänka ”här är jag ju, jag är vid liv, jag finns till, vad kan jag sakna?” Men vi är dödliga. En följd av arvsynden är att vi är på väg till döden. Allt det här varar bara ett ögonblick för att sedan skingras. Det här livet – det här livet som är blandat med döden – rinner oss ur händerna…
  3. Vårt liv. Jesus säger: Genom att hålla ut skall ni vinna ert liv. Det är sant – det här livet som vi nu känner till är skört. Men Gud kallar oss till ett annorlunda liv, till livets fullhet. Herre, Du har själv sagt: ”Jag är Vägen, Sanningen och Livet.” Herre, du är det eviga livet, liv i överflöd. Och Du har kommit till världen, Du har blivit människa, Du har dött på korset för våra synder, och Du har uppstått från de döda – så att vi skall kunna komma dit där du är. Du har gått före oss och visar oss vägen. Du själv är den Vägen.

Vi ber Gud om en ny omvändelse, för oss själva och för andra. Vi ber om omvändelse och renhet i vårt sinne: att våra tankar, önskningar och mål blir så rena att de i allt överensstämmer med Guds vilja. Då är vi lyckliga redan i det här livet, eftersom vi står i nära kontakt med Gud, som är Vägen, Sanningen och Livet.

I den heliga mässan, i eukaristin, får vi alltid en försmak av det där eviga livet. I mässan är himmelen nära oss. Jesus själv kommer till oss. Han stärker oss, han tröstar oss, han ger oss sin egen Kropp att äta. Genom eukaristin är allting möjligt: Vi kan vara säkra på att vi genom att hålla ut vinner vårt liv.

f. Oskari Juurikkala


SUOMEKSI:

Saarna evankeliumin tekstistä: Luuk. 21:5-19

Rakkaat kristityt, haluan keskittyä evankeliumin viimeisiin sanoihin: Kärsivällisyydellä te voitatte omaksenne elämän.

Tämä on meidän aikamme suuri haaste. Elämme yhteiskunnassa, joka tarjoaa meille mukavuuksia ja mahdollisimman helppoa elämää. Elämä ei tietysti aina ole helppoa, mutta meidän aikamme viesti on se, että sen tulisi olla helppoa.

Ennen kaikkea, maallistunut ympäristömme yrittää sanoa meille, että ”tässä on kaikki, älä etsi mitään muuta”. Myös meille kristityille voi käydä niin, että taivas ja ikuinen elämä muuttuvat sivuseikaksi, marginaaliseksi ”ekstraksi”, kauniiksi tarinaksi, joka ei mitenkään muuta päivittäisiä valintojamme.

Mitä Jeesus haluaa sanoa meille? Kärsivällisyydellä te voitatte omaksenne elämän. Tässä on kolme ideaa:

  1. Kärsivällisyys. Kreikaksi sana on hypomone – se tarkoittaa kestävyyttä, sitkeyttä, sinnikkyyttä, vastustuskykyä… Se on kyky kestää painetta. Se on kyky sietää vastustusta. Se on kyky pitää pintansa silloin, kun matka käy vaikeaksi. Ehkä voisi sanoa, että se on eräänlaista pyhää jääräpäisyyttä.
  2. Voitatte omaksenne. Tämä tarkoittaa, että elämä ei vielä ole meidän. Meidän silmämme huijaavat meitä. Meidän aistimme saavat meidät kuvittelemaan, että ”tässähän minä olen, minä olen elossa, minä olen olemassa, mitä minulta voi puuttua?” Mutta me olemme kuolevaisia. Perisynnin vaikutuksesta olemme matkalla kuolemaan. Kaikki tämä kestää vain hetken ja sitten katoaa. Tämä elämä – tämä kuolemaan sekoittunut – valuu käsistä…
  3. Elämän. Jeesus sanoo: Kärsivällisyydellä te voitatte omaksenne tosi elämän! Se on totta – tämä elämä, jonka nyt tunnemme, on hauras. Mutta Jumala kutsuu meitä todelliseen elämään, elämän täyteyteen. Herra, Sinä itse olet sanonut: ”Minä olen Tie, Totuus ja Elämä”. Herra, sinä olet ikuinen elämä, yltäkylläinen elämä. Ja Sinä olet tullut maailmaan, Sinä olet tullut ihmiseksi, olet kuollut ristillä syntiemme tähden, ja olet noussut kuolleista – jotta me voisimme tulla sinne, missä sinä olet. Sinä olet mennyt edeltä, ja olet näyttänyt meille tien. Sinä itse olet tuo Tie.

Pyydämme Jumalalta uutta kääntymystä, itsellemme ja muille. Pyydämme mielemme kääntymystä, puhdistumista: ajatustemme, toiveittemme ja tavoitteidemme puhdistumista niin, että ne olisivat joka suhteessa Jumalan mielen mukaisia. Silloin olemme onnellisia jo tässä elämässä, koska olemme lujasti kiinni Jumalassa, joka on Tie, Totuus ja Elämä.

Pyhässä Messussa, eukaristiassa, saamme aina esimakua tuosta ikuisesta elämästä. Messussa taivas tulee lähelle meitä. Jeesus itse tulee luoksemme. Hän vahvistaa meitä, hän lohduttaa meitä, hän ruokkii meitä omalla Ruumiillaan. Eukaristian avulla on kaikki mahdollista: voimme olla varmoja siitä, että kärsivällisyydellä voitamme omaksemme elämän.

isä Oskari Juurikkala

Tietoja kirjoittajasta

Oskari Juurikkala

Isä Oskari Juurikkala on katolinen pappi, joka kuuluu Pyhän Ristin ja Opus Dein prelatuuriin.

Uusin lehti ja arkisto

Aihevalikko

Paavin twiitit

Paavin twiitit

Uusimpia videoita

Ladataan...

Arkistot

Tilaa tiedotteemme