Valitse Sivu

Paastonajan mariaaninen antifoni Ave Regina caelorum

Paastonajan mariaaninen antifoni Ave Regina caelorum

Jokaiseen kirkkovuoden aikaan kuuluu perinteisesti tietty mariaaninen antifoni. Tällainen Neitsyt Marialle omistettu laulu lauletaan aina kompletoriumin lopussa ja usein niitä kuulee laulettavan Suomessa myös arkimessujen päätteeksi. 

Paastonajalla mariaanisena antifonina käytetään antifonia Ave Regina caelorum – Terve, taivasten kuningatar. Vanhastaan sitä laulettiin itse asiassa jo kynttilänpäivästä alkaen aina pitkäänperjantaihin tai ainakin pyhän viikon keskiviikkoon asti. Kyseisen antifonin uskotaan olevan peräisin viimeistään 12. vuosisadalta, tai ehkä jo vähän varhaisemmalta ajalta. Se on luonteeltaan tyypillisen monastinen, ja joidenkin lähteiden mukaan sen tekijänä, ainakin sanoittajana, pidetään jo vuonna 1054 kuollutta Hermannus Contractusta, jonka uskotaan olevan muidenkin suosittujen mariaanisten hymnien tekijä, niistä mainittakoon jouluajalla käytettävä Alma Redemptoris Mater (tätä tietoa pidetään kyllä epävarmana) ja ennen kaikkea tavallisen ajan Salve Regina.

Terve, taivasten kuningatar, terve, enkelten valtiatar.
Terve Iisain juuri, taivaan portti, josta maailmalle valkeus koitti.
Iloitse, kunniakas Neitsyt, kaikkia muita ihanampi.
Ole tervehditty kaikista kaunein, rukoile puolestamme Kristusta.

Hermann – kuka?

Mutta kuka sitten on tuo Ave Regina caelorumin mahdollinen tekijä? Hermannus Contractus (rampa-Hermanni) oli 1000-luvulla elänyt benediktiinimunkki, joka rampautumisestaan huolimatta oli ahkera tiedemies, säveltäjä ja kirjoittaja. Hän oli Altshausen-Veringenin kreivin Wolfrat II:n ja tämän vaimon Hiltrudin poika ja syntyi 18. heinäkuuta 1013. 

Hänet tunnetaan useimmiten nimellä Hermann tai Hermannus Contractus, jossa latinalainen termi “contractus” viittaa siihen, että hän oli jollei koko ikäänsä niin ainakin nuoresta iästään asti vaikeasti rampautunut eikä käytännössä päässyt liikkumaan ilman avustajaa. Vanhoissa elämäkerroissa todetaankin, että siinä, missä Jumala oli tehnyt Hermannin liikkumisen vaikeaksi, hän ei todellakaan ollut pihistellyt antaessaan Hermannille muita lahjoja. Toisissa lähteissä Hermann on saanut nimensä lisämääreen Bodenjärven läntisessä ala-järvessä Reichenaun saarella sijaitsevasta benediktiiniluostarista. Saksalaisittain hän on siten Hermann von Reichenau, latinaksi Herimannus Augiensis (paikan latinankielisen nimen perusteella).

Kerrotaan, että vanhemmat jättivät pojan jo nuorena Reichenaun luostariin hoidettavaksi. Siellä hän sai tyypillisen luostarikasvatuksen ja tuli ajan myötä taitavaksi matematiikan ja astronomian tuntijaksi ja monien kielten taitajaksi.  Luostarilupaukset hän antoi vasta vuonna 1043 Reichenaun Berno-nimiselle apotille. Bernon ohella Hermannia pidetään yhtenä aikansa merkittävimmistä ja monipuolisimmista oppineista. Häntä kutsuttiin jopa “vuosisadan ihmeeksi”. Hermann kuoli 24. syyskuuta 1054 Reichenaun luostarissa. Hänet on haudattu perhehautaan Altshauseniin.

Hermannin mielenkiinto ulottui laajalle, hän kirjoitti teoksia muun muassa historiasta, matematiikasta, astronomiasta ja teologiasta, musiikista, geometriasta ja aritmetiikasta. Hänen tunnetuin teoksensa lienee maailmanhistoria “Chronikon”, joka ulottuu Kristuksen syntymästä Hermannin kuolinvuoteen 1054. Samoin hänen matemaattiset ja musikologiset tutkimuksensa ovat edelleen tunnettuja, ainakin asiaan enemmän perehtyneiden piirissä.

Tärkeintä meidän kannaltamme lienee kuitenkin se, että Hermann, Reichenaun rampa munkki, luultavasti kärsivällisen rukouksensa kautta loi koko kirkon käyttöön uskomattoman kauniita ja herkkiä hymnejä Neitsyt Mariasta ja mahdollisista muistakin katolisen uskon keskeisistä teemoista, hymnejä, jotka vuosisadasta toiseen ovat soineet kirkoissa, kodeissa ja kulkueissa ja siten poranneet lukemattomien katolilaisten sydämiin lähtemättömän rakkauden Mariaa, taivasten Kuningatarta kohtaan.

Hermannia pidettiin jo varhain paikallisena pyhimyksenä, mutta lähteiden mukaan autuas paavi Pius IX vahvisti hänen kulttinsa lopulta vasta vuonna 1863.

Marko Tervaportti

(Artikkelikuva: Kaakelimaalaus 1700-luvun puolivälistä, Reichenau.)

Lähteet

  • Cantemus 187.
  • Catholic Saints Info. https://catholicsaints.info/blessed-herman-the-cripple/
  • Deutsche Biographie. https://www.deutsche-biographie.de/sfz30123.html
  • Hermannus Contractus. http://hermann-der-lahme.de/
  • The Catholic Encyclopedia. http://www.newadvent.org/cathen/
  • Thesaurus Precum Latinarum. http://www.preces-latinae.org/
  • Wikipedia

Tietoja kirjoittajasta

Marko Tervaportti

Marko Tervaportti on Katolisen hiippakuntalehti Fideksen päätoimittaja ja Helsingin hiippakunnan viestintäjohtaja. Hän on koulutukseltaan filosofian maisteri (teoreettinen filosofia, Helsingin yliopisto). Hän on opiskellut myös Paavillisessa Angelicum-yliopistossa Roomassa.

Aihevalikko

Paavin twiitit

Paavin twiitit

Uusimpia videoita

Ladataan...

Arkistot

Tilaa tiedotteemme