Valitse Sivu

Koronan vaikutuksia Ruotsissa ja Tanskassa

Koronan vaikutuksia Ruotsissa ja Tanskassa

Omassa elinympäristössämme korona on jo tullut tutuksi. Samoin se, miten sitä vastaan toimitaan ja mitä rajoituksia koronaepidemia on aiheuttanut esimerkiksi kirkossa käymisen suhteen. Esimerkit Ruotsista ja Tanskasta kertovat, että toimenpiteitä on tehty myös siellä.

Maaliskuussa Saksassa pidetyn piispainkokouksen täysistunnon jälkeen kaikissa Pohjoismaissa annettiin vapautus sunnuntaivelvollisuudesta. Se tarkoittaa, että uskovat voivat jäädä pois messuista sunnuntaisin ja velvoittavina juhlapyhinä. Tämä säädös on edelleen voimassa, tosin se ei vapauta velvollisuudesta pyhittää lepopäivä. Pohjoismaiden hiippakunnat ovat suosittaneet messujen seuraamista netistä ja hengellisen kommuunion tekemistä sekä kotona rukoilemista monin eri tavoin. Monet ihmiset vetäytyivät koteihinsa, tekivät etätöitä tai pysyivät vain muuten poissa ihmisten ilmoilta, mutta eivät kaikki. Eri maissa julkiset tapahtumat, koulut ja muut suljettiin, mutta Ruotsissa valittiin vapaampi linja.

Ruotsi

Tukholman hiippakunnassa liturgiseen toimintaan oli asetettu ensimmäisiä rajoituksia jo helmikuun lopussa. Silloin luovuttiin rauhantervehdyksestä kättelemällä, Kristuksen veren jakamisesta, uhrilahjakulkueista, vihkiveden esillä pitämisestä ja annettiin suositus suosia käsikommuuniota. Liturgian julkinen vietto lopetettiin maaliskuun lopussa. 

Rajoitteita höllennettiin huhtikuun 17. päivästä alkaen niin, että liturgiaan voi osallistua enimmillään 50 ihmistä 2 metrin turvavälein. Kirkon ja viranomaisten välistä yhteistyötä koordinoi erityinen uskonnollisten yhdyskuntien tukea tarjoava viranomainen (Myndigheten för stöd till trossamfund).

Tukholman hiippakunnan mukaan uskovat ovat sopeutuneet yllättävän hyvin poikkeustilanteeseen ja seuranneet aktiivisesti messuja netistä. Hiippakunnan mukaan uskonnollisten yhdyskuntien merkitys köyhien ja siirtolaisten hyväksi tehtävässä työssä on korostunut tänä aikana. Ruotsin Caritas esimerkiksi sai noin 116 000 €:n tukipaketin valtiolta köyhien auttamiseksi.

Kirkossa on huomattu myös koronaepidemian lisänneen paljon ihmisten yksinäisyyttä. Kirkon nettisivuilla on lisätty yhteystietojen näkyvyyttä, jotta yksinäiset ihmiset voisivat helposti löytää jonkun, jonka kanssa he voisivat puhua. Hengellistä tukea on yritetty tarjota myös kardinaali Arboreliuksen saarnojen ja mietiskelyjen avulla sekä kirjallisessa muodossa että videoina. Joissakin seurakunnissa tarjotaan myös edullisia lounaita vanhuksille ja köyhille.

Tanska

Kööpenhaminan hiippakunnassa koronaan reagoitiin vasta piispainkokouksen yhteydessä, samalla kun maassa asetettiin muutenkin yleisiä rajoituksia. Julkiset liturgiset vietot estettiin maanlaajuisesti 17. maaliskuuta alkaen, tosin päätös tehtiin kuulematta vähemmistöuskontoja. 

Rajoituksia lievennettiin 18. toukokuuta, jolloin kirkoissa voitiin taas kokoontua tarkkoja ohjeita noudattaen. Vihkivesiastiat pysyivät tyhjinä, laulukirjat poissa ja kaikkialla piti pitää yhden neliömetrin henkilökohtainen tila, laulaessa kahden. Laulukirjojen sijaan voidaan käyttää kertakäyttöisiä kopioita. Pienissä kirkoissa suositellaan ennakkoilmoittautumista.

Sakaristossa on pidettävä vielä väljempiä etäisyyksiä ja liturgiset tarvikkeet on puhdistettava juuri ennen käyttöä ja ennen jokaista messua. Kolehteja ei kerätä normaalisti, mutta kirkossakävijät voivat jättää rahaa koreihin kirkon ovella tai maksaa elektronisesti. Rauhantervehdys tapahtuu ilman fyysistä kontaktia. Kommuuniota jakaessa papilla on hansikkaat, kommuunio jaetaan vain yhdessä muodossa ja kädelle. Myös suositellaan sitä, että kommuunio jaettaisiin uskoville, jotka seisovat omalla paikallaan.

Kööpenhaminan hiippakunnan mukaan rajoitusten lieventämiset tuntuvat osittain mielivaltaisilta ja sellaisilta, ettei uskonnollisten yhdyskuntien tarpeisiin ja erityispiirteisiin kiinnitetty juuri mitään huomiota aivan kuin niillä ei olisi mitään merkitystä yhteiskunnalle laajemmin.

Yleisesti

Yleisesti katsottuna hiippakunnat Pohjoismaissa, saatujen tietojen mukaan myös esimerkiksi Norjassa, ovat toimineet varsin aktiivisesti ja luovasti koronaepidemian edetessä. Jokaisessa maassa on seurattu ja sovellettu paikallisia ohjeita ja määräyksiä ja pärjätty varsin hyvin. 

Tanskan ja Suomen tapauksessa kuitenkin on huomattava, että paikalliskirkon talous on kärsinyt selvästi kolehtitulojen vähentyessä. Ruotsissa on kirkollisvero (jäsenmaksujen kerääminen verotuksen yhteydessä) ja Norjassa uskontokunnat saavat merkittävän tuen jokaisesta jäsenestä; näissä maissa talous on turvatummalla, vakaammalla pohjalla.

Kaikkialla toivotaan, että koronan toinen aalto jäisi vaisuksi ja päästäisiin kiinni normaalista kirkollisesta elämästä. On kuitenkin paljon asioita, joita epidemia-aika on opettanut, uusia tapoja toimia ja työskennellä yhdessä.

Marko Tervaportti

Tietoja kirjoittajasta

Marko Tervaportti

Marko Tervaportti on Katolisen hiippakuntalehti Fideksen päätoimittaja ja Helsingin hiippakunnan viestintäjohtaja. Hän on koulutukseltaan filosofian maisteri (teoreettinen filosofia, Helsingin yliopisto). Hän on opiskellut myös Paavillisessa Angelicum-yliopistossa Roomassa.

Uusin lehti ja arkisto

Uusimpia videoita

Ladataan...

Aihevalikko

Paavin twiitit

Paavin twiitit

Arkistot

Tilaa tiedotteemme