Piispan paastoviesti: Rukous, almut ja paasto
Piispan viesti paastonajalle 2024
Rakkaat sisaret ja veljet Kristuksessa,
Paastonaika on katumuksen ja kääntymyksen aikaa, jolloin valmistaudumme pääsiäisjuhlaan. Meillä on edessämme neljäkymmentä päivää. Jeesus vietti autiomaassa neljäkymmentä päivää, aivan kuten Nooa oli neljäkymmentä päivää arkissa. Valittu kansa puolestaan vaelsi neljäkymmentä vuotta erämaassa paetessaan Egyptin orjuudesta. Ne olivat sekä puhdistautumisen että valmistautumisen päiviä.
Tuhkakeskiviikon liturgia tuo meidät lähelle synnin haavoittaman ihmisyyden mysteeriä. Tuhka symboloi synnin aiheuttamaa kuolemaa. Mutta tuhka symboloi myös toivoa kääntymyksestä ja siis pelastuksesta. Kirkon ensimmäisinä vuosisatoina ihmiset, jotka halusivat ottaa vastaan parannuksen sakramentin, sirottelivat tuhkaa päälleen ja tulivat yhteisön eteen ”katumuspukuun” pukeutuneina. Tämä todisti heidän halukkuudestaan kääntyä ja tehdä parannus. Olisi hyvä, jos mekin kävisimme ripillä saadaksemme syntien anteeksiantamisen ja armon olla uskollisia Jeesukselle.
Miten voi konkretisoida paastonajan tavoitteita? Evankeliumissa Jeesus osoittaa meille kolme asiaa, jotka tarvitsemme hengelliseen elämään: rukouksen, almut ja paaston. Nämä kolme asiaa ovat kuin jalat, joiden varassa pöytä seisoo. Pöytä on minun pyhitykseni kristittynä.
Jeesuksen julkisessa elämässä ensimmäinen askel on rukous autiomaassa. Rukous on alku sille, että elämme ja toimimme Jumalan kunniaksi. Jos me haluamme olla uskollisia kristittyjä, on tärkeää rukoilla. Happi on keuhkoille samaa kuin rukous sielulle. Ennen kuin teemme tai päätämme jotakin, on tarpeellista rukoilla ja pyytää apua tehdäksemme asiamme hyvin. Tavatessamme ihmisiä on hyvä rukoilla heidän puolestaan. Tänä vuonna paavi Franciscuksen pyynnöstä vietämme ”rukouksen vuotta”. Hän kehottaa meitä ”löytämään uudelleen halun olla Herran läsnäolossa, kuunnella ja palvoa häntä”. Kuinka usein pysähdyn rukoilemaan hiljaisuudessa kuunnellakseni Jumalan ääntä? Luenko evankeliumia joka päivä oppiakseni tuntemaan Jeesuksen paremmin? Voisinko kohdata Jeesuksen useammin pyhässä eukaristiassa?
Almut kertovat anteliaisuudesta Jumalaa ja lähimmäisiä kohtaan. Antaminen ja antautuminen ulospäin on välttämätöntä, jotta tyhjentyisin itsestäni. Ehkä minulla ei ole riittävästi rahaa poistaakseni köyhyyttä maailmasta, mutta voin auttaa köyhiä kirkon kautta. Tuenko taloudellisesti kirkon tarpeita? Miten kohtelen köyhiä? Ehkä voisin palvella heitä tekemällä jotain heidän puolestaan. Joskus köyhiä ovat varakkaat ihmiset, joilla ei ole ketään vieressään. Yksinäisyys voikin olla suurta köyhyyttä. Joskus almu tarkoittaa aikani käyttöä muiden ihmisten auttamiseksi.
Jeesus puhuu myös paastosta. Olemme ruumis ja sielu. Juuri siksi myös ruumis on tärkeä rukouksessa. Keho voi osallistua rukoukseen harjoittamalla paastoa. Paasto puhdistaa meitä ruumiina ja sieluna. Kehon on harjoiteltava hengellisesti ennen taivasta, ja paras harjoitus on paasto. Ylösnousemuksessa ruumiini yhdistyy uudestaan sieluuni. Piispan paastokäskyssä on muutamia esimerkkejä paaston teoista. Kyse on aistien paastosta ja itsehillinnän kehittämisestä. Haluan olla vapaa asioista. Kohtuullinen paasto on terveellistä koko ihmisille: järki toimii paremmin, tahto vahvistuu ja sydän rakastaa syvemmin.
Tämä paastonaika olkoon meille kaikille rakkauden kasvun aikaa Jumalaa ja lähimmäisiämme kohtaan!
Neitsyt Maria ja pyhä Joosef, rukoilkaa puolestamme tämän paastonajan vaelluksen aikana.
Helsingissä, 11.2.2024, Lourdesin Neitsyt Marian muistopäivä.
+ Raimo Goyarrola
Helsingin piispa
