Ykseysneuvoston perustamisesta 60 vuotta
Nykyisen Paavillisen kristittyjen ykseyden edistämisen neuvoston perustamisesta on kulunut tänä keväänä 60 vuotta. Merkkivuoden kunniaksi Vatikaanin uutispalvelu haastatteli neuvoston nykyistä puheenjohtajaa, Suomessakin vieraillutta kardinaali Kurt Kochia. Ohessa otteita haastattelusta.
Ekumeeninen konteksti
Kardinaali Kochin mukaan vuodesta 1960 alkaen kirkko on saanut paljon hedelmiä niistä monista vuoropuheluista ja tapaamisista, joita on järjestetty ekumeenisen liikkeen piirissä. Hän huomauttaa kuitenkin, että lopullinen tavoite, ykseys, on vielä saavuttamatta, koska ”yksimielisyys vallitsee ykseyden tarpeesta mutta ei siitä, minkälaisen muodon se saisi”.
On kuitenkin totta, että ”ykseys ja moninaisuus eivät edes ekumeniassa ole toistensa vastakohtia”, sillä jokainen kirkko voi antaa oman panoksensa ykseyden palauttamiseksi. Ekumeeninen prosessi on ”lahjojen vaihtamista”.
Kardinaali Kochin mukaan me katolilaiset esimerkiksi voimme oppia reformaatiosta syntyneiltä kirkollisilta yhteisöiltä jotakin Jumalan Sanan keskeisyydestä kirkon elämässä. Ortodoksinen kirkko voi vastaavasti opettaa meille jotakin synodaalisuudesta ja piispojen kollegiaalisuudesta. Samoin katolinen kirkko voi tarjota ekumeeniselle liikkeelle käsityksen yleismaailmallisuudesta.
Ekumeenisia askeleita
Ykseysneuvoston puheenjohtaja korostaa ekumeniassa kolmea tärkeää asiaa:
Ensimmäisenä tulee rakkauden vuoropuhelu, joka koostuu ystävällisten suhteiden ylläpitämisestä eri kirkkojen välillä. Se auttaa voittamaan menneisyyden ennakkoluuloja.
Toisena tulee totuuden vuoropuhelu, joka tarkoittaa ”kiistanalaisten kysymysten teologista analyysiä”. Nämä kysymykset ovat historian saatossa monesti johtaneet hajaannukseen.
Kolmas ulottuvuus on hengellinen ekumenia. Se tarkoittaa ”syvää ja yhteistä sitoutumista Jeesuksen papilliseen ruokoukseen, että ’kaikki olisivat yhtä'”.
Ut unum sint julkaistiin 25 vuotta sitten
Pyhän paavi Johannes Paavali II:n kiertokirje ekumeniasta, Ut unum sint, on ensimmäinen laatuaan. Siksi sen merkitys on niin suuri.
Kardinaali muistuttaa, että Johannes Paavali II korosti kiertokirjeessään katolisen kirkon sitoutumista ekumeeniselle tielle. Pyhä paavi kutsui kaikki kirkon jäsenet osallistumaan kärsivälliseen veljelliseen vuoropuheluun Rooman piispan primaatista, jotta sen harjoittamiseen löydettäisiin sellainen muoto, ”joka ei suinkaan luopuisi mistään olennaisesta tässä lähetystehtävässä mutta olisi kuitenkin avoin uudelle tilanteelle” (Ut unum sint, 95). Se on ”hyvin lupaava aloite”, kardinaali Koch toteaa.
VIS / KATT
Kardinaali Kochia haastateltiin Fides-lehdessä 5/2015 sivut 8-10.
Termit haltuun
Ekumenia tarkoittaa kristittyjen keskinäistä vuoropuhelua ja monenlaista yhteistyötä sen hyväksi, että saavutettaisiin todellinen näkyvä ykseys kristittyjen kesken, jotta toteutuisi Kristuksen toive siitä, että ”he kaikki olisivat yhtä”. Kirkon ekumeenista työtä johtaa Paavillinen kristittyjen ykseyden edistämisen neuvosto.
Uskontojenvälinen vuoropuhelu tarkoittaa sananmukaisesti eri uskontojen keskinäistä vuoropuhelua. Siinä ei pyritä yhdistämään uskontoja vaan ennen kaikkea lisäämään toisten uskontojen tuntemusta ja vastavuoroista kunnioittamista ja siten löytämään yhteistyön mahdollisuuksia. Kirkon työtä tässä asiassa koordinoi Paavillinen uskontojenvälisen vuoropuhelun neuvosto.
