Valitse Sivu

Veljeys terrorin maailmassa

Veljeys terrorin maailmassa

Paavi Franciscus ja Al-Azharin yliopiston suurimaami Ahmed Al-Tayeb allekirjoittivat 4.2.2019 historiallisen julistuksen https://katolinen.fi/ihmisten-veljeys-maailmanrauha-ja-yhdessa-elaminen/. Paavin mukaan asiakirjaa valmisteltiin lähes vuoden ajan ”mietiskellen paljon ja rukoillen; suurimaami ja hänen työryhmänsä ja minä ja työryhmäni. Rukoilimme paljon voidaksemme tehdä tämän asiakirjan, koska mielestäni tällä hetkellä on yksi ainoa suuri vaara: tuho, sota, viha keskuudessamme… Tämä asiakirja syntyi uskosta Jumalaan, joka on kaikkien Isä ja rauhan Isä. Se tuomitsee kaikenlaisen tuhon, kaikenlaisen terrorismin. Historian ensimmäistä terrorismia oli Kainin toiminta.” (vastauksena toimittajan kysymykseen paluulennolla Abu Dhabista 5.2.2019)

Terrorismin tuomitseminen

Maailmassa, jossa terrori on todellisuutta ja kristittyjä vainotaan, asiakirjan kehotusten olisi hyvä toteutua. Asiakirja tuomitsee uskonnon väärinkäytön terrorismin oikeuttamiseen ja painottaa, että terrorismi ei johdu uskonnosta, vaan vääristä tulkinnoista ja uskontojen opetuksista poikkeamisesta:

”Uskonnot eivät koskaan saa lietsoa sotaa, vihamielisiä asenteita, vihollisuuksia ja ekstremismiä, eivät myöskään väkivaltaa ja verenvuodatusta. Nuo traagiset todellisuudet ovat seurausta siitä, että uskontojen opetuksista poiketaan. Ne johtuvat uskontojen poliittisesta manipuloinnista ja sellaisten uskonnollisten ryhmien tulkinnoista, jotka… ovat käyttäneet hyväkseen uskonnollisten tunteiden voimaa ihmisten sydämissä saadakseen heidät toimimaan tavalla, jolla ei ole mitään tekemistä uskonnon totuuden kanssa…”

”Kehotamme kaikkia lopettamaan uskontojen välineellistämisen vihan, väkivallan, ekstremismin ja sokean fanaattisuuden lietsomiseksi ja olemaan käyttämättä Jumalan nimeä murhien, maastakarkotusten, terrorismin ja sorron oikeuttamiseksi. Pyydämme tätä, koska yhdessä uskomme Jumalaan, joka ei luonut ihmisiä tapettaviksi tai taistelemaan toisiaan vastaan, ei myöskään kidutettaviksi eikä nöyryytettäviksi elämässään ja olosuhteissaan. Kaikkivaltias Jumala ei tarvitse puolustusta kenenkään taholta eikä halua nimeään käytettävän ihmisten terrorisoimiseen.”

Moraalinen rappio ja hengellisten arvojen tärkeys

Toisaalta asiakirja korostaa voimakkaasti arvokasvatusta, moraaliarvojen noudattamisen ja hengellisten arvojen tärkeyttä:

Yksi nykymaailman kriisien tärkeimmistä syistä on ihmisen omantunnon turtuminen, etääntyminen uskonnollisista arvoista ja vallitseva individualismi, johon liittyvät materialistiset filosofiat, jotka jumaloivat ihmistä ja asettavat maailmalliset ja aineelliset arvot korkeimpien ja transsendenttien periaatteiden tilalle.

Perheen merkitys kasvatuksessa on olennainen:

Hyökkäys perheinstituutiota vastaan, sen halveksiminen tai sen tärkeän roolin epäileminen on yksi aikamme vaarallisimmista pahuuksista… on tärkeää herättää uudelleen uskonnollinen tietoisuus ja elvyttää se uusien sukupolvien sydämissä terveen kasvatuksen, moraaliarvojen noudattamisen ja oikeiden uskonnollisten opetusten kautta. Näin voimme vastustaa individualistisia, itsekkäitä ja ristiriitaisia tendenssejä ja radikalismia ja sokeaa ekstremismiä sen kaikissa ilmenemismuodoissa.

Varsinkin ihmiselämän alkuun ja loppuun liittyvistä eettisistä kysymyksistä ‒ abortti ja eutanasia ‒ on länsimaissa valitettavasti tullut yhä enemmän vaikkapa eri kirkkokuntien kristittyjä erottavia tekijöitä. Olemme vielä surullisen kaukana siitä, että uskontokuntien edustajat Suomessa (poliitikoista ja ”yleisestä mielipiteestä” puhumattakaan) yhtyisivät näihin paavin ja imaamin sanoihin:

Jumala on ”antanut meille elämän lahjan suojellakseen sitä. Kenelläkään ei ole oikeutta ottaa pois tuota lahjaa, uhata sitä eikä manipuloida sitä mielensä mukaan. Jokaisen on suojeltava tätä lahjaa sen alusta sen luonnolliseen loppuun saakka. Siksi tuomitsemme kaikki elämää uhkaavat käytännöt, kuten kansanmurhan, terrori-iskut, pakkosiirrot, elinkaupan, abortin ja eutanasian.”

Uskontojen moninaisuus

Eräs asiakirjan kritikkiä herättänyt lause koski uskontojen moninaisuutta ”Jumalan tahtomana”: ”Uskontojen, ihonvärien, sukupuolten, rotujen ja kielten moninaisuus ja erilaisuus ovat Jumalan tahtomia hänen viisaudessaan, jonka kautta hän loi ihmiset.” Jotkut kommentoijat ovat tehneet eron Jumalan ”sallivan tahdon” ja ”aktiivisen tahdon” välillä (eri uskonnot eivät ole Jumalan tahtomia siinä mielessä, että kaikki uskonnot olisivat yhtä lailla teitä Jumalan luo, vaan hän sallii niiden olemassaolon) ja korostaneet, että lause on luettava kontekstissaan, jossa keskeistä on uskonnonvapauden puolustaminen:

Vapaus on jokaisen ihmisen oikeus: jokainen nauttii uskon, ajattelun, ilmaisun ja toiminnan vapautta. Uskontojen, ihonvärien, sukupuolten, rotujen ja kielten moninaisuus ja erilaisuus ovat Jumalan tahtomia hänen viisaudessaan, jonka kautta hän loi ihmiset. Tämä jumalallinen viisaus on lähde, josta kumpuaa oikeus uskon vapauteen ja vapauteen olla erilaisia. Siksi on torjuttava se, että ihmisiä pakotetaan kuulumaan tiettyyn uskontoon tai kulttuuriin, samoin sellaisen kulttuurisen elämäntavan pakottaminen, jota toiset eivät hyväksy.

Paavin mukaan ”katoliselta kannalta asiakirja ei poikkea millimetriäkään Vatikaani II:sta” ja ”tehtiin Vatikaani II:n hengessä”. Vatikaanin II kirkolliskokouksen julistus Nostra aetate kirkon suhteesta ei-kristillisiin uskontoihin tiivistää:

Katolinen kirkko ei hylkää mitään siitä, mikä näissä uskonnoissa on totta ja pyhää. Vilpitöntä kunnioitusta tuntien se tarkastelee näitä toiminta- ja elämäntapoja, säännöksiä ja oppeja, jotka — vaikka ne poikkeavatkin monessa siitä, mitä se itse uskoo ja opettaa — monesti tuovat mukanaan säteen siitä totuudesta, joka valaisee kaikki ihmiset. Taukoamatta se kuitenkin julistaa ja sen tuleekin julistaa Kristusta, joka on ”tie, totuus ja elämä” (Joh. 14:6), josta ihmiset löytävät uskonnollisen elämän täyteyden ja jossa Jumala sovitti kaiken itsensä kanssa.

Niin Kirkko kehottaa lapsiaan viisaasti ja rakkautta osoittaen, keskustelujen tietä ja yhteistyössä muiden uskontojen kannattajien kanssa sekä todistamalla uskosta ja kristillisestä elämästä antamaan tunnustuksen niille hengellisille ja moraalisille aineksille samoin kuin niille yhteiskunnallis-sivistyksellisille arvoille, joita he niistä löytävät, sekä säilyttämään ja edistämään niitä. (Nostra aetate, 2).

Katri Tenhunen

Paavin ja suurimaamin julistus löytyy suomeksi:

Vatikaanin II kirkolliskokous, Nostra aetate:

Ihmiselämän arvosta, abortista ja eutanasiasta:

Tietoja kirjoittajasta

Katri Tenhunen

Teologian lisensiaatti Katri Tenhunen on Helsingin hiippakunnan julkaisuosaston johtaja.

Uusin lehti ja arkisto

Uusimpia videoita

Ladataan...

Aihevalikko

Paavin twiitit

Paavin twiitit

Arkistot

Tilaa tiedotteemme