Valitse Sivu

Kirkon taloudesta syksyn alkaessa

Kirkon taloudesta syksyn alkaessa

Olemme jokainen arjessamme nähneet että, koronapandemia on vaikuttanut vahvasti elämiseemme eri elämän alueilla. Onneksi kirkkomme on kuitenkin kohtalaisen hyvin selvinnyt vaikeista kuukausista. 

Ei yllättäviä vahinkoja

Talouskatsaus keskittyy kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon tarkasteluun, kesäkuun loppuun asti. Eräät asiat ovat edistyneet suotuisasti. Jäsentulojen kertyminen kokonaisuudessaan on parantunut tänä vuonna, vaikka kolehtien määrä laskee edelleen. Lisäksi hiippakunta on saanut kauan odotetun luvan rahankeräyksiin Poliisiviranomaiselta. Taloustoimisto valmistelee lähiaikoina tarkemmat ohjeet luvan käytöstä. Luvalla voimme kerätä rahaa erilaisiin projekteihin paikalliskirkossamme. Tämä on suuri ilonaihe samaan aikaan kun ulkomaiset avustukset vähenevät. 

Kiinteistönhoidon puolella on myös suuri ilonaihe se, että tänä vuonna ei ole sattunut yllättäviä vahinkoja, kuten haljenneita viemäriputkia ja vesivahinkoja. Lisäksi olemme voineet pitää käynnissä kirkon investointibudjetin mukaisesti keskeisimpiä remontteja. Näistä tärkeimmät ovat Turussa, Tampereella ja Helsingissä.

Myönteistä

Ilonaihe on myös se, että koronatilanteesta huolimatta kirkkomme on pystynyt järjestämään joitakin leirejä lapsille ja nuorille. Näiden joukkoon kuuluu Pikku-Syötteellä, Pudasjärven kunnan tunturimaastossa pidetty vahvistusleiri kesäkuussa. Leirille saatiin osallistujia useita kymmeniä nuoria, vaikka turvajärjestelyt olivat tiukat. Hiippakunnan osastojen toimintaakin on pystytty jatkamaan monin tavoin. Esimerkiksi kustannustoiminnan ja kääntämisen työ on jatkunut lähes entisellään ja Viestintäosasto on pystynyt toimittamaan Fides-lehteä ja nettisivuja. Osastojen työssä näkyy ehkä eniten Opetusosaston haasteet koulujen ollessa suljettuina. Osastoja yhdistävänä pettymyksenä oli viime vuonna Helsingin kirjamessuilta pois jääminen. Toiveissa on, että tänä syksynä sinne palattaisiin.

Myönteistä on sekin, että vaikka hiippakunta ei vieläkään ole saanut uutta piispaa, niin käytännön juoksevat, hallinnolliset ja taloudelliset asiat on onnistuttu hoitamaan hyvässä yhteistyössä seurakuntien, viranomaisten ja hiippakunnan toimijoiden kanssa. Esimerkiksi taloustoimisto on ottanut käyttöön uudet, Suomessa välttämättömät sähköiset asiointikanavat Suomi.fi-palvelun kautta. Hiippakunnan talousneuvosto on jatkanut normaalisti toimintaansa ja seurakunnissakin on aktivoiduttu talousneuvostojen toiminnan suhteen. Ne tukevat omalla panoksellaan kirkkoherran tärkeää työtä. Hiippakunnan taloustoimisto on pyrkinyt osaltaan auttamaan seurakuntia esimerkiksi lähettämällä jäsenmaksukirjeet keskitetysti kirkon jäsenille. 

Positiivinen puolivuotiskausi

Jos tarkastellaan mennyttä puolta taloudellisten lukujen valossa, niin voidaan todeta, että koko kirkon tasolla (hiippakunta ja seurakunnat) kirkon tulot sisältäen myös avustukset olivat 1 135 000 euroa. Vastaavasti menot ilman isoja investointeja olivat 1 014 000 euroa. Näin ollen alkuvuosi oli lievästi ylijäämäinen (121 000 e). Ylijäämää selittää eniten se, että alkuvuonna jäsentulot ovat yleensä suuremmat kuin loppuvuonna, koska tammikuussa lähetetään jäsenmaksukirje jäsenille. Kirjeen lähettämisen jälkeen jäsenmaksut ovat yleensä korkeimmillaan ja loppuvuotta kohden saadut summat laskevat. Lisäksi kirkko on onnistunut saamaan säästöjä aikaan toimintamenoissa. Hiippakunnassa on täyttämättä eräitä virkoja, joista säästyvät palkkausmenot. 

Seurakunnissa koronarajoitusten vuoksi toiminta on ollut supistetumpaa, mikä on tuonut väliaikaisia säästöjä toimintamenoissa. Kesäkuun lopussa kirkon henkilöstökulut sivukuluineen ja työterveyshuoltomaksuineen olivat noin 394 000 euroa. Tässä on budjettiin nähden 35 000 euron säästö. Henkilöstömenoista 18 000 euroa on työterveyshuoltoon käytettyjä varoja, eli kirkko on satsannut työyhteisön terveyteen ja hyvinvointiin 550 euroa per työsuhteessa oleva työntekijä. Henkilöstömenot olivat 39% toimintamenoista. 

Tulokehitys odotettua hitaampaa

Kokonaistulot verrattuna kirkon kokonaisbudjettiin ovat kehittyneet hitaammin kuin on budjetoitu. Kesäkuussa olimme jäljessä budjetoidusta noin 60 000 euroa. Tämä selittyy pääosin sillä, että emme ole saaneet ulkomaisia avustuksia budjetin mukaisia määriä. Elämme toivossa, että nämä avustukset saataisiin toisella vuosipuoliskolla. Lisäksi koronarajoituksista johtuen kolehtien määrä on edelleen pieni ja laskemaan päin. Sen sijaan menojen puolella kehitys on ollut suotuisaa. Budjetoituun verrattuna menotaso oli kesäkuun lopussa yli 100 000 euroa matalampi. 

Kuten todettiin, kirkon saamat avustukset ovat aikaisempia kevätkausia matalammalla tasolla. Tämä selittyy pitkälti sillä, että emme ole vastaanottaneet Saksasta erityispalkka-avustuksia, joita olemme aikaisempina vuosina saaneet. Lisäksi hiippakunnan osastojen avustukset Ansgarwerkeiltä ovat jääneet erittäin pieniksi. Muutama vuosi sitten Ansgarwerkit myönsivät meille lähes 100 000 euroa avustusta vuodessa. Tällä hetkellä olemme saaneet alle 4000 euroa. 

Opetusministeriön avustukset ovat hiukan pienentyneet edellisestä vuodesta, mutta enemmin vaikuttaa se, että Opetusministeriö maksaa avustukset kolmessa erässä ja erien maksatusajankohdat ovat muuttuneet. Opetusministeriö myöntää tänä vuonna kirkolle yleisavustusta 112 000 euroa. Kaiken kaikkiaan voimme nähdä, että jo vuosia ennakoitu ulkomaisten avustusten pieneneminen alkaa olla tosiasia, johon kirkon on pikimmiten varauduttava. 

Jäsentulot avainasemassa

Kirkkomme keskeinen, omissa käsissä oleva rahoitusmuoto ovat jäsentulot. Näillä tarkoitetaan jäsenmaksuja, vapaaehtoisia lahjoituksia ja kolehteja. Oheisessa kaaviossa nähdään näiden kehitys vuosina 2019-2021, tilanteessa 30.6. 

Kuten taulukosta voi nähdä, jäsentulot ovat laskeneet noin 77 000 euroa kolmen vuoden aikana. Tähän suurimpana selityksenä ovat koronapandemian aiheuttamat rajoitukset kolehdinkeruulle. Ovathan kirkot olleet kuukausia lähes suljettuina. Kolehdit ovat laskeneet 44 % verrattuna kesäkuuhun 2019. Toisaalta myös jäsenmaksut ovat supistuneet noin 12 000 euroa, eli kolehtien maksamisesta ei ole ainakaan suoraan siirrytty jäsenmaksuihin. Myös lahjoitukset ovat vähentyneet. 

Kuluvana vuonna muiden kuin kolehtien kehitys on ollut ylöspäin. Toivoa sopii, että myönteinen kehitys voimistuu tulevaisuudessa ja että myös kolehtien määrä lähtee selkeään nousuun.

Jäsenmaksun maksajia tarvitaan lisää

Samalla muistutamme, kuinka tärkeää on, että seurakunnat saavat jäseniltään säännöllisiä jäsenmaksutuloja. Entistä tärkeämpää tämä on tulevaisuudessa, kun ulkomaiset avustukset pienenevät. Alkuvuonna jäsentulot kattoivat toimintamenoistamme vain 42 %. Jotta olisimme turvallisella tasolla, olisi osuuden oltava yli 65 %. 

Kohtuullisen merkittävä tuottoerä kirkolle on asunnoista saatavat vuokratuotot. Vuokratuottoja kertyi kesäkuun loppuun mennessä 121 000 euroa, mikä on 10 000 euroa enemmän kuin oli budjetoitu. Lisäksi kirkko saa sisarkunnilta vuokraan verrattavia korvauksia, joiden arvo oli noin 16 000 euroa. Tällä hetkellä kirkon asunnot ovat kaikki vuokrattuina. Hiippakunnan asunnot, joiden määrä asunnoista on noin puolet, on yhtä lukuun ottamatta remontoitu viime aikoina ja niistä saatava vuokra on lähellä markkinatasoa. Taloudellisesti pieni, mutta toiminnallisesti tärkeä leirien järjestäminen lapsille ja nuorille, tuotti tänä kesänä noin 13 000 euroa osallistumismaksuina. Tulot jäivät alle 10 000 euroa pienemmäksi kuin oli budjetoitu. Tässä näkyy koronarajoitusten vaikutus. 

Osastot

Hiippakunnassa toimii kolme osastoa, joilla on tietty erityistehtävä. Näitä ovat Viestintäosasto, Julkaisuosasto ja Opetusosasto. Budjetin mukaan näiden osastojen kokonaismenot ovat tänä vuonna noin 295 000 euroa. Kesäkuun loppuun mennessä toteutuneet kokonaismenot olivat noin 137 000 euroa, eli budjettiin nähden säästöä on kertynyt noin 10 000 euroa. Osastojen näkyvimmät toimintamuodot ovat Fides-lehden julkaiseminen, kirjojen julkaiseminen ja myynti sekä peruskoulujen opetusmateriaalien myynti. Näistä kertyi kesäkuun loppuun mennessä tuloja 11 554 euroa. Budjetin mukaisesti kesäkuun lopussa tuloja olisi pitänyt kertyä noin 32 000 euroa. Kirjamyynti on edennyt suotuisasti, mutta Fides-lehden tilaustulot ja erityisesti opetusmateriaalien myynti ovat laskeneet, tosin laskutukset painottuvat syksyyn. Opetusmateriaalien myyntiin vaikuttavat erityisesti kouluihin kohdistuneet koronarajoitukset. Osastojen tuottojen ja kokonaismenojen suhde on ongelmallinen ja sitä pitää kehittää lähitulevaisuudessa.

Hiippakunta oli kesäkuun lopussa 226 000 euroa alijäämäinen. Se on selvästi enemmän kuin vastaavaan ajankohtaan edellisenä vuotena. Selittävinä tekijöinä ovat ulkomaisten, mm. Ansgarwerkien, avustusten väheneminen, erityisesti Porticuksen avustusten loppuminen ja erityispalkkatukien vähentyminen sekä Opetusministeriön avustusten maksatusrytmin muutokset. Kuluvan vuoden kokonaistulokseksi hiippakunnalle on budjetoitu noin 118 000 euron ylijäämä, mikä ei ehkä toteudu näin korkeana. Tilannetta parantaa kuitenkin se, että seurakuntiemme kokonaistulos niiden omista erillismenoista on ylijäämäinen, noin 320 000 euroa. 

Investointeja

Toimintamenojen lisäksi kirkolla on investointibudjetti, jonka puitteissa isoja remontteja hallinnoidaan. Budjetin kokonaisarvo on tälle vuodelle alle 520 000 euroa, josta katetaan alle 300 000 euroa ulkomaisina avustuksina. Kirkon investointibudjetin ulkopuolisena toteutetaan lisäksi Turun kiinteistöön kohdistuva suuri investointihanke. 

Kesäkuun loppuun mennessä investointeihin on kulunut varoja hiukan yli 100 000 euroa. Voitaneen arvioida, että investointibudjetti ei tule kokonaisuudessaan toteutumaan loppuvuonna. Osaselitys tähän on se, että ulkomaiset avustajat ovat vähentäneet avustuksiaan investointihankkeille. Hankkeiden toteutuminen on siis yhä enemmän meidän omilla harteillamme. Toivomme, että uusi rahankeräyslupamme toisi helpotusta rahoittaa kalliita investointiprojekteja. Kaikki riippuu jäsenten ja ystäviemme kyvystä tukea kirkon toimintaa. Hiippakunta pyrkii saamaan rahankeräystoiminnan mahdollisimman pian käyntiin. 

Taloustoimisto toivottaa hyvää syksyä kaikille. Toivottavasti pääsemme eroon koronarajoituksista ja pääsemme kirkkona tekemään täysipainoisesti työtämme Jumalan valtakunnan asian edistämiseksi. 

Peter Kuronen
Hiippakunnan ekonomi
Taloustoimisto

Tietoja kirjoittajasta

Fides

Katolinen hiippakuntalehti Fides on Helsingin katolisen hiippakunnan viestintäosaston julkaisu. Se ilmestyy osin paperisena ja osin pelkästään nettiversiona. ISSN 0356-5262.

Aihevalikko

Paavin twiitit

Paavin twiitit

Uusimpia videoita

Ladataan...

Arkistot

Tilaa tiedotteemme