Valitse Sivu

Katumus  ja uudistuminen

Katumus  ja uudistuminen

”Aika on täyttynyt, Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Kääntykää ja uskokaa hyvä sanoma!” (Mark.1:15). Näin kuuluvat Jeesuksen ensimmäiset sanat Markuksen evankeliumissa, joka on neljästä evankeliumista vanhin ja lyhyin. Myös meidän kohdallamme kaikki alkaa kääntymyksestä. Sitä ennen Jumala on tullut lähellemme. Ensimmäinen asia, mitä Jeesus meiltä pyytää, on kääntyminen. Emme voi ottaa vastaan hyvää sanomaa kääntymättä. Kääntymys on yksi ripin sakramentin nimi. Kääntymyksen, parannuksen, sovituksen, anteeksiantamuksen, ripin sakramentti aloittaa aina jotain uutta ihmisen elämässä. 

Vasta katolilaisena olen saanut kokea ripin sakramentin puhdistavan, vapauttavan voiman. Se on yksi suuri Herran ihme elämässäni, joka mietityttää ja hämmästyttää yhä uudestaan. Mitä rippi oikeastaan on ja miksi on hyvä ripittäytyä? Näitä kysymyksiä pohtiessani vastauksia antaa yllättäen norjalainen piispa Erik Varden. Hänen luvallaan jaan hänen luentonsa minussa herättämiä mietteitä yhteiseksi iloksi Fideksen lukijoille.

Isä Marco johdatti minut  piispan Erik Vardenin luo kehottamalla kuuntelemaan hänen paastonajan retrettimietiskelyn vuonna 2021. Kuuntelin sen ja sen jälkeen kuuntelen häntä yhä useammin. Erik Varden on syntyjään (s.1974) maallistuneesta luterilaisesta perheestä Etelä-Norjasta. Hän liittyi katoliseen kirkkoon 1993. Hänet vihittiin Trondheimin piispa-prelaatiksi syksyllä 2020. Sitä ennen hän ennätti toimia kuusi vuotta trappistiluostarin Mount St Bernard Abbeyn apottina, jonka veljestöön hän on kuulunut vuodesta 2002.

Ripin sakramenttia käsittelevän luentonsa piispa Erik aloittaa toteamalla, että erityisesti meillä pohjoisen ihmisillä on karikatyyrisiä kuvia ripin sakramentista. Pohjoisen ihmiselle saattaa nousta mieleen kuva synkästä rippikopista, jonne hivuttaudutaan hämäräperäisesti tunnustamaan tehdyt synnit ja sitten jatketaan epäsiveellistä elämää omatunto puhtaana. Tai pelkäämme mennä ripille, koska se saattaa tehdä kipeää, kun esille nousee epämiellyttäviä asioita itsestäni. On helppo tunnistaa näistä kuvista myös suomalaisten vääristynyt ja ennakkoluuloinen käsitys ripistä. 

Kuitenkin veli Erik vakuuttaa: ”Jumalalle kiitos, että on mahdollista käydä usein ripittäytymässä.” Hän valittaakin, että tänä päivänä rippi ei ole niin käytetty sakramentti kuin sen toivoisi olevan. Rippi on yhtäaikaa syntien tunnustamista että Jumalan kiittämistä hänen armostaan ja ihmeteoistaan, piispa Erik sanoo.

Rippi on akti, jossa on aina kaksi osapuolta –  Jumala ja ihminen. Jumala tarjoaa ilmaiseksi anteeksiantoa ja ihminen saa vapaasta tahdostaan ottaa sen vastaan. Rippi ei kuitenkaan ole niin kuin tuossa vääristyneessä kuvassa anteeksi saamista ja heti saman synnin toistamista. Ripittäytyvälle julistetaan synninpäästö, jos hän todella osoittaa katuvansa ja haluaa hyvittää tekemänsä vääryyden ja pyrkii todenteolla välttämään uudelleen lankeamista samaan syntiin. Tämä edellyttää kuuliaisuutta Jeesuksen sanalle, jonka hän sanoi aviorikoksen synnistä vapautetulle naiselle ”En tuomitse minäkään. Mene, äläkä enää tee syntiä” (Joh.8:11b) ja halvauksesta parantuneelle miehelle ”Sinä olet nyt terve. Älä enää tee syntiä, ettei sinulle kävisi entistä pahemmin”(Joh.5:14b). Vakavasti ottaen rippi ei ole ainoastaan synnin tunnustamista ja anteeksisaamista, vaan myös uudistumista – vanhasta luopumista ja uuteen ryhtymistä Jumalan armosta.

Rippi uudistaa ja luo uutta; siihen sisältyy uudelleen aloittamisen armo. Kääntymisen ja hyvän sanoman vastaanottamisen jälkeen meidän tulee pyrkiä kuuliaisina seuraamaan Herramme Kristuksen esimerkkiä ja kehotusta. ”Lähtekää minun mukaani” (Mark.1:17b). Näin meitä kutsuvat Jeesuksen sanat heti Markuksen evankeliumin ensimmäisten sanojen jälkeen. Ripin sakramentti valmistaa meitä Kristuksen seuraamiseen, muuttamaan elämäämme ja elämäntapaamme. Tähän Herra itse lopulta varustaa meidät kutsumalla alttarin sakramentin ääreen, vastaanottamaan eukaristiassa hänet itsensä. Kristus on luvannut olla kanssamme, meidän keskellämme ja meissä. Omalla verellään ja ruumiillaan meitä ruokkien hän tekee meistä eläviä tabernaakkeleita. Hänen voimastaan me voimme kasvaa Kristuksen tuntemuksessa. Kristus kasvaa meissä ja me teemme tilaa Hänelle, niin kuin jo Johannes Kastaja todistaa: ”Hänen on tultava suuremmaksi ja minun pienemmäksi” (Joh.3:30).

Asettuakseen yhä enemmän meihin Kristukselle tulee raivata tilaa meidän sydämissämme. Herran tulee kasvaa meissä ja meidän vähetä! Mitä enemmän vapaudumme synnistä, sitä enemmän kasvaa tila Jumalalle sydämissämme. Tässä säännöllinen ripittäytyminen on meille avuksi. Parannuksen sakramentti on todellinen lääke, joka auttaa meitä tuntemaan Jumalaa ja itseämme yhä syvemmin. Jo Edenin paratiisin ensimmäisestä synnistä alkaen me ihmiset olemme halunneet ottaa itsellemme Jumalan paikan ja omin avuin ”tietää kaiken” (1.Moos.3:5). Tuolla kaiken tietämisen tiellä me emme kuitenkaan onnistu tuntemaan edes itseämme. Meidän on tuhlaajapojan tavoin palattava Isämme luo katuen sekä anteeksipyytäen ja annettava elävälle Jumalalle ensimmäinen paikka sydämessämme.

Katuessamme haluamme syvimmiltään vapautua meitä kahlehtivista tekijöistä. Kaipaamme vapauteen ja rauhaan, jonka vain Kristus voi meille antaa. Mutta niin monet riippuvuussuhteet kahlehtivat meitä. Yleisesti tunnettuja ovat mm. riippuvuus huumeista, päihteistä, pelaamisesta, internetistä. Salatumpia riippuvuuksia kannamme sisällä esim. katkeruutta, pitämällä itseämme toisten uhrina tai vaikkapa kiukkuisuutta ja negattiivisuutta valmiudessamme valittaa. Kaikki riippuvuussuhteet estävät meitä vastaanottamasta Jumalan meille tarjoamaa puhdistavaa armoa: laupeutta, joka saa rakkauden purot virtaamaan ihmisten keskuudessa. Jumalan laupeus kutsuu meitä olemaan yhtä Kristuksessa – Isässä, Pojassa ja Pyhässä Hengessä – ja vapaina riippuvuuksiemme taakoista kasvamaan Kristuksen kaltaisuuteen.

Piispa Erik antaa ripittäytymiseen konkreettisia neuvoja. Valmistaudu rippiin itsetutkistelulla. Apunasi voivat olla Kymmenen käskyä, Autuaaksi julistukset tai esim. Norjalaisen katolisen rukouskirjan rippipeili kysymyksineen. Kysymme itseltämme: missä olen toiminut väärin: ajattelenko pahaa toisista, myrkytänkö mieleni kateellisilla ajatuksilla, loukkaanko sanoillani toisia, toiminko vastoin Jumalan käskyjä tai omaatuntoani, jätänkö huomioimatta apua ja rohkaisua tarvitsevat? Jos näin teen, niin kysy miksi? Tutki syviä motiivejasi. Kenties tunnustat, että olet loukannut toista koston mielessä. Vältin ystävääni, koska olen hänelle kateellinen. Tällaiset kysymykset paljastavat meille missä meidän tulee uudistua ja pyytää apua Herralta. Kuinka hyvää onkaan, että ripissä saamme avautua sisimpämme solmuista toisen ihmisen korville ja saada vapautus itseltään Jumalalta, jonka valtuuttamana pappi toimii rippituolissa. Ripittäytyminen käy aina helpommaksi, mitä useammin käymme ripittäytymässä. Opimme yksinkertaisesti kaivamaan itsestämme ulos sen missä olemme ajatelleet, sanoneet, tehneet tai laiminlyöneet väärin ja opimme sanoittamaan sen myös yksinkertaisesti ja selkeästi: ”Tässä olen tehnyt väärin ja olen pahoillani siitä. Haluan muuttaa tapani.” Tämän sanominen ääneen on rohkeaa ja todella jaloa. Piispa Erik korostaa edelleen, että mitä useimmin käytämme kääntymyksen sakramenttia sitä notkeammiksi ja alttiimmiksi tulemme armon uudistavalle vaikutukselle. Kasvamme kohti Kristuksen kaltaisuutta.

Piispa Erik Vardenin OCSO inspiroivat sanat ovat edelleen kuultavissa Youtube kanavalla. Hae nauhoite luennon otsikolla:  ”Skriftemålet: Brukanvisning med innholdstegnelse – b.Erik Varden”. [Rippi: Käyttöohje sisällönkuvauksen kera.]

Ripistä enemmän myös Katolisen kirkon katekismuksessa kohdissa 1420-1484. ja paavi Franciscuksen kirjassa: Jumalan nimi on Laupeus – keskusteluja Andrea Torniellin kanssa. 

Eeva Vitikka-Annala   

Tietoja kirjoittajasta

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Aihevalikko

LUE FIDES (pdf)

Uusin lehti || Arkisto (2001–)

KATOLINEN VARTTI (audio)

Kaikki lähetykset 2020-

Paavin twiitit

Paavin twiitit

Uusimpia videoita

Ladataan...

Arkistot

Tilaa tiedotteemme