Valitse Sivu

Lucia-juhlasta

Lucia-juhlasta

Lucia syntyi vuonna 286 Italiassa, Sisilian maakunnassa, Syrakusan kaupungissa. Kristillisen uskonsa vuoksi hän kärsi marttyyrikuoleman 13.12.304 keisari Diocletianuksen vainoissa Syrakusassa. Hänen hautansa on löydetty arkeologisissa kaivauksissa; muidenkin todisteiden nojalla katsotaan, että hän on todella historiallinen henkilö. Jo varhain Lucia päätti, ettei hän solmi avioliittoa, vaan että hän pysyy ainaisesti neitsyenä. Aluksi hän ei päätöksestään puhunut mitään äidilleen Eutychialle.

Lucian äiti löysi tyttärelleen sulhaseksi pakanaylimyksen. Mutta Lucia pysyi tekemässään päätöksessä. Ristiriita oli ovella. Eutychia sairastui vakavasti eivätkä lääkärit tai lääkkeet tuoneet ratkaisevaa paranemista. Silloin Lucia äitinsä kanssa teki pyhiinvaellusmatkan Sisilian Cataniaan, pyhä Agathan (kuollut n. vuonna 250 marttyyrina keisari Diocletianuksen vainoissa) haudalle.

Siellä Jeesus paransi täysin Eutychian. Lucia kertoi tekemästään päätöksestä äidilleen, joka osoitti ymmärtämystä. Mutta sulhanen tuli raivoihinsa ja ilmoitti asiasta eteenpäin, että Lucia oli kristitty. Parasta aikaa olivat meneillään ankarat kristittyjen vainot. Lucia joutui vankilaan, jossa häntä kidutettiin. Mutta uskostaan hän ei luopunut. Raakuudet Luciaa kohtaan jatkuivat. Hänet yritettiin kerta kaikkiaan nujertaa ja nöyryyttää. Hänet päätettiin viedä julkiseen haureudenharjoitustaloon. Ihmiset hänen ympärillään huusivat, pilkkasivat ja sylkivät hänen päälleen. Yritettäessä lähteä häntä viemään vetohärät eivät jaksaneet vetää eteenpäin vaunuja, jotka olivat kuin liimaantuneet ja jäätyneet kiinni maaperään. Ihmisvoiminkaan ei tilannetta saatu miksikään. 

Silloin raa’an käskynhaltijan aloitteesta Lucian päälle kaadettiin kiehuvaa öljyä, mutta vahingoittumista ei tapahtunut. Myöskään yritykset polttaa roviolla Lucia olivat turhia. Sitten kuitenkin lopuksi Lucialta kaivettiin silmät päästä; lisäksi hänen kaulansa lävistettiin miekalla. Väitetään, että Lucia vielä puhui miekan lävistämällä kurkulla. Lopuksi Lucia kuoli. Joku voi kysyä, miksi Jeesus toisaalta suojeli mutta lopuksi salli raakuuksien tapahtua. Suurta neuvottomuutta tuntee tällaisten kysymysten edessä. Meillä ei ole mitään oikeutta alkaa arvostella Jeesusta, mitään meille ei tapahdu ilman hänen tietämistään. 

Lucian kunnioituksesta

Pyhää Luciaa kunnioitetaan sokeiden, näkövammaisten, maanviljelijöiden, verhoilijoiden, satulaseppien, vaatturien, vaatturiliikkeiden harjoittelijoiden ja ompelijoiden taivaallisena suojelijana. Seuraava rukous on katolisesta kalenterista:

Armollinen Jumala,

talven pimeyden keskellä me saamme viettää valon juhlaa

Lucian, pyhän neitsyen ja marttyyrin muistoksi.

Hänen esirukoustensa tähden auta meitä elämään valon lapsina 

ja kerran pääsemään pyhiesi kirkkauteen

Kristuksen, Herramme, kautta.

Psalmi 43:3-4:

Lähetä valosi ja totuutesi!

Ne johdattakoot minua,

ne viekööt minut pyhälle vuorellesi,

sinun asuntoihisi.

Minä tahdon tulla sinun alttarisi eteen,

sinun eteesi, Jumala, minun iloni!

Siellä saan ylistystää sinua lyyraa soittaen,

Jumala, minun Jumalani!

Katolisen kirkon maailmasta Lucian kunnioitus on levinnyt myös protestanttisiin maihin. Tansksassa, Norjassa ja Islannissa Lucian muistoa vaalitaan. Keski-Ruotsin maakunnista Vänern-järven tuntumasta on tiettävästi jäänyt tietoja, että 1600-luvulla kartanoissa Lucian päivänä aamuyöllä jo kello kahden tai kolmen aikaan on syöty juhlallinen murkina. Lisäksi kotieläimille samoihin aikoihin käytiin antamassa hyviä rehuja.

Valkopukuinen, kruunattu Lucia

Valkopukuinen Lucia on esiintynyt 1750-luvulta lähtien herraskartanoissa Götanmaan alueella. Lucian päivän juhlasta on säilynyt tietoja 1740-luvulta alkaen eräistä Tukholman kouluista. Kynttiläkruunu Lucialla on ollut 1800-luvun alusta lähtien ainakin Vermlannin alueen kartanoissa.

Lucian vakiintunut asu tuo seuraavan viestin: palavat kynttilät kuvaavat tulenliekkejä, jotka eivät vahingoittaneet Luciaa roviolla; valkoisessa puvussa oleva punainen, pitkä vyö kuvaa marttyyrin verta; vihreä kruunu tarkoittaa Lucian taivaallista voittopalkintoa. Voitaneen sanoa, että Luciasta tuli suorastaan Ruotsin kansallisomaisuutta.

Vuosi 1928 toi uutta pontta tavan vaalimiseen; silloin Tukholmassa valittiin ensimmäinen ”virallinen” Lucia. Päivälehti Stockholmas Dagblad oli tapahtuman järjestäjä. Suurenmoinen oli menestys. Lucia seurueensa kera kulki Tukholman pääkatuja. Voidaan sanoa, että tapa levisi kuin kulovalkea kouluihin, yhdistyksiin ja koteihin. Useissa ruotsalaiskodeissa perheen oma Lucia tuo perheen muille jäsenille joulukuun 13. päivän aamulla aamukahvia ja luciapullia pukeutuneena valkoiseen pukuun ja kynttiläkruunuun palavien kynttilöiden kera. 

Ruotsissa Lucian merkeissä tapahtuu kokoontumisia muulloinkin kuin 13. päivänä joulukuuta. Nobel-palkinnon saajista monet ovat yllättyneet, kun valkopukuinen Lucia on aamulla tuonut heille aamukahvia ja luciapullia. Tiettävästi myös kansainvälisissä kauneuskilpailuissa Lucia on esiintynyt täydessä asussaan.

Myös Suomessa

Suomessa 1860-luvulta on tietoja Lucia-juhlasta Porvoon lyseossa. Nimenomaan ruotsinkielisille seuduille tapa levisi yhdistyksiin, kouluihin ja koteihin. Vuodelta 1919 on tietoja Högvallan talouskoulusta, jossa Lucia-juhlaa on vaalittu. Oppilaiden toimesta tapaa levitettiin eteenpäin. Vuosina 1920-1930 ainakin ruotsinkielisten alueiden yksityiskodeissa järjestettiin Lucia-juhlia. Vuosina 1930 ja 1931 Helsingissä oli Lucia-kulkueen valinta. Mutta sitten tapa unohtui ja sammui mahdollisesti sen takia, kun pulavuodet ja sotavuodet toivat omat ahdinkoaikansa. Mutta silloinkin ilmeisesti ruotsinkielisissä kodeissa Lucia-perinne jossakin määrin säilyi. 

Ja sitten vuonna 1949 eräät ruotsinkieliset hyväntekeväisyysjärjestöt sekä Hufvudstadsbladet valitsivat ruotsinkielisen Suomen Lucian. Siitä lähtien joka vuosi joulukuun 13. päivän iltana Lucia seurueensa kanssa vaeltaa Helsingin katuja pitkin Finlandia-taloon, jossa vietetään Lucia-juhla. Ratsupoliisit avaavat tietä; kansaa on katujen varsilla. Tässä yhteydessä muistuu mieleen joulukuu 1972 (taisi olla joulukuun 13. päivän aamupäivä) ollessani potilaana helsinkiläisessä sairaalassa, kun kauniisti laulava Lucia-kulkue kävi osastoilla.

Maassamme  suomenkielisillä alueilla Lucia-perinnettä on hieman vierastettu. Mutta 1980-luvulta lähtien tapa on lisääntynyt ja lisääntyy koko ajan. Lucia-juhlia vietetään mm. Joensuussa, Kuopiossa, Rovaniemellä, Kajaanissa, Tampereella, Seinäjoella, Lapualla, Alavudella ja monissa muissakin suurissa ja pienemmissä kaupungeissa ja maaseutukunnissakin. Lucia-tapahtuma on joulukuun 13. päivänä tai aivan sen päivämäärän tuntumassa. 

On sellaistakin tapaa, että päivällä Lucia-kulkue käy laulamassa mm. vanhainkodissa, kaupoissa, pankeissa ja hoitolaitoksissa. Esimerkiksi päiväkodeille, kouluille, kyläyhteisöille Lucia-tapahtuman järjestäminen olisi oivallinen piriste. Lucia-neidot ja kynttilätytöt sekä tarvittaessa hevoskyyditykset varmaan löytyisivät. Niin sanotut pikkujoulut, joissa valitettavasti taitaa erittäin usein päästä unohtumaan joulun kallis sanoma Jeesuksen syntymästä, ovat vakiintuneet tavaksi Lucian muistoksi pidettyjen tilaisuuksien sijaan (esim. ns. Lussinmessut). 

Lopuksi

Luciaa ei palvota eikä jumaloida, vaan hänen esirukouksiaan pyydetään, koska hänet on julistettu pyhäksi. Ainakin sähköasentajille on tuttu valaistuksen yksikkö Lux (luksi); se tulee samasta kannasta kuin Lucia, joka suomeksi merkitsee valonkantajaa.

Eräs Lucia-neitona kulkueessa ollut tyttö kertoi, että kotonaan hän on ollut Luciana ja muita sukulaislapsia on ollut kulkueena. Kyllähän myös suomenkielisillä alueilla yksityiskodeissa tapaa voitaisiin toteuttaa, mutta sehän on tietenkin jokaisen kodin sisäinen asia.

Vaalittakoon siis tätä kaunista, rohkean marttyyrineidon ja valon traditiota ja levitköön se maassamme yli kaikkien raja-aitojen!

Jalo Einola
Lapua


Katso Lucia-pullien resepti:


Santa Lucia (laulu)

Taivaalla tähtivyö kirkkaana loistaa, viestiä jouluyön tuikkeensa toistaa.

Taivainen kirkkaus, riemuisa julistus. Kynttilät syttyy, kynttilät syttyy.

Metsiin jo Pohjolan vaipan luo hanki, ja maa on valkean verhonsa vanki.

Taivaisen hohteen tuo, Lucia valon suo, Santa Lucia, Santa Lucia.

Tietoja kirjoittajasta

Fides

Katolinen hiippakuntalehti Fides on Helsingin katolisen hiippakunnan viestintäosaston julkaisu. Se ilmestyy osin paperisena ja osin pelkästään nettiversiona. ISSN 0356-5262.

Aihevalikko

LUE FIDES (pdf)

Uusin lehti || Arkisto (2001–)

PODCASTEJA (audio)

Radio Deissä ja Spotifyssa

Tilaa uutiskirjeemme!

Paavin twiitit

Paavin twiitit

Arkistot

Uusimpia videoita

Ladataan...