Valitse Sivu

Hiippakunnan talousnäkymiä

Hiippakunnan talousnäkymiä

Viime vuosina olemme lukuisia kertoja todenneet, että kirkon talous on epätasapainossa. Vuonna 2018 aloitettiin tasapainotustoimet, joissa keskeisenä on ollut ajatus seurakuntalaisilta saatavien tulojen kasvattamisesta. Erityisesti on toivottu yhteistä vastuunkantoa jäsenmaksujen maksamisen muodossa. Samalla hiippakunnan ja seurakuntien tasolla on pyritty säästöihin ja toimintojen tehostamiseen.

Jokainen aikuinen jäsen on saanut tammikuussa 2019 kirjeen, jossa on ohjeet kuukausittaisen jäsenmaksun maksamiseksi. Lähipäivinä jäsenet saavat uuden muistutuksen maksamisen tärkeydestä.

Suunta on oikea mutta ei riittävä

Nämä muistutukset ovat tuottaneet tulosta. Jäsenmaksukertymät ovat kasvaneet ja sitä kautta hiippakunnan kokonaistalouden suunta on oikea, vaikka ei vielä riittävä talouden tasapainottumisen kannalta. Kesäkuun 2019 perusteella voidaan esittää arvio, kuinka kuluva vuosi toteutuu. Näyttää siltä, että koko kirkon tasolla (hiippakunta ja seurakunnat yhteen laskien) tuloja ja erilaisia avustuksia (myös ulkomailta) kertyisi yli 2 miljoonaa euroa. Toiminnalliset menot ovat (mukaan lukien henkilöstökulut ja papiston luontoisedut) noin 2,4 miljoonaa euroa. Menoista vajaa puolet eli noin 1 miljoona kertyy suoraan seurakunnissa, loput ovat hiippakunnan menoja tai hiippakunnan seurakuntien puolesta hoitamia menoja. 2,4 miljoonan euron päälle on vielä budjetoitu 0,9 miljoonaa euroa remontti-investointeja, joilla on tarkoitus korjata varsin huonossa kunnossa olevien seurakuntakohteiden putkistoja ja muuta vastaavaa. Nämä remontit on budjetoitu hiippakunnan budjettiin, koska hiippakunta on näiden kiinteistöjen omistaja. Jos ja kun remonttien aloitus siirtyy tuleville vuosille, niin tämän vuoden menot pystyttäisiin lähes kattamaan ilman uusia omaisuusrealisointeja.

Paljon riippuu siitä, miten jäsenmaksutulojen ja lahjoitusten kertyminen jatkuu syksyn aikana.

Kesäkuun 2019 toteutuman perusteella voidaan nähdä, että seurakunnat ovat pääosin saaneet toimintansa taloustasapainoon, eli erilaiset tulot ja avustukset riittävät kattamaan menot, joidenkin suurten seurakuntien osalta voidaan jo puhua selvästä ylijäämästä. Yhden seurakunnan talous on vielä alijäämäinen. Kaiken kaikkiaan seurakuntien ylijäämä oli kesäkuun lopussa 260 900 euroa. Täytyy kuitenkin muistaa, että osa kustannuksista ei näy seurakuntien omissa toimintamenoissa, vaan ne kertyvät hiippakunnan kannettaviksi. Myös remontti-investoinnit on budjetoitu hiippakunnan budjettiin. Seurakuntien tilanne on kuitenkin parempi kuin aikaisempina vuosina. Esimerkiksi vuonna 2018 seurakuntien yhteenlaskettu alijäämä oli –91 948 euroa, ja vaikka 2017 tulos oli 143 404 euroa ylijäämäinen, oli se pienempi kuin nyt näyttäisi toteutuvan. Vuonna 2019 seurakunnat yltänevät ylijäämään, joka on ainakin 200 000 euroa. Vuonna 2018 kuusi seurakuntaa teki alijäämäisen tuloksen, mutta kuluvana vuonna alijäämäisiä tuloksia on yksi tai kaksi, kiitos tulojen kasvun.

Henkilöstömenot vain noin kolmasosa 

Hiippakunnan  kokonaismenoista (2019) noin 786 000 euroa on henkilöstökuluja, koostuen palkoista, veroista, sosiaalimaksuista ja työterveyshuoltokuluista. Eli 2,4 miljoonan toiminnallisista kokonaismenoista henkilöstömenot muodostavat kolmasosan. Se on varsin matala osuus, jos sitä verrataan yleensä palvelualojen kustannusrakenteeseen. Tämä johtuu kirkon varsin kohtuullisista palkoista. Muistaa täytyy myös, että henkilöstömenoista alle 150 000 euroa on papiston luontoisetuja, joista kyllä maksetaan verot ja sosiaalimaksut, mutta ne eivät välittömästi aiheuta rahanmenoa. Toki luontoisetujen taustalla on kuluja, esimerkiksi pappien täysihoitoetu kattaa asumisen kulut ja ruoan, mikä sinänsä aiheuttaa kuluja. Tällä hetkellä kirkossa on palkkalistoilla 36 henkilöä, joista etenkin hiippakunnan kuuriassa moni on osa-aikaisessa työsuhteessa. Palkkalistoilla olevista 21 työskentelee seurakunnissa.

Hiippakunnan henkilöstömenot kasvoivat huomattavasti lokakuussa 2017, jolloin toteutettiin papiston palkkaratkaisu. Seurakunnissa työskentelevien pappien henkilöstömenot ovat vuonna 2019 yli 300 000 euroa, josta luontoisetuina syntyviä menoja hieman yli 100 000 euroa. Jotkut papit työskentelevät muualla kuin seurakunnissa, joten koko papiston henkilöstökustannukset ovat tätä suuremmat.

Hiippakunnan talouden kehittyminen

Jos tarkastellaan pelkästään hiippakunnan talouden kehittymistä, voidaan todeta, että tilikauden alijäämä on vuosi vuodelta pienentynyt, kuten oheisesta kaaviosta voi nähdä.

Vuonna 2016 suuren alijäämän aiheuttivat pitkälti Pyhän Joosefin seurakunnan kirkkorakennuksen ostoon liittyvät kulut. Vuonna 2017 alijäämää aiheutti mm. se, että hiippakunta maksoi kaikkien pappien palkat (myös seurakuntien) lokakuusta joulukuuhun. Vasta vuoden 2018 alusta seurakuntien papiston palkat on maksettu seurakuntien tileiltä. Vuonna 2018 alijäämään vaikuttivat erityisesti Stella Mariksen rakennusten purkuun ja tontin puhdistukseen liittyvät kulut. 

Ennuste vuodelle 2019 lähtee siitä, että suuria remontti-investointeja ei aloiteta vielä tänä vuonna, vaikka budjettiin on alun perin merkitty korjausvelkaa 900 000 euroa. Juuri nämä remontit muodostavat kirkon taloudelle vakavan uhan. Seuraavien vuosien aikana joudumme todennäköisesti korjaamaan useita seurakuntakiinteistöjä ja korjaussummat kohonnevat yhteensä muutamaan miljoonaan. Onneksi menoja voi jaksottaa usealle vuodelle, mikäli ei satu putkirikkoja tai vastaavia onnettomuuksia. Näihin remontteihin voimme myös anoa Saksasta rahaa, tosin rahat saadaan aina remontin valmistuttua jälkikäteen, joten meidän pitää pystyä ensin itse maksamaan investoinnit. Tämä aiheuttaa selkeän likviditeettiongelman.

Hiippakunta vastaanottaa vuosittain avustuksia lähinnä Saksasta sekä Suomen valtiolta (Opetusministeriö). Nämä avustukset ovat euromääräisesti kehittyneet oheisen kaavion esittämällä tavalla.

Kuten todettiin, suurimmat avustajat löytyvät Saksasta, lähinnä Bonifatiuswerk, joka rahoittaa remontti-investointeja, ja Diasporakommissariat, joka rahoittaa palkkakuluja ja vastaavia hankkeita. Vuonna 2018 ja 2019 avustusten yhteismäärä on selvästi korkeampi kuin aiempina vuosina. Tämä johtuu siitä, että Diasporakommissariat on väliaikaisesti suostunut avustamaan kirkkoamme erillisellä palkkatuella, mutta tämä on väliaikainen ratkaisu, jolla kirkkoa tuetaan nyt, kun papistokin saa palkkaa ja on työsuhteessa kirkkoon (mm. sosiaalikulujen ja verojen maksaminen, palkkajärjestelmän ylläpito ja palkanlaskijan palkat). Tämä erillistuki lakkaa kuitenkin parin vuoden kuluessa ja pienenee vuosittain. Tarkoitus on, että tämän jälkeen kirkko pystyy itse huolehtimaan henkilöstömenoistaan.

Opetusministeriö avustaa kirkkoamme vuosittain noin 8 eurolla per jäsen. Summa on hyvin alhainen.

Sijoituspooli lopetetaan

Hiippakunta on jo perinteisesti, vuosikymmeniä, hoitanut kirkon rahasto- ja korkosijoitukset niin sanotun Poolin muodossa. Poolissa on osakkaina useita seurakuntia, joitakin veljes- ja sisarkuntia sekä mm. Caritas ry. Yleisesti ottaen Poolin tuotot ovat kehittyneet kohtuullisen hyvin. Kuitenkin vuosi 2018 oli vaikea, tuotot olivat miinusmerkkisiä, yhteensä –74 054 euroa. Vuoden 2019 puolella tuottokehitys on kuitenkin uudelleen lähtenyt nousuun. Poolin sijoitukset ovat pankkiiriliike EVLI:ssä hoidettavana.  Hiippakunta on joutunut omasta osuudestaan realisoimaan varoja taloustilanteensa hoitamiseksi. Kaiken kaikkiaan Poolissa on laskennallisesti varoja tällä hetkellä vajaa 2 miljoonaa euroa, josta noin 600 000 euroa hiippakunnan sijoituksia. Todelliset euromäärät selviävät vasta myyntihetkellä. Pooli on tuottanut huomattavasti lisätyötä ja kustannuksia hiippakunnalle. Tästä ja muista syistä johtuen Pooli on tarkoitus purkaa lähiaikoina ja antaa seurakunnille ja muille osakkaille vapaus sijoittaa omat varansa tarpeelliseksi katsomallaan tavalla.

Kesäleireistä

Hiippakunnan vastuulla on aikaisempina vuosina ollut nuorten leiritoiminnan järjestäminen. Tänä vuonna seurakunnat ovat itse järjestäneet leiritoiminnan, mutta hiippakunnassa Opetustoimen johtaja on toiminut leiritoiminnan koordinaattorina. Kuluneen kesän aikana leirejä on järjestetty eri puolilla maata yhteensä 5 kappaletta, joissa leiriläisiä on ollut yli 210 lasta ja nuorta. Yksi leireistä oli erityisleiri Lapin olosuhteissa. Perinteisessä leiritoiminnan paikassa Stella Mariksessa ei järjestetty enää leirejä lainkaan. Leirien tulo- ja kustannustiedot eivät ole vielä täysin tarkentuneet, mutta arvio on, että leirien menot olivat noin 40 000 euroa ja osallistumistuloina kerättiin vajaa 30 000 euroa. Saksalaiset tahot avustavat meitä 10 000 eurolla, joten leiritoiminnan kulut käytännössä katettiin leirimaksuilla ja avustuksen turvin.

Hiippakunnan rahatilanne eli likviditeetti on turvattu loppuvuoden osalta, eli hiippakunta suoriutuu maksuvelvoitteistaan. Remontti-investointien aloittaminen voisi muuttaa tilannetta.

Seurakuntien tulojen kehitys

Kirkon talouden tasapainottamisen kannalta oleellisen tärkeää on, että jäseniltä saatavat tulovirrat kasvavat aikaisemmista vuosista. Tästä syystä erityisesti jäsenmaksujen maksua on toivottu. Tavoitteena on, että seurakuntalaisilta saatavat tulot kattaisivat mahdollisimman suuren osan kirkon menoista, koska vain se antaa turvallisen pohjan kirkolle. Ulkopuolisten avustusten varaan laskeminen ei pitkän päälle ole hyvä ja turvallinen ratkaisu. Avustukset ulkomailta pienenevät todennäköisesti lähivuosina, ja ovat osin jo pienentyneetkin.

Seurakuntien tuloista keskeisimmät ovat jäsenmaksut, vapaaehtoiset lahjoitukset ja messujen kolehdit. Näiden lisäksi on muutamia marginaalisia tuloja, kuten kirkollisten toimitusten tulot ja vuokratulot. Näiden merkitys kokonaisuudelle on kuitenkin pieni ja esimerkiksi vuokra-asuntojen olemassaolo aiheuttaa myös kuluja. Jäsenmaksuja, lahjoituksia ja kolehteja on tarkasteltava kokonaisuutena, koska niiden välillä on korrelaatiota. Jo nyt on havaittu, että lisääntyneet jäsenmaksut näkyvät toisaalta lahjoitusten vähenemisenä. Kolehteihin vaikutus on ollut pienempi.

Nämä jäsentulot ovat kehittyneet viime vuosina oheisissa kaaviossa esitetyllä tavalla. Luvut sisältävät myös hiippakunnan saamat jäsenmaksut (115 611 euroa vuonna 2017, 56 494 euroa vuonna 2018 ja 22 914 euroa 20.8.2019 mennessä). Vuoden 2017 loppuun asti jäsenmaksuja maksettiin pelkästään hiippakuntaan. Vuodesta 2018 eteenpäin toiveena on ollut, että jäsenmaksuja maksettaisiin pelkästään seurakuntiin, jotka vuorostaan avustavat hiippakuntaa tietyllä prosenttimäärällä tuloistaan. Luvuista voidaan nähdä että kehitys on ollut positiivinen mutta tulot ovat vielä riittämättömät verrattuna hiippakunnan kokonaismenoihin. Tulojen puutetta joudutaan kattamaan avustushakemuksin ja omaisuuden realisoinnein.

Kolehtien, lahjoitusten ja jäsenmaksun yhteenlaskettu tulos näyttää kasvavan.

Kesäkuuhun 2019 mennessä jäsenmaksuja oli jo kertynyt kaksinkertainen määrä verrattuna koko vuoteen 2018, eli 326 265 euroa. Toisaalta lahjoitukset olivat pienentyneet selvästi. Kun vuonna 2018 lahjoituksia saatiin yhteensä 178 005 euroa, oli kesäkuun loppuun mennessä kertynyt ainoastaan 59 603 euroa lahjoituksia. Kolehtien kertymä on suurin piirtein ollut vuoden 2018 tasoista. Kaiken kaikkiaan kesäkuun loppuun mennessä oli tuloja jo kertynyt 83 % koko vuoden 2018 kertymästä. On vielä vaikea ennustaa, miten loppuvuosi kehittyy. Heinäkuun tiedot näyttävät jäsenmaksujen osalta huolestuttavilta. Nähtäväksi jää, kuinka uusi muistutuskirje jäsenmaksujen tärkeydestä vaikuttaa tulojen määrään.

Joka tapauksessa voimme olla hyvin kiitollisia siitä, että monet seurakuntalaiset ovat selvästi jo lisänneet osallistumistaan kirkon talouden tervehdyttämiseen.

Peter Kuronen
Hiippakunnan ekonomi

– Hiippakunnan taloustoimiston yhteystiedot löytyvät täältä.

Tietoja kirjoittajasta

Fides

Katolinen hiippakuntalehti Fides on Helsingin katolisen hiippakunnan viestintäosaston julkaisu. Se ilmestyy osin paperisena ja osin pelkästään nettiversiona. ISSN 0356-5262.

Uusin lehti ja arkisto

Uusimpia videoita

Ladataan...

Aihevalikko

Paavin twiitit

Paavin twiitit

Arkistot

Tilaa tiedotteemme