Valitse Sivu

Herran syntymä on myös rauhan syntymä

Herran syntymä on myös rauhan syntymä

Pyhän paavi Leo Suuren joulusaarnasta (saarna 6:2–3, 5)

Jumalan Poika kasvoi vastasyntyneen tilasta, jota hän ei valtasuuruudessaan hyljeksinyt, iän karttuessa miehen täyteen mittaan asti, ja hänen kärsimisensä ja ylösnousemuksensa voiton jälkeen kaikki ne nöyryyden teot, joihin hän oli alistunut meidän puolestamme, kuuluivat menneisyyteen. Tämän päivän juhla tuo kuitenkin uudelleen eteemme Jeesuksen pyhän alkuperän, hänen syntymänsä Neitsyt Mariasta. Ja kun kunnioitamme Vapahtajamme syntymää, huomaamme viettävämme samalla myös omaa syntymäpäiväämme. Kristuksen syntymä on näet kristikansan alku ja lähtökohta, pään syntymä merkitsee myös ruumiin syntymistä. 

Vaikkakin kaikki kirkon lapset saivat kutsun kukin omana hetkenään ja ovat siten jakaantuneet eri aikakausiin, niin kuitenkin koko uskovien joukko, joka on syntynyt kasteen lähteestä, on syntynyt yhdessä Kristuksen kanssa tässä syntymässä, niin kuin heidät on myös ristiinnaulittu Kristuksen kärsimisessä, herätetty kuolleista ylösnousemuksessa ja korotettu Isän oikealle puolelle taivaaseenastumisessa. 

Jokainen uskova ihminen, joka jossain päin maailmaa syntyy uudesti Kristuksessa, katkaisee yhteydet vanhaan alkusynnin harhapolkuun ja muuttuu uudeksi ihmiseksi uudestisyntymisen kautta. Häntä ei enää pidetä maallisen isänsä jälkeläisenä vaan Vapahtajan sukuun kuuluvana, hänen, joka sen vuoksi tuli Ihmisen Pojaksi, että me voisimme olla Jumalan lapsia. 

Ellei hän olisi näin nöyränä astunut alas meidän keskuuteemme, ei kukaan millään omilla ansioillaan pääsisi hänen luoksensa. 

Saamamme lahjan suuruus vaatii meiltä asianmukaista kunnioitusta sen loistoa ja arvokkuutta kohtaan. Kuten autuas apostoli opettaa, me emme ole saaneet tämän maailman henkeä, vaan Jumalan oman Hengen, jotta tietäisimme, mitä hän on lahjoittanut meille. Ei häntä voi muulla tavalla kunnioittaa hänen arvonsa mukaisesti kuin uhraamalla hänelle se, minkä hän itse on antanut meille. 

Kun siis tahdomme viettää kunnioittaen tätä syntymäjuhlaa, mitä muuta yhtä sopivaa voisimme löytää Herran runsaiden lahjojen joukosta kuin rauhan, sen rauhan, jota enkelit ensin julistivat laulullaan Herran syntyessä? Rauha nimittäin synnyttää Jumalalle lapsia, ravitsee rakkautta ja saa aikaan yksimielisyyttä. Se on autuaitten lepo ja iäisyyden asuinsija. Rauhan erityinen vaikutus ja siunaus on se, että se yhdistää Jumalaan ne, jotka se erottaa maailmasta. 

Ne, jotka eivät ole syntyneet verestä, eivät ruumiin halusta, eivät miehen tahdosta, vaan Jumalasta, uhratkoot Isälle rauhaa rakastavien lasten yksimielisyyden. Kaikki hänen jäsenikseen otetut kohdatkoot toisensa Kristuksessa, joka on uuden luomakunnan esikoinen. Hänhän ei tullut täyttämään omaa tahtoaan vaan lähettäjänsä tahdon. Isä ei armossaan ottanut lapsikseen erimielisiä ja eripuraisia perillisiä, vaan sellaisia, jotka ovat mieleltään ja rakkaudessa yhtä. Niiden, jotka on luotu uudesti saman kuvan kaltaisiksi, tulee siis vaalia yksimielisyyden henkeä. 

Herran syntymä on myös rauhan syntymä. Apostoli näet sanoo näin: Hän on meidän rauhamme. Hän on tehnyt nämä kaksi ihmisryhmää yhdeksi – nimittäin juutalaiset ja pakanat – ja avannut meille molemmille pääsyn Isän luo yhden ja saman Hengen johdattamina. 

[Lukupalvelus: Jouluoktaavin VII päivä, toinen lukukappale]

Tietoja kirjoittajasta

Fides

Katolinen hiippakuntalehti Fides on Helsingin katolisen hiippakunnan viestintäosaston julkaisu. Se ilmestyy osin paperisena ja osin pelkästään nettiversiona. ISSN 0356-5262.

Aihevalikko

Paavin twiitit

Paavin twiitit

Uusimpia videoita

Ladataan...

Arkistot

Tilaa tiedotteemme