Syyskuun loppuun saakka ulottuva hiippakunnan taloustilanteen tarkastelu osoittaa, että hiippakunnan taloustilanne on yhä kireä ja vuoden lopussa edelleenkin tappiollinen. Seurakuntien talouteen jäsenmaksun kerääminen on sen sijaan vaikuttanut positiivisesti.
Helsingin hiippakunnan taloustilanne on edelleen kireä. Kun tämän vuoden kertymiä on tarkasteltu syyskuun loppuun saakka ja alustavia tietoja on saatu jopa marraskuun alkupäiviltä, on selkeästi ennakoitavissa, että hiippakunnan talouden tasapainotila jää edelleen saavuttamatta. Vaikka suuria remontteja ei ole tänä vuonna aloitettu, jäänee tulos ulkomaisten avustustenkin jälkeen alijäämäiseksi vähintään 100 000 euron verran, todennäköisesti enemmän. Säästöjä täytyy edelleen etsiä ja realisointeja on tehtävä. Lisäksi kustannuksia tehtävistä, joita keskushallinto tekee myös seurakuntien puolesta, on pystyttävä siirtämään seurakuntien maksettaviksi.
Seurakuntien jäsenmaksun kerääminen pantiin kunnolla käyntiin tämän vuoden (2019) alussa. Ensimmäisen jäsenmaksukirjeen vaikutus oli aluksi hyvä, mutta pysyvämpi (kuukausittainen) tasonnousu jäi odotettua vaatimattomammaksi. On myös todettava, että vaikka maksajien määrä on noussut selvästi aikaisemmasta, on se silti ehkä vain noin 10 % hiippakunnan aikuisväestöstä. Toki on selvää, että maksajien määrän kasvun on odotettukin tapahtuvan vähitellen. Se on silti keskeistä taloustilanteen parantamisessa.
Jäsenmaksun keräämisen alettua oli nopeasti havaittavissa, että jäsenmaksutulojen lisääntyminen näkyy toisaalta lahjoitusten vähenemisenä. Sen sijaan kolehtituloihin se ei ole juurikaan vaikuttanut. Jäsenmaksuja, lahjoituksia ja kolehteja eli niin sanottuja jäsentuloja on syyskuun loppuun mennessä kertynyt yhteensä n. 721 000 €, mikä kuukaudessa tekee keskimäärin n. 80 000 €. Aikuista katolilaista kohti tämä on noin 7-8 euroa. Elo-syyskuussa lähetetty toinen jäsenmaksukirje ei ole onnistunut nostamaan jäsenmaksutuloja toivotulla tavalla.
Jos jäsentulojen karttuminen jatkuu vuoden kolmen viimeisen kuukauden aikana samalla tasolla kuin tähän mennessä keskimäärin, päästäisiin noin 960 000 euroon. Tämä olisi joka tapauksessa merkittävä harppaus parempaan suuntaan: kun vuoden 2018 tulos oli noin 685 000 €, kasvua olisi lähes 40 %. Kiitos siitä kuuluu jokaiselle maksajalle!
On kuitenkin vielä kerran sanottava: jos maksajia olisi edes 20 % jäsenistä, olisi kirkon talous merkittävästi paremmassa kunnossa. Siksi jokainen jäsenmaksun maksaja on tärkeä. Nykyisin liian harva joutuu kantamaan vastuun liian monen puolesta.
Peter Kuronen, hiippakunnan ekonomi
Marko Tervaportti, viestintäjohtaja
– Lue myös syyskuussa ilmestynyt artikkeli ”Hiippakunnan talousnäkymiä” (https://fides.katolinen.fi/hiippakunnan-talousnakymia/).