Jyväskylän Pyhän Olavin seurakunnan kirkkoherra isä Anders Hambergin mukaan asemakaavamuutos ei uhkaa seurakunnan toimintaa vaan antaa mahdollisuuden katsoa luottavaisesti tulevaisuuteen.
Jyväskylän katolisen seurakunnan ympärillä on jo pitkään liikkunut arvailuja ja kysymyksiä tulevaisuudesta. Käynnissä oleva asemakaavan muutos on jopa herättänyt kysymyksiä, onko seurakunnan toiminta uhattuna. Ei ole, sanoo isä Anders Hamberg, seurakunnan kirkkoherra:
”On totta, että edessä on suuri muutos. Meidän täytyy arvioida uudelleen, miten käytämme tilojamme viisaasti, ja sopeutua pienempään pinta-alaan. Mutta itse toiminta ei ole uhattuna.”
Hän muistuttaa, että Pyhän Olavin seurakunta on kasvava yhteisö. ”Ja se tarkoittaa itse asiassa sitä, että meidän pitäisi lisätä toimintaa – ei vähentää. Tämä onnistuu vain, jos seurakuntalaiset itse lähtevät mukaan yhä aktiivisemmin.”
Viime aikoina toimintaan ovat vaikuttaneet ennen kaikkea papiston henkilöstöjärjestelyt ja diaspora-alueiden tukeminen. ”Ne ovat vaikuttaneet enemmän kuin kaavamuutos tai mahdollinen luopuminen kerrostalosta”, isä Anders toteaa.
Kerrostalotontin myyminen luo uusia mahdollisuuksia
Asemakaavamuutos mahdollistaisi huonokuntoisen kerrostalon tontin myymisen. Monet ovat pohtineet, voisiko tämä tuoda seurakunnalle uudenlaista vakautta.
”Meillä on edessämme sekä mahdollisuus saada myyntituloja että vähentää menoja, jotka eivät enää ole tarpeellisia”, kirkkoherra kertoo. ”Tämä antaisi mahdollisuuden uudistaa esimerkiksi kirkon talotekniikkaa. Nykyinen ilmanvaihtokoneisto on oikeastaan jo museoesine. Myös äänentoisto, valaistus ja varsinkin lasimaalaukset vaativat huoltoa.”
Esteettömyys ja paloturvallisuus ovat osa tulevaa kokonaisuutta. Isä Anders korostaa, että kun vuokratuloja ei enää ole, tarvitaan entistä enemmän seurakuntalaisten panosta. ”Ajalla, osaamisella ja rahallisella tuella voimme pitää huolta kirkosta – yhdessä.”
Tulevat remontit vaikuttavat tietenkin toimintaan. ”Messut ja sakramentit jatkuvat varmasti. Ehkä meidän täytyy miettiä hetken ajan, missä ja miten kokoonnumme, mutta juhla jatkuu”, hän hymyilee.
Kirkkoherra näkee tilanteessa myös uusia mahdollisuuksia. ”Meillä on kaikki edellytykset jatkaa toimintaa ja jopa kehittää uutta. Yhteiskunnan muutos, maahanmuutto ja kasvava kiinnostus katolista uskoa kohtaan suorastaan haastavat meitä miettimään, miten voisimme vastata paremmin tähän kutsuun.” Hänen mukaansa tuleva muutos voi parhaimmillaan herättää meidät liikkeelle. ”Se voi rohkaista meitä miettimään aktiivisemmin, mitä kaikkea voisimme yhdessä rakentaa.”
Seurakunnan voima on ihmisissä
Lopuksi isä Anders sanoo toiveikkaasti: ”On hyvin helppoa pitää kiinni tutusta, totutusta, vaikka se olisi jo käynyt tarpeettomaksi tai tullut jopa rasitteeksi. Luopuminen siitä, mitä on ’aina ollut’, vaatii uskoa, toivoa ja luottamusta Jumalan johdatukseen.”
Hän jatkaa: ”Parhaimmillaan se, mitä saamme tilalle, kun uskallamme lähteä ulos mukavuusalueeltamme, on suurempaa ja parempaa kuin se, mistä olemme pitäneet kiinni. Seurakuntamme voimavara on – Herramme ja Hänen pyhiensä jälkeen – sen jäsenet. Ei kiinteistöt, ei rakenteet. Minä luotan siihen, että Pyhän Olavin seurakuntayhteisö kasvaa ja vahvistuu kulkiessaan tämänkin kehityksen läpi. Yhdessä.”
Kiitos haastattelusta, isä Anders.
Marko Tervaportti
Lisätietoja Jyväskylän seurakunnan tonttiin suunnitteilla olevasta kaavamuutoksesta löytyy Fideksen nettisivuilta.