Pääsiäissaari, Betlehem, Shanghai – kolme erikoista joulua
Ennen vuotta 2017 en ollut koskaan ollut jouluna ulkomailla, mutta viimeiset kolme joulua olen saanut viettää vaimoni Beatan kanssa hyvin erikoisissa paikoissa: Pääsiäissaarella (2017), Betlehemissä (2018) ja Shanghaissa (2019). Jokaisessa niistä osallistuimme myös katoliseen jouluyön messuun, ja haluaisin jakaa näiltä matkoilta pieniä välähdyksiä 2010-luvun lopun universaalista kirkosta.
Pääsiäissaaren pappi: ”Ei ole kakkosluokan katolilaisia”
Pääsiäissaari kuuluu Chilelle mutta sijaitsee maantieteellisesti Polynesiassa, ja siellä puhutaan espanjan lisäksi paikallista rapa nuin kieltä, joka on sukua muun muassa tahitin ja maorin kielille. Päällimmäisenä Pääsiäissaaren ainoan katolisen kirkon messusta jäikin mieleen erittäin eksoottinen rapanuinkielinen Isä meidän -rukous säestettynä mitä erikoisimmilla instrumenteilla kuten hevosen leukaluulla.
Messu oli kyllä ehkä mukaansatempaavin koskaan kokemani jumalanpalvelus. Ekstaattista eksotiikkaa vahvisti se, että tajusin olevani ainoassa paikassa koko planeetalla, missä tätä kieltä puhutaan ja missä tällä tavalla rukoillaan ja lauletaan. Toinen mieleen jäänyt asia oli se, kun pappi kommuunion jälkeen kutsui kaikki ne eteen, jotka eivät olleet syystä tai toisesta voineet vastaanottaa kommuuniota.
Hän sanoi heille jotenkin tähän tapaan: ”Te ette ole – kunnioituksesta pyhää sakramenttia kohtaan – vastaanottaneet kommuuniota. Se ei tee teistä toisen luokan katolilaisia. Ei ole olemassa B-luokan katolilaisia!” Tämän jälkeen pappi antoi näille ihmisille erityisen siunauksen. Ele oli mielestäni hieno. Tein haastattelun pääsiäissaaren papista Askel-lehden numeroon 3/2018, joten siitä voi lukea lisää papin mietteistä sekä saaren mielenkiintoisesta historiasta.
Betlehemin talli ja paimenten pelto
Betlehemin kaupunki kuuluu Palestiinaan, ja matkasimme sinne jouluaattona 2018 vietettyämme ensin kaksi viikkoa Jerusalemissa. Kyseessä oli ensimmäinen matkamme Pyhälle maalle, ja oli tietysti jännittävää päästä aidoimpaan ja alkuperäisimpään mahdolliseen joulukaupunkiin jouluksi. Ensivaikutelmamme oli kuitenkin hieman tragikoominen, kun betlehemiläinen taksikuskimme kysyi ”Tykkäättekö Snoopy Doggista?” ja käänsi radiosta päälle tämän rap-artistin huumehöyryisen laulun.
Kun taksi jäi jumiin liikenteeseen, lähdimme etsimään majapaikkaamme jalan. Kuin Maria ja Joosef konsanaan etsimme majataloa, muttemme löytäneet. Lopulta – uskokaa tai älkää – päädyimme talliin! Naapurissamme seinän takana oli ihan oikeasti hevonen. Kyseessä oli booking.comin kautta etukäteen varattu perhemajoitus, johon ei ollut kylttejä ja jonka isäntä tuli puhelinsoiton jälkeen lopulta hakemaan meidät autolla pääkadulta. Kyseessä oli amerikkalais-palestiinalainen muslimiperhe, ja he tarjosivat meille jouluateriaksi kanaa ja riisiä.
Jouluyön messuun osallistuimme ”paimenten pellolla” (Shepherds’ Field). Ehkä juuri täällä enkelit lauloivat paimenille Jeesuksen syntymäyönä. Nykyään paikalla on joka tapauksessa useita messuja erilaisissa teltoissa, luolissa (tai sen tapaisissa) ja kappeleissa pitkin jouluyön. Päädyimme sveitsiläisten katolilaisten ranskankieliseen jouluyön messuun vaatimattomaan telttaan. Näimme paluumatkalla myös ihan oikean betlehemiläisen paimenen lampaidensa kanssa.
Shanghai: kommuunio Kiinan kirkossa
Joulun 2019 kohde tuli aika lailla yllätyksenä. Vaimoni uusi työ Finnairin lentoemäntänä vei meidät joulunpyhiksi Kiinan väkirikkaimpaan kaupunkiin, Shanghaihin (väkiluku noin 25 miljoonaa). Shanghai on oikeastaan brittien 1800-luvulla perustama kaupunki ja toimi siksi sopivan pehmeänä laskuna itseni kaltaiselle Kaukoidän ensikertalaiselle: metrossa kuulutukset olivat kiinan lisäksi englanniksi, ja löysimme myös englanninkielisen katolisen jouluyön messun Pyhän Sydämen seurakunnasta.
Katolinen kirkko Kiinassa on tunnetusti hieman poikkeuksellinen tapaus. Kiinassa on viisi kommunistihallinnon virallisesti hyväksymää uskontoa, joista katolisuus on yksi, mutta kirkko on haluttu alistaa ei paaville vaan paikalliselle kommunistihallitukselle. Se otti piispojen nimitykset omiin käsiinsä ohi Pyhän istuimen. Tämän vuoksi Kiinan kirkko oli pitkään teknisesti skismaattinen, mutta vuoden 2019 aikana Kiinan ja Pyhän istuimen suhteissa tapahtui historiallinen läpimurto, ja nyt kaikki Kiinan piispat ovat täydessä yhteydessä Rooman kanssa.
Helppoa ei silti ole: kirkko ei voi Kiinassa mitään valtion syntyvyydensääntelypolitiikalle (nykyään sallittu maksimi on kaksi lasta, ”ylimääräiset” pakkoabortoidaan). Shanghain piispa joutui heti vihkimismessunsa jälkeen kotiarestiin, kun oli sanoutunut irti kommunistihallituksesta. Tällaisessa hiippakunnassa nyt osallistuimme kauniiseen englanninkieliseen joulumessuun. Olin ensimmäistä kertaa elämässäni kommunistisessa maassa, vaikka toki hyvin omanlaisessaan sellaisessa. Kaukaiset asiat tulivat yhtäkkiä aivan eri lailla iholle. Kaikenlaisissa kummallisissa olosuhteissa joulun valo loistaa. Kristus syntyy, kiittäkää.
Emil Anton
