Kanonisaatioiden kevät 2022
Vuoden 1622 kanonisaatio
Pietarinkirkossa 12. maaliskuuta 1622 pidetyssä seremoniassa paavi Gregorius XV kanonisoi kolmen uuden sääntökunnan perustajat, jotka olivat Jeesuksen Teresa (kengättömät karmeliitat), Ignatius de Loyola (jesuiitat), hänen seuralaisensa Francisco Xavier ja Filippo Neri (oratoriaanit) sekä Isidor maanviljelijä, Madridin suojelija.
Vuoden 1622 kanonisaatio oli monella tavalla merkittävä. Pyhä Teresa, pyhä Ignatius ja pyhä Francisco Xavier edustivat katolisen kirkon reformaatiota. Kaikkien pyhäksi julistamista oli edeltänyt autaaksi julistaminen, mikä oli uudistus. Uutta oli myös usean henkilön kanonisaatio samana päivänä. Uusien pyhien kunniaksi järjestetyt juhlallisuudet eri puolilla maailmaa antoivat ensimmäisen kerran kanonisaatiolle globaalin ulottuvuuden.
Paavi Franciscus toimitti messun vuoden 1622 kanonisaatiotapahtuman kunniaksi jesuiittojen Il Gesù -pääkirkossa 12. maaliskuuta 2022. Espan-jassa järjestettiin asian tiimoilta tapahtumia.
Kymmenen uutta pyhää
Pietarinaukiolla 15. päivä toukokuuta pidetyssä paavinmessussa kanonisoitiin kymmenen autuasta: kuusi miestä ja neljä naista. Miehistä viisi oli pappeja ja yksi maallikko, kaksi oli marttyyreita. Kaikki naiset olivat sääntökunnanperustajia, miehistäkin kolme. Vanhin oli elänyt 1500-luvulla, nuorimmat 1900-luvulla. Kansallisuuksia oli neljä: viisi italialaista, kolme ranskalaista, yksi alankomaalainen ja yksi intialainen.
Ranskalainen Charles de Foucauld (1858−1916) on uusista pyhistä tunnetuin. Friisiläinen Titus Brandsma O.Carm. (1881−1942) on Ukrainan sodan tapahtumien vuoksi päivänpolttavan ajankohtainen kaikille, jotka toimivat lehdistönvapauden ja ihmisyyden puolesta. Kuka hän siis oikein oli?
Pyhä Titus Brandsma – vapaan lehdistön ja ihmisyyden puolustaja
Titus Brandsma kuului vanhan observanssin karmeliittasääntökuntaan eli siihen, josta teresalainen reformiliike 1500-luvulla alkoi erota. Hän oli monipuolisesti lahjakas henkilö. Pappina hän sai vaikutteita pyhän Jeesuksen Teresan teoksista, jotka hän julkaisi hollanniksi. Nuorena karmeliittana hän toimi kouluttajana. Katolisten lehtien freelancetoimittaja hän oli koko elämänsä ajan. Avaramielisenä ihmisenä hänellä oli monia kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia: mm. katolinen ekumenia, friisiläinen kulttuuri ja esperantoliike. Filosofian ja mystiikan historian asiantuntijana Brandsma oli kysytty luennoitsija kotimaassa ja ulkomailla Yhdysvaltoja myöten. Vuonna 1923 perustetun Nijmegenin katolisen yliopiston professorina ja vuodesta 1932 myös rehtorina Titus Brandsma oli osallinen katolisessa emansipaatiossa Alankomaissa. Saksalaismiehityksen aikana (1940−) hän puolusti Nürnbergin rotulakien syrjimiä juutalaisia. Utrechtin arkkipiispa kardinaali Jan de Jongin aloitteesta hän puhui katolisen lehdistön vapauden puolesta kansallissosialistista propagandaa vastaan. Titus Brandsma ehti käydä neljäntoista päätoimittajan luona ennen pidätystään 19. tammikuuta 1942.
Vankilaan Titus Brandsma otti mukaansa kolme kuvaa, jotka esittivät Ristiinnaulittua, pyhää Teresaa ja pyhää Ristin Johannesta. Teresan elämänohje ”Joko kuolet tai kärsit” (Elämäni 40,20) ilmaisee sitä jännitettä, joka vallitsee kahden ulottuvuuden välillä, jotka ovat Jumalan taivaassa kohtaamiseen kaipaus ja aulius tehdä työtä hänelle täällä; ”Kärsi ja koe halveksuntaa” on pyhän Ristin Johanneksen Markuksen evankeliumista poimima ohje (Avisos, vrt. Mark. 9:12). Titus sepitti vankilassa runon, joka huokuu luottamusta Jeesuksen rakkauteen, ystävyyteen ja lohdulliseen läsnäoloon. Pakkotyön uuvuttaman Tituksen kuolemaa joudutettiin myrkkypistoksella Dachaun keskitysleirillä 26. heinäkuuta 1942.
“Tituksen elämästä niin selvästi ilmenevät usko, toivo ja rakkaus ovat tärkeitä kristityille, mutta uskontoon katsomatta kaikille ihmisille, joilla on hyvä tahto.” (Caroline Weijers, Alankomaiden Pyhän istuimen suurlähettiläs 10.5.2022)
Ennen ja jälkeen pyhän Titus Brandsman kanonisaation
Kanonisaatiotapahtumaan tuleville järjestetään aina oheisohjelmaa Roomassa. Perjantai-iltana oli tarjolla useassa kirkossa eri kielillä luentoja Brandsmasta. Lauantai-iltana oli messu ja vigilia San Paolo fuori le mura -basilikassa, jossa pääselebranttina oli karmeliittasääntökunnan yleisesimies. Vigiliassa parantumisihmeen kokenut amerikkalainen Michael Driscoll O.Carm. piti lyhyen kiitospuheenvuoron. Sunnuntai-iltana oli vastaanotto Centro Internazionale Sant’Albertossa. Tilaisuudessa paljastettiin muistolaatta sen kunniaksi, että opiskeluaikanaan Titus Brandsma oli asunut talossa. Maanantaiaamuna Utrechtin arkkipiispa, kardinaali W. Eijk vietti kiitosmessun Pietarinkirkon katedra-alttarilla, ja tiistaiaamuna kiitosmessua vietettiin karmeliittojen Santa Maria in Traspontina -kirkossa lähellä Vatikaania.
Pyhäksi julistaminen oli media- ja yleisötapahtuma ennen ja jälkeen kanonisaation Italiassa ja Alankomaissa ja muuallakin, sillä O.Carm.-karmeliitat toimivat kaikilla mantereilla. Alankomaiden kuningaskunnan Pyhän istuimen edustusto yhdessä Vatikaanissa akkreditoitujen journalistien yhdistyksen kanssa järjesti Roomassa etukäteen konferenssin, jonka aiheena oli Titus Brandsman merkitys ihmisoikeuksien ja lehdistönvapauden puoltajana saksalaismiehityksen (1940−1945) aikana. RAI eli Italian Yle esitti lauantaina ja maanantaina Titus Brandsman elämää kuvaavan ”Kaksi ristiä” -dokumenttielokuvan. Alankomaissa luentoja, vierailuja ja vaelluksia oli tai on edelleenkin tarjolla eri puolilla maata huhtikuusta heinäkuulle asti.
Heidi Tuorila-Kahanpää
