Ihminen orkesterimessun takana
Suomalainen pianisti, säveltäjä ja musiikin tohtori Terhi Dostal, omaa sukua Jääskeläinen, on kotoisin Mikkelistä. Hän on naimisissa saksalaisen lääkärin Stefan Dostalin kanssa ja heillä on kolme lasta. Perhe asuu Berliinissä. Haastattelin Terhiä Fidestä varten lyhyesti hiippakuntajuhlan jälkeen.
Onneksi olkoon hienosta sävellyksestä ja sen upeasta esityksestä [hiippakuntajuhlassa Turun tuomiokirkossa 13.8.2022]! Minkälainen kokemus tämä oli? Olet varmasti tehnyt valtavasti työtä kaiken onnistumiseksi?
Sävelsin messua vuosina 2012-2020, yhteensä 8 vuotta. Kaikista osista kirjoitin lukuisia versioita hieman erilaisille kokoonpanoille, kunnes sekakuoro, jousiorkesteri ja urut vakiintuivat tähän esitykseen. Messun säveltäminen oli minulle kristittynä hyvin hengellinen kokemus, koska halusin eläytyä rukousten jokaiseen sanaan, luoda mahdollisimman hartaan tunnelman ja välittää tekstin sanoman musiikin kautta. Musiikin täytyy saada ihmiset kokemaan rukouksen kauneus ja toisaalta sen suuruus ja järkyttävyys.
Oli jännittävää kuulla sävellys, jota olin ajatellut niin paljon. Olin liikuttunut esiintyjien taituruudesta. Suomen Laulu -kuoro oli harjoitellut kappaletta vuoden alusta asti ja kapellimestari Esko Kallio oli sisäistänyt sävellyksen monet tasot hyvin syvällisesti. Oli tärkeää saada esitykseen hyvät ammattimuusikot soittamaan, ja Mikkelin kaupunginorkesteri ja urkuri Pilvi Listo esiintyivät virtuoosisesti.
Miten sait kuoron ja orkesterin innostumaan ja osallistumaan tähän projektiin?
Kuoro ja Pilvi olivat mukana alusta asti. He ovat esittäneet musiikkiani ennenkin. Orkesteria hieman etsiskelin, mutta lopulta kotikaupunkini orkesteri oli luonteva valinta.
Minkälaisia kommentteja olet kuullut tästä teoksestasi, varsinkin juhlamessuun osallistuneilta?
Sain ainoastaan positiivista palautetta. Hauskaa oli, että jokainen kommentoija mainitsi lempiosakseen eri osan. Se kertoo ehkä siitä, että kaikki osat ovat laadultaan tasaisia.
Arvostan erityisen paljon piispa Teemulta saamaani kommenttia: ”Vielä kerran onnitteluni säveltämäsi messun johdosta! Minusta se on mestariteos, joka tullaan esittämään vielä monta kertaa. Siinä puolustat perinteistä säveltämistapaa, joka tulee aina pysymään aitona tunteiden ja mielen tulkkina. Messun harras kuuleminen oli unohtumaton elämys.”
Miten itse kuvailisit messuasi?
Sävellyksessä on perinteisen messun tapaan viisi osaa: Kyrie, Gloria, Credo, Sanctus ja Agnus Dei. Myöhäisromanttisen teokseni keskeinen tyylillinen esikuva on Johannes Brahms, mutta sävelkielessä on vaikutteita myös sekä varhaisempien romantikkojen että barokki- ja renessanssisäveltäjien musiikista. Messuni on muodoltaan syklinen eli samat teemat ja aiheet toistuvat eri osissa.
Mikä sai sinut säveltämään tällaisen teoksen autuaan Hemmingin kunniaksi?
Autuas piispa Hemming on merkittävä suomalaisille katolilaisille ja siten myös minulle. Hän oli tärkeä vaikuttaja maassamme 1300-luvulla ja pyhän Birgitan ystävä. Birgitta on oma suojeluspyhimykseni, joten Hemming tuntuu ehkä siksikin minulle läheiseltä.
Entä sinä itse: Minkälainen oli tiesi katoliseen kirkkoon?
Kiinnostuin katolilaisuudesta jo lapsena käytyäni Vadstenassa birgittalaisluostarissa. Myöhemmin Wienissä kuulemani upeat orkesterimessut olivat minulle mystinen elämys. Muusikkona matkustelin paljon katolisissa maissa ja opiskelin Italiassa ja Itävallassa. Kokemukseni olivat kuitenkin vaihtelevia, sillä kussakin maassa näyttää olevan pinnalla hieman erilainen hengellisyys ja ihmiset painottivat eri asioita. Saksankielisen kielialueen älyllinen ja kyseenalaistava katolilaisuus, johon tutustuin Itävallassa ja Baijerissa, sai minut kuitenkin lopulta täysin vakuuttuneeksi, että tämä on minun tieni.
Minkälaista on elää katolilaisena Saksassa?
Asun Berliinissä, joka on diaspora-aluetta. Kuitenkin kaupungissa on satojatuhansia katolilaisia. Berliinin katolilaisuus on värikästä, koska sille antavat vaikutteensa Saksaan vakiintuneiden tapojen ohella monista maista tulleiden katolisten siirtolaisten, etenkin kroatialaisten ja puolalaisten, erilaiset traditiot. Olen kuitenkin ollut hieman pettynyt täkäläiseen kirkkomusiikkiin. Vaikka Berliini on merkittävä musiikkikaupunki, orkesterimessuja kuulee harvoin. Onneksi katedraalikuoro Hedwigschor kuitenkin esittää korkealaatuista kirkkomusiikkia tärkeinä pyhinä.
Perheemme kuuluu läheisen seurakunnan perheryhmään, jossa on kymmenisen nuorta perhettä. Tapaamme säännöllisesti messun jälkeen yhdessäolon ja ruokailun merkeissä. Järjestämme perhehartauksia, pyhäkouluopetusta, erilaisia kirkkoon liittyviä tilaisuuksia, hyväntekeväisyystempauksia, konsertteja, perheiden pyhiinvaellusretkiä ja monenlaista muuta.
Onko jotakin, mitä haluaisit tuoda Saksan katolilaisuudesta Suomeen?
En ole ollut paljonkaan suomalaisen katolilaisuuden kanssa tekemisissä, joten en osaa arvioida eroja. Mikä minulle on tärkeää: Katolinen kirkko on maailman suurin kristittyjen yhteisö. Sen sisälle mahtuu monenlaisia ihmisiä, kansallisuuksia, ajattelutapoja ja hengellisiä suuntauksia. On lukemattomia tapoja olla kristitty ja katolisen kirkon jäsen. Toivoisin, että kuuntelisimme ja yrittäisimme ymmärtää toinen toisiamme.
Milloin seuraavan kerran tämän orkesterimessun voi kuulla jossakin? Entä milloin sinä esiinnyt Suomessa seuraavan kerran?
Säveltämäni orkesterimessu esitetään seuraavan kerran konsertissa Temppeliaukion kirkossa Johanneksen kirkossa Helsingissä 16.10.2022 klo 19. Sen voi kuulla myös Mikkelin tuomiokirkossa 6.11.2022 klo 18.
Minä esiinnyn Helsingissä seuraavan kerran soolokonsertissa 25.9.2022 klo 15 Hietsun Paviljongissa. Esitän siellä suomalaista pianomusiikkia ja ehkä myös omia sävellyksiäni. Soitan saman ohjelman myös Iisalmen kulttuurikeskuksen Torstaikonsertit-sarjassa 29.9. klo 19. Tervetuloa kuuntelemaan!
Kiitos vastauksista!
Marko Tervaportti
Päivitys 13.9.: Terhi Dostalin orkesterimessun esityspaikka Helsingissä on vaihtunut Johanneksen kirkkoon.
