Fransiskaanimaallikot (OFS) eli Fransiskaanisääntökunnan kolmas haara Suomessa viettää olemassaolonsa ja toimintansa 75-vuotisjuhlaa uudella ajalla maassamme. On syytä suureen iloon ja kiitollisuuteen monella tasolla. Ensinnäkin se, että reformaation jälkeen Katolinen Kirkko palasi pikkuhiljaa Pohjolaan ja Kirkon liturginen, hengellinen ja kulttuurinen toiminta heräsi uudelleen eloon, elpyi ja kehittyi, on jo saavutus sinänsä. Toiseksi että sääntökuntien hengellinen elämä ja rikkaus on vaikeiden vuosisatojen jälkeen jälleen syntynyt elämään ja rikastuttanut Kirkon elämää meillä ja koko Pohjolassa. Fransiskaanisen sääntökunnan kolmas haara, eli maallikkoveljet- ja sisaret, ovat kuuluneet sääntökunnan elämään jo alusta alkaen. Pyhä Franciscus kirjoitti kirjeen maailmassa eläville veljille ja sisarille jo heti I ja II sääntökuntahaaran perustamisen jälkeen jotta tertiaarit eli maallikkojäsenet voisivat toteuttaa fransiskaanista elämäntapaa hylkäämättä yhteiskunnallisia ja ammatillisia velvollisuuksiaan. Yksi ensimmäisistä oli kauppias Lucchesio di Poggibonsi (+1260), joka hoiti kodissaan vaimonsa kanssa ruttotautisia. Suomessa sääntökunnan historia jatkui uudella ajalla vuonna 1948, jolloin rouvat Gertraud (Kerttu) Vornanen ja Augusta Räsänen aloittivat novisiaattinsa ja antoivat lupaukset 22.4.1949. Eli ensimmäisistä novisiaattilupauksista alkaen Suomen fraterniteetin katsotaan syntyneen.
Mielenkiintoista on se, että Suomessa ei reformaation jälkeen ole ollut yhtään I tai II sääntökunnan jäseniä eli fransiskaanisia luostariveljiä tai -sisaria. Sen vuoksi on tärkeää että pyhän paavi Paavali VI:n hyväksytyt uudistetut säännöt vuodelta 1978 sekä suuntaviivat vuodelta 1971 mahdollistavat myös pappien ja piispojen, jotka eivät kuulu sääntökuntaan, toimimisen fraterniteettien eli yhteisöjen moderaattoreina (hengellisinä ohjaajina). Toki poikkeus vahvistaa säännön eli Suomen tilanteessa, historian alussa v. 1948, ei ollut fransiskaanipappeja hiippakunnassa kuten ei vieläkään, joten moderaattoreitamme ovat olleet pääasiassa Jeesuksen pyhän sydämen pappeja, lukuunottamatta isä Martti Voutilaista OP. Hienoa on kuitenkin se, että sekä SCJ:n että dominikaanien tärkeisiin suojeluspyhiin kuuluu myös pyhä Franciscus, joka meitä tietysti suuresti ilahduttaa! Nykyinen moderaattorimme on isä Ryszard Miś SCJ.
Vietämme juhlavuotta kiitollisuudella ja ilolla. Ja ilohan on aina meillä esillä kuten jo perustajamme koko elämä ja suhde Luojaan ja luomakuntaan, maailmankaikkeuteen, osoittaa. Erityisesti haluan mainita vuotuisen ekumeenisessa hengessä vietettävän fransiskaanisen viikonlopun Raumalla lokakuun alussa, joka kokoaa yhteen pyhän Franciscuksen ystäviä yli kirkkokuntarajojen. Rauma kuuluu tärkeisiin paikkoihin säntökunnan historiassa sillä juuri Raumalla, Viipurissa sekä Kökarissa sijaitsivat keskiajalla fransiskaaniluostarit. Rauman luostari oli maamme oloissa erityisen tärkeä ja kokonsa vuoksi, 1400-luvun keskivaiheilla siellä oli n. 80 veljeä.
Tervetuloa tutustumaan toimintaamme! Järjestämme kaikille avoimia opintopiirejä sekä retrettejä sekä tietysti tervetuloa Raumalle lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna. Silloin meillä on vieraana mm. kolme fransiskaaniveljeä Italiasta, jotka viettävät pyhän messun Rauman Pyhän Ristin kirkossa lauantaina 7.10 klo 18.00!
Pax et Bonum! Rauhaa ja kaikkea hyvää!
Marko Pitkäniemi OFS, yhteisön esimies
.
Lisätietoa toiminnasta kotisivuilta: fransiskaanimaallikot.blogspot.com (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Kuvassa fransiskaanimaallikkoja yhdessä entisen pitkäaikaisen moderaattorinsa isä Fransin kanssa Stella Mariksessa 2015.