Kun pohjoisen Keski-Suomen ensimmäinen kristillinen kirkko rakennettiin Laukaaseen vuonna 1593, oli Ruotsin kuninkaana Sigismund, joka puolalaisen prinsessan Katariina Jagellonican poikana oli kasvatettu katolilaiseksi. Valtakunnan uskonnollinen tilanne oli epäselvä: olisiko maa luterilainen vai katolilainen? Kenties siitä syystä Laukaan kirkko sai nimekseen Pyhän Olavin kirkko, ja samaa perua on myös Jyväskylässä vuodesta 1949 toimineen katolisen Pyhän Olavin seurakunnan nimi.
Laukaan ensimmäisestä kirkosta on vielä jäljellä sekä kivisiä että puisia jäänteitä Hartikan kirkkomaalla. Koska Jyväskylän katolinen kirkkorakennus tänä vuonna täyttää 60 vuotta, päätettiin asiaa juhlistaa Pyhän Olavin päivänä 29. heinäkuuta tekemällä pieni pyhiinvaellus alkuperäisen Pyhän Olavin kirkon paikalle Laukaan Hartikkaan. Siellä toimitettiin ekumeeninen sanajumalanpalvelus, jossa saarnasivat Laukaan ev.-lut. seurakunnan puolesta pastori Janne Tervonen sekä Pyhän Olavin seurakunnan kirkkoherra Anders Hamberg. Tilaisuutta juhlisti seurakuntamme vaelluslippu, jossa on kuvattuna sama Pyhän Olavin ikoni kuin Nidarosin tuomiokirkossa Norjassa. Paikalla oli kahdeksantoista sanankuulijaa.
Tänä kesänä järjestettiin kuuden luterilaisen hiippakunnan voimin myös valtakunnallinen Pyhän Olavin viestipyhiinvaellus, joka kulki 800 kilometrin matkan kirkolta kirkolle halki Suomen. Se alkoi helatorstaina 26. toukokuuta Savonlinnasta ja päättyi 14. elokuuta Turun tuomiokirkkoon. Viestikapulana toimi pullollinen vettä, millä haluttiin viitata sekä ihmisen ekologiseen vastuuseen luomakunnasta että kristilliseen kasteeseen. Tämän vaelluksen kolme tunnussanaa olivat kohtuus, kestävyys ja toivo.
Kävimme kuljettamassa Pyhän Olavin lippua muutamilla tämänkin pyhiinvaelluksen etapeilla. Kovin suuria väkimääriä viestipyhiinvaellus ei kuitenkaan saanut liikkeelle suhteessa resursseihin, joilla sitä pitkään oli valmisteltu. Joillakin osuuksilla viestiä kuljetti yksi ainoa vaeltaja, kun taas huipennukseksi aiotun viimeisen etapin Koroistenniemeltä Turun tuomiokirkkoon käveli kymmenen vaeltajaa.
Pyhän Olavin marttyyrikuolemasta tulee vuonna 2030 kuluneeksi tuhat vuotta. Varmaankin silloin on perusteltua järjestää uusi viestipyhiinvaellus jopa Nidarosiin asti.
Osmo Pekonen
Kuva: Pyhän Olavin lippu liehuu siellä jossakin vaelluksen varrella. Kärjessä ristinkantajana Maskun luterilainen kirkkoherra Jouko Henttinen. Kuva Osmo Pekonen