Uusia pappeja Pohjois-Suomeen  

Lauantaina, toukokuun seitsemäntenä päivänä 2022 emerituspiispa Teemu Sippo SCJ vihki hiippakuntamme papeiksi kaksi neokatekumenaalisen tien kasvattia, oulun-espanjalaisen Pedro Perezin ja kuopion-italialaisen Daniele Giacchetton. Nuoret miehet esiteltiin Fideksessä jo diakoniksi-vihkimisen yhteydessä vuosi sitten kesäkuussa (Fides 5/2021, s. 6-7). Tässä joitakin tunnelmia juhla-päivältä.

Juhlalliset puitteet

Kahden diakonin pappisvihkimys oli saanut liikkeelle valtavasti ihmisiä. Ei ihme, etteivät pienen hiippakuntamme omat kirkot pystyneet tarjoamaan riittävää tilaa vihkimykselle. Lainakirkko löytyi kuitenkin läheltä, ja niinpä tuona harmaana lauantaiaamuna askeleet suuntautuivatkin Helsingin keskustaan, tarkemmin sanottuna Johanneksenkirkkoon, jota Helsingin pieneksi Notre Dameksikin kutsutaan – ei vähiten ulkomuotonsa takia.

Kirkossa paikalla oli vahtimestarien mukaan ainakin 500 ihmistä. Ja mikäpä siinä, kun lehtereillekin mahtuu. Messuvieraiden joukossa ei ollut vain Helsingin seurakuntalaisia, vaan katolilaisia muualtakin Suomesta, erityisesti kaikkialta sieltä, missä on neokatekumenaalisen tien toimintaa. Lisäksi mukana oli vihittävien sukulaisia Espanjasta ja Italiasta sekä lukuisia heidän elämässään ja kutsumuksessaan vaikuttaneita pappeja eri puolilta Eurooppaa, tärkeimpinä varmaankin Suomessa aikaisemmin toimineet monsignore Marino Trevisini ja isät Cristiano Magagna ja Melvin Llabanes.

Kun messussa on paljon väkeä ja messun viettoon osallistuu kymmeniä pappeja, on helppo kokea suuren kirkollisen juhlan tuntua. Sitä tarjosivat toki kauniisti vietetty messu, jossa yhdistyi sopivalla tavalla niin perinteinen gregoriaaninen laulu kuin tyypillinen neokatekumenaalinen musisointikin. Erityisen paljon kuitenkin ilahdutti se, kuinka paljon lapsiperheitä messussa oli mukana!

Itse vihkimys

Eri sakramenttien viettäminen antaa messulle aina oman erityisen luonteensa. Papiksi vihkiminen ei ole poikkeus. Vihkimys alkaa aina vihittävien esittelyllä ja piispan kysymyksellä, ovatko he arvollisia saamaan vihkimyksen. Myöntävän vastauksen jälkeen piispa sitten juhlallisesti ilmoittaa valinnastaan ja ottaa vihittäviltä vastaan lupaukset. Viimeisen, uskollisuutta koskevan lupauksen jälkeen piispa toteaa: “Jumala, joka on aloittanut sinussa hyvän työn,  vieköön sen myös päätökseen.”

Kaikkien pyhien litanian kaikuessa suuressa kirkossa vihittävät makaavat maassa osoittaen näin suostumustaan Jumalan tahtoon. Hiljaisesti piispa asettaa kätensä vihittävien pään päälle ja aloittaa varsinaisen vihkimisrukouksen. Siinä uudestaan käy ilmi tavallaan koko pappeuden historia ja raison d’être. Tämän jälkeen uudet papit puetaan papilliseen asuun. Lopuksi piispa voitelee vihittyjen kädet ja ojentaa heille pateenin ja kalkin. 

Käsien voitelun yhteydessä piispa lausuu puhuttelevat sanat: “Herramme Jeesus Kristus, jonka Isä on voidellut Pyhällä Hengellä ja voimalla, varjelkoon ja vahvistakoon sinua pyhittämään kristikansaa ja kantamaan uhria Jumalalle.” Tästä pappeuden suuresta lahjasta me saamme aina olla kiitollisia Jumalalle. Jokainen pappi, voidelluilla käsillään, pyhittää ja uhraa. Mikä tehtävä, mikä vastuu!

Uudet papit maailmalla

Messun jälkeen kesti kauan, ennen kuin papisto ja juhlaväki pääsi jatkamaan matkaansa Johanneksenkirkon pihalta kohti Jätkäsaaressa sijaitsevaa juhlatilaa. Pieni sateenropina ei haitannut juhlatunnelmaa, tarjottu lounas oli hyvä ja puheensorina sekä iloiset esiintymiset ja monet yksittäiset ystävien kohtaamiset täyttivät ajan ja paikan.

Päivän päättyessä paikalliskirkomme oli saanut kaksi uutta, innokasta pappia. Isä Pedro jatkaa työtään, nyt pappina, Oulun seurakunnan kappalaisena ja isä Daniele vastaavasti Kuopion seurakunnan kappalaisena. Pohjois-Suomi saa todellisia vahvistuksia.

Rukoilkaamme näiden uusien pappien ja kaikkien pappien puolesta, että he, niin kuin vihkimyksen lopussa pyydetään, tekisivät elämästään todella “Herran ristin salaisuuden” mukaisen.

Marko Tervaportti