Helposti ajatellaan, että ukrainalaiset ovat ortodokseja, mutta tilanne ei ole aivan niin yksinkertainen. Maassa on useampia ortodoksisia kirkkoja ja samoin sekä idän että lännen riituksen piiriin kuuluvia katolilaisia. Maan vähän yli 40 miljoonasta asukkaasta kaksi kolmasosaa tunnustautuu ortodokseiksi, 9,4 % kreikkalaiskatolilaisiksi, vajaa prosentti latinalaisen riituksen katolilaisiksi ja noin 8 prosenttia muihin kristinuskon suuntauksiin kuuluviksi. Islaminuskoisia on 2,5 %. Ukrainassa elää myös lähes 400 000 juutalaista. He muodostavat yhden suurimmista juutalaisyhteisöistä koko Euroopassa.
Ukrainan katolilaisista suurin osa kuluu bysanttilaiseen riitukseen eli Ukrainan kreikkalais-katoliseen kirkkoon, jonka päämies on Kiovan-Halychin ja koko Rutenian suurarkkipiispa Sviatoslav Shevchuk (kuvassa paavin kanssa). Kreikkalaiskatolisessa kirkossa on Ukrainassa neljä arkkihiippakuntaa tai -eparkiaa ja niissä yhteensä 13 eparkiaa tai eksarkaattia. Latinalaiseen riitukseen kuuluu Lvivin arkkihiippakunta ja 6 hiippakuntaa. Lisäksi maassa on pieni Rutenian kreikkalaiskatolinen eparkia ja Armenialainen arkkieparkia.
Ortodoksisuus Ukrainassa on jakautunut. Maassa on Konstantinopolin patriarkaatin tunnustama itsenäinen (autokefalinen) Ukrainan ortodoksinen kirkko (Kiovan patriarkaatti), pieni historiallinen Ukrainan autokefalinen ortodoksikirkko sekä Moskovan patriarkaatin alainen kirkko. Enemmistö ukrainan ortodokseista kuuluu Kiovan patriarkaattiin, mutta Moskovan patriarkaatin osuus on edelleen tuntuva. Venäjän hyökkäyssodan yhteydessä monet Moskovan alaisista hiippakunnista ovat ottaneet etäisyyttä Moskovan patriarkka Kirilliin muun muassa jättämällä mainitsematta tämän nimen liturgiassa.
KATT