Nyt Helsingin katolinen hiippakunta työskentelee saadakseen keskiajan Turun piispan, autuaan Hemmingin julistetuksi pyhimykseksi. Matka on pitkä, ja se edellyttänee myös Vatikaanin asiantuntija- ja teologineuvostojen todentamaan lääketieteellistä ihmettä, johon autuaan Hemmingin rukoileminen on vaikuttanut.
Näin jälkikäteen voisi tuntua siltä, että ehkä olisi kannattanut aloittaa kampanja katolisen vastareformaation marttyyrin, Rauman pormestarin pojan, katolisen papin Johannes Jussoilan (noin 1555 Rauma – noin 1604 Tukholma) julistamiseksi autuaaksi. Uskonmarttyyrin autuaaksi julistamisessa ei tarvita ihmettä.
Mutta ottaen huomioon sen, miten kauniisti Turun Pyhän Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa ja Helsingin hiippakunnassa on tänä keväänä edistetty autuaan Hemmingin kulttia, ei todellakaan mitään katumista ole.
Johannes Jussoila oli merkittävin katolisen vastareformaation suomalainen pappi. Hän oli keskeisin suomalaisista jesuiittaoppilaista, joihin kuului myös hänen kolme veljeään. Jussoila seurasi jesuiittaisä Antonio Possevinoa Roomaan ja opiskeli siellä Collegium Germanicumissa. Hän palasi 1584 Ruotsiin kruununprinssi Sigismundin kappalaiseksi. Kun Sigismund 1587 lähti Puola-Liettuan kuninkaana Puolaan, Jussoila meni hänen kanssaan, ja myöhemmin hänestä tuli Liivinmaalle Pärnun kirkkoherra. (Sigismund ei koskaan lakannut vaatimasta itselleen kuuluvaa Ruotsin kruunua.) Johannes Jussoila joutui Pärnussa vuonna 1604 Kaarle-herttuan joukkojen vangiksi ja kuoli vankeudessa Tukholmassa.
Johannes Jussoilan muistaminen on tärkeää ihan itseisarvoisesti Suomen katolilaisten ja samalla yleisen Suomen historian piirissä. Ehkäpä Katolinen tiedotuskeskus voisi olla yhteydessä jesuiittaisä Magnus Nymaniin, Uppsalan yliopiston aatehistorian emeritusprofessoriin, josko hän tai joku hänen opiskelijansa ehtisi laatia kirjasen suomalaisesta katolisesta marttyyri Johannes Jussoilasta? Magnus Nymanilta on ilmestynyt erinomainen aiheeseen liittyvä teos 1997, joka julkaistiin myös suomeksi: Hävinneiden historia. Katolista elämää Ruotsi-Suomessa Kustaa Vaasasta kuningatar Kristiinaan, KATT 2009.
Aulis Kallio, Tampere