Johannes Bernieri,Sisällinen kristitty 1-4. Palava Sydän,Kaskinen 2018. 803 sivua neljänä yksittäin (Adlibris) tai yhdessä (kustantajalta) ostettavina pokkareina. Editointi neljäksi niteeksi (1. Johtotähtiä matkalla Kristuksen kaltaisuuteen; 2. Korkean kutsumme salattu tie; Kristusta seuraten; 4. Pyhän läsnäolon autuas vanki) ja suomennos teoksen saksannoksesta Der innere Christ: Outi Kappel.
Suomennos on kulttuuriteko, sillä Outi Kappel on suomentanut teoksen lyhentämättömänä. Edellinen suomennos vuodelta 1941 on Yrjö Karilaan tekemä. Karilaan suomennoksesta ‒ kuten myös aikaisemmista käännöksistä – puuttuvat ne osat, jossa puhutaan nöyryyden hyveestä (1. luku), yksinäisyydestä (4. luku) ja pyhästä kommuuniosta (5. luku). Suomennoksia oli siis toimitettu luterilaista lukijaa ajatellen. Näin on myös ymmärrettävää, että niistä puuttui Bernierin viittaus pyhän Teresan ja pyhän Ristin Johanneksen rukouksen opetuksen merkitykseen.
Kappel on säilyttänyt tekijän saksalaistuneen nimen Johannes Bernieri. Sitä käytti ensimmäinen saksantaja Gerhard Tersteegen (1697−1769), joka oli virsirunoilija ja reformoidun pietismin mystikko. Sitä käytti myös ensimmäisen osittaisen suomennoksen tekijä Henrik Renqvist (1789−1866), joka on rukoilevaisliikkeen perustaja. Bernierin harvinaisen syvällisen kirjan vaikutus oli huomattava pietistisessä traditiossa Suomessa (O. Tiililä, Rukoilevaisten kirjoja (1961), 332−336).
Le Chrétien intérieur / Sisällinen kristitty -teoksen tekijä on oikealta nimeltään Jean de Bernières-Louvigny (1602−1659). Normandialainen aatelismies ja valtion korkea virkamies Jean de Bernières oli mystikko ja merkittävä hengellinen maallikkokirjailija. Hän oli fransiskaanitertiaari, joka käytti varallisuuttaan köyhäinhoitolaitoksen perustamiseen ja osallistui itsekin köyhien huoltamiseen. Elämänsä loppupuolella Bernières perusti kotikaupunkinsa Caenin ursuliiniluostarin läheisyyteen erakkoyhteisön, josta tuli hengellinen kasvukeskus, koska siinä väliaikaisesti asuneet maallikot ja sääntökuntalaiset olivat omilla tahoillaan hengellisiä vaikuttajia.
Jean de Berniéres’n kuoleman jälkeen hänen sisarensa, joka oli ursuliininunna, toimitti hänen muistiinpanonsa kirjoiksi, joista merkittävin on Le Chrétien intérieur / Sisällinen kristitty. Kirja käännettiin monelle kielelle sekä katolisissa että myös protestanttisissa maissa. Bernières’n teokset joutuivat yli kolmekymmentä vuotta hänen kuolemansa jälkeen katolisen kirkon kiellettyjen teosten luetteloon, koska niiden katsottiin sisältävän harhaoppista ainesta. Teokset on nyt rehabilitoitu. Toulousen karmeliittaisät julkaisivat Bernières’n kootut teokset vuonna 2011. Englannin- ja italiankieliset laitokset ovat tilattavissa Adlibrisin kautta.
Kristillisen mystiikan perinne kulkee koko ensimmäisen vuosituhannen halki vielä toisen vuosituhannen toiselle puoliskolle asti. Vasta 1600-luvun lopussa käyty kiistakeskustelu Ranskassa päättyi mystiikan kannattajien tappioon. Sen jälkeen vain harvat luostarien ulkopuolella viljelivät sisällisyyttä Ranskassa eikä muuallakaan tilanne ollut sen parempi. Katolisessa kirkossa kristillisen elämän keskiöön astuivat muut sisällöt kuin mystiikka nimittäin moraali ja uskonoppi.
Sisällinen kristitty johdattaa kristilliseen mystiikkaan, jossa mystinen kokemus tarkoittaa Kristuksen seuraamista arjessa: ”Sen, joka sanoo pysyvänsä hänessä, tulee myös elää samalla tavalla kuin hän eli” (1. Joh. 2:6). Teos haastaa vallalla olevia käsityksiä, joiden mukaan mystiikan keskiössä ovat ilmiöt, yksilöiden erilaiset kokemukset ja eri uskontojen ja liikkeiden hiljentymisen menetelmät, vaan ei Kristus.
Suomentaja Outi Kappel antaa johdannossaan seuraavan neuvon: ”Lue hitaasti, rukouksella, sillä teoriassa et tästä tekstistä kostu! Se avautuu vain elämällä.”
Heidi Tuorila-Kahanpää OCDS