Rukouksen apostolaatti
Maaliskuun 2023 rukouksen apostolaatin palsta
”Herra, jos veljeni yhä uudestaan tekee väärin minua kohtaan, niin kuinka monta kertaa minun on annettava hänelle anteeksi? Peräti seitsemän kertaako?” (Matt. 18:21.)
Evankeliumissa on vertauksia, jotka eivät ole meille välittömästi läpinäkyviä. Myös tämän kuukauden rukouspyyntö ei ole helppo. Kamppailemme usein sen kanssa, kuinka antaa anteeksi muille, jos me olemme syyllisiä? Olemme loukkaantuneita siitä, ettemme ole tehneet rikoksia mutta me maksamme muiden synneistä. ”Me, jotka elämme kirkossa ja jotka – kuten Avilan pyhä Teresa – olemme ylpeitä, että olemme Kirkon poikia ja tyttäriä, kylvemme koko ajan anteeksiantamuksessa. Koko Kirkon historia on seikkailua, jossa ihmisen synti ja Jumalan armahtavaisuus ovat päärooleissa. Kirkko säilyy aina viimeiseen päivään asti siksi, että Jumalan rakkaus sitä kohtaan on loputtomasti paljon suurempi kuin Kirkon lasten synti ja kurjuus” (Wilfrid Stinissen).
Paavi Franciscus tunnusti, että ”anteeksipyyntö on vasta ensimmäinen askel ja että seuraavaksi täytyy luoda kulttuuri, joka pystyy estämään tällaiset tilanteet. Synodi vahvistaa lujan sitoutumisen ankarien ennaltaehkäisevien toimenpiteiden omaksumiseen, jotta noiden rikosten toistuminen estetään, alkaen niiden henkilöiden valinnasta ja koulutuksesta, joille uskotaan vastuu- ja kasvatustehtäviä.’ Samalla ei saa enää kumota päätöstä soveltaa ’välttämättömiä toimenpiteitä ja sanktioita’. Ja tämä kaikki Kristuksen armon avulla. Enää ei voi palata takaisin.” (Christus Vivit, 97)
”Syntimme ovat kaikkien silmien edessä; ne heijastuvat armotta rypyissä kirkon, äitimme ja opettajamme kasvoilla. (…) Kirkko ei pelkää näyttää jäsentensä syntejä, joita jotkut heistä joskus yrittävätkin kätkeä, evankeliumin sanan palavan valon edessä, joka puhdistaa ja pesee pois. Kirkko ei lakkaa toistamasta joka päivä, häveten: ”Jumala, ole minulle armollinen hyvyydessäsi… minun syntini on aina minun edessäni” (Ps. 51:3, 5). Muistakaamme kuitenkin, että äitiä ei hylätä, kun hän on haavoittunut, vaan ollaan hänen rinnallaan, jotta hän saa jälleen koottua voimansa ja kykynsä aloittaa aina uudestaan.” (Christus Vivit , 101)
isä Stanisław Zawiłowicz SCJ
.
Rukoilkaamme…
Maaliskuu
Rukoilemme niiden puolesta, jotka ovat kärsineet kirkon jäsenten aiheuttaman pahan vuoksi, jotta he voisivat löytää kirkosta itsestään konkreettisen vastauksen tuskaansa ja kärsimykseensä.
Mars
Vi ber för de som utsatts för övergrepp av kyrkans medlemmar, låt dem inom kyrkan finna ett konkret svar på all smärta och lidande.
Huhtikuu
Rukoilemme, että rauha ja väkivallattomuus leviäisivät vähentämällä aseiden käyttöä niin valtioiden kuin kansalaistenkin taholta.
April
Vi ber för spridandet av fred och icke-våld, genom att stater och folk minskar användningen av vapen.
