Synodityöskentely nosti esille tiedonkulun puutteet ja toiveet informaation aktiivisemmasta jakamisesta. Seurakuntien jäsenet haluavat tietoa siitä, mitä tapahtuu milloinkin, ja myös siitä, mitä mailmalla tapahtuu. Tiedonkulun edistämisellä voimme saada jäsenemme aktiivisemmin mukaan toimintaan jakamaan yhteistä hyvää ja lähentämään toisiamme.
Hyvä on kuitenkin muistuttaa itseään siitä, että kaikilla ei ole älylaitteita, vaan moni on joko perinteisen tietokoneen, peruspuhelimen tekstiviestien tai paperipostin varassa. Internet ei ole kaikkien saavutettavissa ja moni odottaa edelleen, että postinkantaja pudottaa kirjeen postiluukusta ja lankapuhelin soisi edes kerran päivässä.
Tässä artikkelissa käsitellään edellisestä kommentista huolimatta internetin välityksellä saatavaa tietoa. Informaationkulkua peräänkuulutetaan viikottain sosiaalisessa mediassa ja lähinnä Facebookissa, jossa monet katolilaiset ovat aktiivisia, aivan paavia myöten.
Sosiaalisen median (some) merkitys on vuosien varrella muttunut yhä tärkeämmäksi ihmisten ja organisaatioiden välisessä viestinnässä. Se mahdollistaa näkyvyyden sekä positiivisessa että negatiivisessa mielessä. Some antaa mahdollisuuksia välittää tietoa ja oikaista väärinkäsityksiä. Some ei ole kissavideoita, juoruilua ja viihdettä, vaan jokainen ihminen päättää itse mikä juuri hänelle on somessa tärkeää.
Tuttuja tämänhetkisille sukupolville ovat varmaankin Twitter, Facebook, Facebook Messenger, WhatsApp, Instagram ja YouTube, joista jäljempänä lyhyesti. Tutuilta saattavat kuulostaa myös Linkedin ja vaikkapa Pinterest sekä etenkin nuorten suosimat foorumit, kuten TikTok, Signal ja Snapchat, mutta niitä ei tässä artikkelissa käsitellä.
Nopeatempoinen Twitter
Twitter on avoin yhteisöpalvelu, jossa ihmiset esiintyvät omalla nimellään tai nimimerkillä sekä ns. hashtagilla (@). Tietokoneen tai puhelimen näyttöruudulla näkyy eri tahojen tuottamia viestejä nopeatempoisena uutisvirtana. Jokainen voi itse merkata erikseen ne profiilit, joita haluaa seurata ja jotka ilmestyvät omaan uutisvirtaan aina, kun niissä julkaistaan uutta. Twitterissä julkaistaan harvoin maisemakuvia tai ruokareseptejä, vaan ennemminkin uutisia, politiikkaa, kulttuuria ja yritysmainontaa. Kuka tahansa Twitterin käyttäjä voi seurata ketä tahansa käyttäjää ilman erillistä hyväksymiskäytäntöä. Kaikki Twitterissä lähetetyt viestit näkyvät kaikille käyttäjille, jotka vierailevat lähettäjän profiilissa, seuraavat häntä tai jotka on mainittu viestissä hashtagilla.
Tämä on hyvä foorumi kun haluaa saada äänensä kuuluviin ja vaikuttaa, mutta myös hyvä foorumi, kun aika on vähissä ja esimerkiksi lyhyet ja ytimekkäät uutiset ovat toivottavia. Viestin maksimipituus on 280 merkkiä, joten ydinasiat pitää osata kiteyttää ja turhat rönsyilyt unohtaa.
Paavi on Twitterissä löydettävissä nimellä Pope Francis ja hän löytyy myös hashtagilla @Pontifex. Paavin viestit on linkitetty myös Fidekseen ja hiippakuntamme uutissivulle, joista voimme lukea hänen tviittejään, vaikka emme olisi kirjautuneet Twitteriin. Myös katolinen.fi löytyy Twitteristä, hashtag @katolinen, ja tämänkin tilin uutisvirta löytyy hiippakunnan uutissivulta.
Nopeatempoisena Twitter ei sovellu esim. messujen kellonaikojen tiedottamiseen tai akuuttien ongelmien ratkaisemiseen. Tieto on näyttöruudulla vain hetken ja siirtyy sitten virrassa alaspäin. Twitterissä on katolilaisten kannalta mielenkiintoisia keskusteluja, jotka löytyvät etsimällä. Ne tahot, jotka erityisesti kiinnostavat kannattaa merkata seurattaviksi, jolloin ne eivät virtaa ohi.
Facebook – jokaiselle jotakin
Facebookissa yksityiset ihmiset esiintyvät lähtökohtaisesti omalla etu- ja sukunimellään. Käyttö alkaa profiilin perustamisella eli julkaisemalla itsestä esittelytekstin ja lisäämällä itsestään kuvan ja ajan kuluessa kartuttamalla listaa kavereista. Jokaisen kaverin täytyy hyväksyä lähetetty kaveripyyntö, minkä jälkeen molemmat osapuolet ilmestyvät toistensa listalle.
Myös yritykset ja yhteisöt voivat muodostaa Facebook-profiilin, mikä onkin varsin tavallista. Tätä kautta pystyy vaikkapa lukemaan eri lehtien julkaisemia artikkeleita tai tarkistamaan naapuriapteekin pyhäaukioloaikoja, jos asia kiinnostaa ja tahot merkitään seurattaviksi, eli niistä ”tykätään”.
Facebook-ryhmiä (avoin, suljettu, salainen) perustetaan ja niitä käytetään monenlaiseen yhteydenpitoon, kuten keskusteluihin, tapahtumien mainostamiseen, informaation levittämiseen tai vaikkapa harrastus- tai kaveripiirin luomiseen. Facebook-ryhmät toimivat yleensä samanhenkisten ihmisten kohtaamispaikkoina Internetissä. Facebook-ryhmiä käyttävät usein esimerkiksi yritykset, kerhot ja harrasteryhmät.
Täällä pystyy aktiivisesti jakamaan informaatiota, joka saavuttaa laajan lukijakunnan ja jolla saadaan jaettuihin julkaisuihin myös kommentteja ja keskustelua. Esim. hiippakunnan ja Fideksen omilta internetsivuilta on artikkelien jakaminen sopiviin katolisiin ryhmiin vaivatonta ja nopeaa ja lukijoita tulee muutamassa tunnissa satoja. Katolilaisten seuraamia suomalaisia Facebook-ryhmiä on useita, kuten esim. Katolinen.net -ryhmä, Katoliset, Katoliker i Finland, Catholicitas in Finlandia, monet seurakunnat, Caritas, Rukouspiiri, Katolista kirjallisuutta ostetaan/myydään/vaihdetaan, sääntökuntien ryhmät… Lisäksi on maailmanlaajuisesti erilaisia ryhmiä, eli kukin henkilö voi valita missä ryhmässä haluaa olla mukana ihan oman mielenkiinnon mukaan.
Ryhmiin pääsy on usein rajoitettu eli niissä käsitellään aiheita, joita eivät ryhmään kuulumattomat voi lukea. Ryhmän moderaattori voi hakemuksesta hyväksyä uusia jäseniä. Tätä edeltää monesti muutamaan kysymykseen vastaaminen ja sillä voidaan ehkäistä mahdollisten valeprofiilien pääsyn ryhmään. Näistä suljetuista ryhmistä ei jaeta julkaisuja eteenpäin. Ryhmän jäsenen mahdollisia sääntörikkomuksia käsitellään moderaattorien toimesta.
Kun esimerkiksi Vatikaani (Vatican News) julkaisee jotain, niin muutamassa minuutissa kyseinen julkaisu on samanlaisena tuhansilla Facebook-sivustoilla ympäri maailman. Tieto tulee reaaliajassa kaikille. Isä Marcon antama Paastokäsky julkaistiin Fideksen internetsivulla 17.2.2023 ja parilla napinpainalluksella käsky olikin jo sellaisenaan jaettu eri katolisiin Facebook-ryhmiin Suomessa. Näin se sai monikertaista näkyvyyttä verrattuna esim. pelkkään Fideksen tai hiippakunnan antamaan näkyvyyteen.
Etu pelkkiin kotisivuihin nähden on nopeus, alkuperäisen tekstin muuttumattomuus ja tekstin saavutettavuus. Tieto ei siis muutu, rönsyile eikä mitätöi alkulähdettään, vaan jakaminen tuo lisäarvoa ja -näkyvyyttä alkuperäiselle viestille. Lisäksi jaettu tieto herättää keskustelua ja parhammillaan kommentointi lisää yhteisöllisyyttäkin. On arvokasta, että eri tavalla ajattelevien henkilöiden kommentit huomioidaan.
Haittana voivat olla epäasialliset kommentit, joihin ko. ryhmän moderaattorit voivat puuttua ja jopa niiden näkyvyyttä rajoittaa tai poistaa. Kannattaa huomioida, että henkilön, joka laatii ja päivittää kotisivuja, ei tarvitse itse tehdä näitä jakoja ja siten ylimääräistä työtä, eikä hänen myöskään tarvitse pelätä, että tieto muuttuu. Jakamisesta huolehtivat aktiiviset eri Facebook-ryhmien moderaattorit tai joku aktiivinen ryhmän jäsen, jos sattuu oikealla hetkellä löytämään tiedon kotisivulta tai jostain uutislähteestä. Näin tieto menee tuhansille henkilöille siinä muodossa kuin tieto on alkuperäisessä tekstissä. Teksti on siis hallittavissa ja hyvissä käsissä!
Facebook Messenger kun kaverille on asiaa
Messenger on nopea tekstiviestikanava Facebookin käyttäjille. Viestejä voi elävöittää emojeilla (=hymiöillä) ja ”tarroilla”. Messengerillä voi lähettää tekstimuotoisten viestien lisäksi kuvia, videoita, ääniviestejä ja GIF-animaatioita. Siellä voi käydä kavereiden kanssa ryhmäkeskusteluja, korkeintaan kuuden käyttäjän maksuttomia ryhmävideopuheluja ja äänipuheluja (ryhmässäkin). Ryhmille voi määrittää nimen ja tunnuskuvan. Messenger näyttää listassa ylimpänä ne kaverit tai kaveriryhmät, joiden kanssa käyttäjä on viestitellyt eniten.
WhatsApp pikaviestin
WhatsApp on alustariippumaton ja tarkoitettu älypuhelimille. Sillä pystyy lähettämään pikaviestejä tekstinä, mutta myös kuvina, videoina, GIF-animaatioina, ääniviesteinä. WhatsAppilla voi soittaa puheluita ja videopuheluita ja sillä pystyy jakamaan omia yhteystietoja. WhatsAppin tietoturvaa on kyseenalaistettu, joten moni yritys ja viranomainen on kieltänyt sen käytön työasioiden käsittelyyn. WhatsApp on varsin yleinen viestinnässä, mutta kuten edellämainitut foorumit, se vaatii älypuhelimen, eikä sitä voi siten hyödyntää peruskännykällä.
Instagram – Facebookin pikkusisko
Instagram on alunperin käytetty kuvien julkaisuun. Nykyään Instagramissa on myös paljon mainontaa ja pitkiä tekstejä, eli se muistuttaa siltä osin yhä enemmän Facebookia. Palveluun pystyy kuvien lisäksi lataamaan lyhyitä videoita joko pysyvästi tai ns. tapahtumissa lyhytkestoisesti. Viimeksimainitut poistuvat automaattisesti tietyn ajan kuluessa. Etenkin näissä tapahtumissa näkyy sitten vaikkapa niitä videopätkiä, joissa kissa kaataa kodin viimeisenkin fiikuksen ja koira on syönyt emännän ruoka-annoksen tai sohvan.
Sivuille ei saa ladata moraalisesti arvelluttavia kuvia. Somealustoilla on useassa tapauksessa ikärajat ja Instagram-käyttäjän pitää olla vähintään 13-vuotias.
Instagramia on yhä enemmän alettu hyödyntää poliitikkojen taholta ja tätä kautta he pystyvät ennen vaaleja tuomaan itseään aktiivisesti esille nuortenkin keskuudessa.
Paavilla on käytössä oma Instagram-tili (Franciscus tai Pope Francis) ja Instagramista löytyy lisäksi vaticannews (Vatican News), katolisetnuoret (Katoliset nuoret), suomen_caritas (Caritas Finland) ja runsaasti muitakin. Etsimällä löytää mieleisensä eri aiheista ja itselle tärkeistä painopistealueista ja voi alkaa seurata niitä aktiivisesti.
YouTube – paljon kaikkea
YouTube on videopalvelu, joka meille katolilaisille on tärkeä siksikin, että sinne tallentuvat joidenkin seurakuntien messustriimit. Sieltä löytyy myös hienoja musiikkivideoita laidasta laitaan, elokuvia, kielikursseja jne. Vain mielikuvitus on rajana.
Maksuttomassa versiossa pyörii jonkin verran mainoksia, joten jos YouTube on jokapäiväisessä ja runsaassa käytössä, niin voi valita maksullisen YouTube Premium -suoratoistopalvelun, jolloin eivät mainokset katkaise vaikkapa dokumentin katselua kesken kaiken.
Jos et koskaan ole tutustunut YouTubeen, niin lataa se itsellesi puhelimeen tai tietokoneelle ja ala etsiä ohjelmia. Pyhän ruusukon lisäksi minua miellytti nuorena katolilaisena sarja kirkkomme sakramenteista. Syötä hakukenttään “katoliset sakramentit”, niin näet ne kaikki hienoina videoina omien pappiemme kertomina.
Christel Monni