Tänä Herran vuonna 2021 on tullut kuluneeksi pyhän Dominicuksen maallisesta kuolemasta 800 vuotta.
Katolisen perinteen mukaan pyhät siirtyvät jo ikuiseen elämään täydelliseen rakkauden yhteyteen kolmiyhteisen Jumalan luo. Sitä kutsutaan syntymäpäiväksi eli latinaksi dies natalis. Juhlaan on todellakin aihetta, sillä pyhän Dominicuksen karisma on innoittanut naisia ja miehiä elämään myötätuntoisesti maailmassa eläen heijastaen jumalallista laupeutta sanoin ja teoin. Jättäämään maailmallisen elämän ja keskittyen rukoukseen. Rukouksen, Jumalan kanssa vuoropuhelussa olemisen seurauksena yhä uudestaan syttyy kipinä evankeliumin julistamiseen. Evankeliumi kutsuu yhdessä rakentamaan veljellistä ja sisarellista yhteyttä kaikkien kanssa erottelematta ketään ulkopuoliseksi ja yksinäiseksi. Yhteyden rakentaminen dialogissa ja samalta tasolta toisia silmiin rehellisesti katsellen ja kuunnellen toteutuu dominikaaninen palvelu niin kirkossa kuin sen ulkopuolella iloiten perustajansa saaman armolahjan hengen mukaisesti. Sääntökunnan motoksi on kiteytynyt Laudare, Benedicere Praedicar. Ylistää, saarnata ja siunata.
Juhlavuoden tapahtumia ei luonnollisestikaan ole juurikaan järjestetty covid19-pandemian tähden. Pandemia on koetellut myös dominikaaneja niin veljestössä, sisarkunnassa niin luostareissa kuin apostolisissakin yhteisöissä sekä maallikkoyhteisössä maailmanlaajuisesti tarkastellen. Tartunnoilta, kärsimykseltä ja poismenoilta ei ole säästytty. Luonnollisesti sääntökunnan perinteeseen kuuluva oppineisuuden korostus ja terveen järjen käytön arvostus on ohjannut erityisen tarkasti seuraamaan lääketieteellistä keskustelua. Se on kannustanut ponnisteluihin omalta osaltamme pandemian kukistamiseksi.
Toisaalta monenlaisen kärsimyksen, epävarmuuden ja ahdistuksenkin keskellä on aina paikka evankeliumille. Jumalan laupeus ei tunne ajan ja paikan rajoja. Jokainen päivä on myös pelastuksen päivä – uusi mahdollisuus kääntyä Jumalan puoleen ja saada Kristuksen rauha elämään. Juhlavuoden suurin tapahtuma olikin paavi Franciscuksen lähettämä kirje dominikaanien koko sääntökunnan johtajalle, jota mestariksi (magister) kutsutaan. (Kirje luettavissa: fides.katolinen.fi)Kirjeessä paavi tervehtii kaikkia dominikaaniseen perheeseen kuuluvia. Sen otsikko on ”Praedicator gratiae” eli armon saarnaaja. Tämä titteli pyhälle Dominicukselle on vanhaa perinnettä ja se on osa ”O Lumen Eclesiae” (Oi kirkon valo) antifonia. Se lauletaan edelleen nykypäivänä usein vesperin lopuksi latinaksi. Paavi kirjeessään kertaa niitä ihailtavia evankelisten neuvojen piirteitä joita pyhä Dominicus täydellisesti ja hänen seuraajansa vaihtelevasti pyrkivät elämään todeksi. Köyhistä välittämistä omastaan jakamalla, järjen lahjan käyttöä evankeliumin edistämiseksi ja suurta rohkeutta toiminnassa jokaisen ihmisarvoisen kohtelun takaamiseksi.
Suomessa dominikaanien ja meidän ylläpitämämme kulttuurikeskus Studium Catholicum on ollut sekä linjasaneerauksen että pandemian takia suljettu. Silti olemme päättäneet investoida aikaamme ja osaamistamme suureen kulttuuriprojektiin suomalaisten hyväksi. Paavi juhlavuoden kirjeessään mainitsi pyhän Dominicuksen yhteyden apostoliseen istuimeen ja Pietarin seuraajan virkaan ja siten työn koko kirkon ja maailman hyväksi. Paavi Franciscus nosti esiin myös dominikaanien läsnäolon kulttuurielämässä sekä taiteilijoiden ja luovan työn innoittajina. Ymmärryksemme ja kokemuksemme Studiumissa on, ettei Suomessa äidinkielellämme ole kattavaa ja syvällistä ymmärrystä tarjolla paaviuden historiasta kirjallisuuden kulttuurikentässä riittävästi.
Julkaisemme syyskuussa aiheeseen liittyvän kirjan. Sen saavutettavuutta ja tunnettuutta ylläpitävän paavi.fi -sivuston heinäkuussa. Tämän sivistyksellisen tienraivaamisen myötä sujuvalla suomenkielellä voi tutustua yhdestä näkökulmasta paaviuden historiaan aina Pietarista Gregorius Suureen suhteessa Rooman kaupunkiin ja yhteiskuntaan. Olemme kiinnittäneet huomiota myös arkkitehtuurisen kehityksen ja visuaalisen kuvankerronnan merkityksen avaamiseen. Ajatus on kulttuuridialogin keinoin antaa matalan kynnyksen mahdollisuus suomalaisten aktivoida sivistyksellinen potentiaalinsa ja perehtyä Euroopan syvimmän identiteetin, kristillisten arvojen ja sen muovaaman perinteen historiaan. Jo ennakkoon innostuneena voin todeta näin dominikaanien ja Studiumin jatkavan sitä tehtävää joka niille on uskottu. Helsingin Sanomat 24.9.1949 uutisoi Studiumin avajaisista. Lehtijutussa dominikaani veli Bonduelle totesi tehtävän olevan kulttuuridialogi. Työtä hän kuvaili mm. näin ”Ranskaan ja eteläisimpiinkin maihin matkustavat suomalaiset usein tietämättään sivuuttaa huomattavia kulttuuriarvoja”. Näiden aukkojen paikkaamiseen paaviuden osalta haluamme nyt pyhän Dominicuksen juhlavuonna vastata tietysti kirjalla.Toivomme myös että pandemia hellittää niin että ovet kirjaston avautuvat uusissa rementoiduissa tiloissa kaikille jo syyskuun alussa!
isä Gabriel Salmela OP