Valitse Sivu

Rukouksen apostolaatti

Rukouksen apostolaatti

Elokuussa rukoilemme, että poliittiset johtajat palvelisivat kansaansa, työskentelisivät kokonaisvaltaisen inhimillisen kehityksen ja yhteisen hyvän puolesta ja ottaisivat erityisesti huomioon köyhät ja työttömät.

”Todella inhimillisen poliittisen elämän aikaansaamiseksi ei mikään ole tärkeämpää kuin se, että edistetään oikeudenmukaisuuden, hyväntahtoisuuden ja yhteisen hyvän palvelemisen tajua sekä lujitetaan ihmisten perusvakaumuksia poliittisen yhteisön todellisesta luonteesta samoin kuin valtiollisen vallan päämäärästä, rajoista ja oikeasta käyttämisestä” (Gaudium et spes, 73).

Tiedämme, että tällainen tilanne ei ole mahdollinen, kun emme ole todella vapaita. Halusin tietää, mistä on lähtöisin sana ”itsenäisyys” suomen kielessä. Löysin, että itsenäisyys on johdettu adjektiivista itsenäinen. Sanojen pohjana on vanha suomalais-ugrilainen sana ”itse”. Tämän sanan alkuperäinen merkitys lienee ollut ”varjo” tai ”varjosielu”; tähän viittaavat ugrilaiskielten vastineiden merkitykset. Näkemystä tukee se, että aikoinaan ihmisen sielun on uskottu olevan hänen varjossaan ja varjo on siis edustanut ihmisen henkistä minää. Eli yli sata vuotta sitten Suomi taisteli saavuttaakseen oman vapaan sielun. Mielenkiintoinen kysymys on, mistä ihmiset tietävät, mitä merkitsee olla itsenäinen kansa. Kun katsomme Suomen aikaisempaa historiaa, täällä asuvilla ihmisillä ei ollut mahdollisuutta kokea itsenäisyyttä.

Suomi ei ollut itsenäinen, mutta oli olemassa unelma ja usko, että se on mahdollista. Jokaisella meistäkin on unelma, jonka haluaisimme toteutuvan. Meidän pitäisi olla kärsivällisiä. Monet aikaisemmat sukupolvet Suomessa eivät voineet sanoa, että niillä on oma valtio, mutta unelma siitä siirtyi eteenpäin ja tuli aika, jolloin se toteutui. Ehkä me emme näe, että unelmamme toteutuvat, mutta voi tulla aika, kun kaikki meneekin niin kuin pitäisi mennä.

Rukoilemme Suomen puolesta samalla tavalla kuin rukoilemme kirkkomme puolesta, että kaikki menisi niin kuin Jumala haluaa. 

Pyhä Maria Jumalanäiti, rukoile puolestamme.

Pyhä Henrik, rukoile puolestamme.

Autuas Hemming, rukoile puolestamme.

isä Stanisław Zawiłowicz SCJ

Rukoilkaamme…

Elokuu   

Rukoilemme, että poliittiset johtajat palvelisivat kansaansa, työskentelisivät kokonaisvaltaisen inhimillisen kehityksen ja yhteisen hyvän puolesta ja ottaisivat erityisesti huomioon köyhät ja työttömät.

Augusti

Vi ber att  politiker i folkets tjänst verkar för allas utveckling, och speciellt uppmärksammar fattiga och arbetslösa.

Syyskuu   

Rukoilemme, että me kaikki kuulisimme maan huudon, luonnonkatastrofien ja ilmastonmuutoksen uhrien huudon, ja pitäisimme huolta maailmasta, jossa elämme.

September

Vi ber att var och en i hjärtat hörsammar ropet från jorden och från offren för klimatförändringar och naturkatastrofer, genom att vi alla börjar vårda den värld vi lever i.

Tietoja kirjoittajasta

Fides

Katolinen hiippakuntalehti Fides on Helsingin katolisen hiippakunnan viestintäosaston julkaisu. Se ilmestyy osin paperisena ja osin pelkästään nettiversiona. ISSN 0356-5262.

Aihevalikko

LUE FIDES (pdf)

Uusin lehti || Arkisto (2001–)

PODCASTEJA (audio)

Radio Deissä ja Spotifyssa

Tilaa uutiskirjeemme!

Paavin twiitit

Paavin twiitit

Arkistot

Uusimpia videoita

Ladataan...