Suomen Caritas täytti lokakuussa 60 vuotta. Juhla olisi voinut olla kansanjuhla, mutta sellaista ei sattuneesta syystä voitu järjestää. Sen sijaan Caritas järjesti juhlaseminaarin NewCo Helsingin juhlasalissa Linnunlaulussa. Juhlaseminaariin osallistui paikan päällä turvavälein parikymmentä Caritaksen ystävää ja verkon välityksellä lukuisa joukko muita, myös eri puolilta Eurooppaa.
Seminaarin teema oli ”Caritas – Kohti yhdenvertaista yhteiskuntaa” ja se alkoi yhdistyksen pääsihteerin Larissa Franz-Koiviston tervetulosanoilla. Hänen jälkeensä Suomen Caritaksen hallituksen puheenjohtaja, emerituspiispa Teemu Sippo SCJ toivotti osallistujat omasta puolestaan tervetulleiksi ja kertoi lyhyesti Caritaksen historiasta Suomessa. Kuultiin myös EU-komissaari Jutta Urpilaisen lähettämä kaunis ja kannustava tervehdys.
Varsinaiset teemaluennot aloitti oikeusministeriön ylitarkastaja Peter Kariuki, joka on myös Etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) pääsihteeri. Kariukin englanninkielinen esitelmä käsitteli hyvien suhteiden edistämistä inklusiivisessa yhteiskunnassa. Hän esitteli ansiokkaasti Englannista peräisin olevaa toimintamallia tätä tarkoitusta varten. Tässä työssä on otettava huomioon lähes kaikki ihmis- ja yhteiskuntaelämän osa-alueet. Kysymys on pitkälti siitä, miten eri yhteisöt, yhteiskunnalliset toimijat ja instituutiot voivat käytännössä parantaa ihmisryhmien välisiä suhteita, mitä pitää tehdä, mitä kaikkea huomioida.
Peter Kariukin jälkeen kuultiin Tanskan Caritaksen pääsihteerin Maria Krabbe Hammershoyn terveiset etäyhteyden päästä. Hän kertoi ensin yleisesti Tanskan Caritaksesta ja katolisesta kirkosta Tanskassa, kirkosta, jota hän kuvasi maahanmuuttajien kirkoksi. Hänen mielestään Tanskan katolilaisten on omasta maahanmuuttajataustastaan johtuen hyvin luonnollista asettua uusien maahanmuuttajien rinnalle ja tukea heitä. Lopuksi Krabbe Hammershoy esitteli kolme esimerkkitapausta Caritaksen tai kirkon työhön osallistuvista rohkeista maahanmuuttajista. Hänen viestinsä oli lyhyesti: Integraatio voi toimia ja rikastuttaa meitä kaikkia.
Toinen etäyhteys otettiin sitten Brysseliin, josta käsin Euroopan Caritaksen pääsihteeri, ruotsalainen Maria Nyman kertoi Euroopan tasolla näkyvistä trendeistä, ongelmista ja kehityksestä, ennen kaikkea siitä, miten köyhyys näkyy ja vaikuttaa ihmisten elämään. Yksi tärkeä huomio oli se, kuinka välttämätöntä monissa eurooppalaisissa maissa on se, että avun hakija on kirjattu sisään ”järjestelmään”. Paperittomana on lähes mahdotonta päästä kiinni mistään tuista tai palveluista.
Pääluentojen jälkeen Suomen Caritaksen hallituksen varapuheenjohtaja Elie El-Khouri kertoi lyhyesti Caritaksen työstä matkalla kohti yhdenvertaista yhteiskuntaa ja tarjosi siihen työhön pari ystävällistä ja humorististakin neuvoa, omasta kokemuksestaankin käsin.
Caritaksen toimiston väki onnistui järjestämään poikkeusoloista huolimatta tasapainoisen ja kiinnostavan matkan katolisen avustustyön maailmaan. Ongelmat eivät maailmasta lopu. Ehkäpä juuri siksi kristillisen lähimmäisenrakkauden näkökulma – Caritaksen työn kulmakivi – on niin tärkeää.
Marko Tervaportti