Kun kaikkien on vaikea nopeasti ja henkilökohtaisesti tutustua uuteen piispaamme Raimoon, on olemassa hyvä pikatie. Hänen kirjansa.
Piispa Raimo on kirjoittanut lääkärinä ja hän on kirjoittanut pappina. Hänen neljä pientä kirjaansa Kirjeitä Taivaasta käsittelevät tuttuja Ruusukon kohtia Raamatusta, mutta ah, niin raikkaalla tavalla. Kertojina on eri enkeleitä, näkökulma taivaallinen. ”Enkelimuistini mukaan ensimmäiset kristityt kutsuivat itseään kristoforos, Kristuksen kantaja.”
Nämä pikku kirjat korostavat, että enkelit ovat aivan eri olentoja kuin ihmiset, he ovat sananviejiä, suojelijoita. Rohkeasti piispa Raimo eläytyy eri enkeleiden rooleihin. Eräs esittelee itsensä näin: ”Olen taivaallisen kuoron kapellimestari.” Tämä enkeli väittää, että laulu näkyy valona.
Pyhän Joosefin enkeli kehuu että sisäinen hiljaisuus on jalo taito ja ”Joosef kykenee tottelemaan jopa nukkuessaan.”
Kakkososassa minua viehätti, että opin uutta juutalaisten pääsiäisateriasta. Esimerkiksi Haroset on omenasta, rouhitusta pähkinästä, kanelista ja viinistä valmistettu seos, joka kuvaa tiilimassaa, jota juutalaiset valmistivat Egyptissä.
Kolmannessa kirjassa on vahva läsnäolon tuntu ristin luona. Neljännessä on hienot perustelut, miksi Neitsyt Maria otettiin taivaaseen; se on historiallista, se on faktaa ja se on kaunista ja – oikein.
Kirjoissa pääsee tutustumaan piispa Raimon ajattelun kauneuteen. Minä ihastuin oitis, kun hän kirjoitti: ”Iloinen nauru on Jumalalle mieluinen rukous.”
Lemmikki Louhimies
.
Maalaus: Giotto