Hyvät Fideksen lukijat,
Elämme maailmassa epävarmoja aikoja. Useista tekijöistä johtuen toimintamme tulevaisuuden suunnittelu on haastavaa. Siksi talousarvioiden valmistuminen ja hyväksyminen venyi helmikuun lopulle. Alustavasti hiippakunnan talousneuvosto käsitteli talousarvioita jo 10.12.2021. Tällöin päätettiin, että talousarviot voidaan hyväksyä vasta kokouksessa 25.2.2022. Vieläkin talousarviot sisältävät monia epävarmuuksia.
Menneen vuoden 2021 osalta voidaan todeta, että tilinpäätökset eivät ole vielä valmiit, eikä tilintarkastusraporttia ja tilinpäätöksen hyväksymistä ole vielä tehty. Aikaa on kuitenkin huhtikuun loppuun asti. Alla joitakin yksityiskohtia, jotka ovat jo varmistuneet:
Tilinpäätöstietoja
Jäsentulojen kehitys 2019–2021
Koronapandemian aika on vaikuttanut selvästi jäsentuloihimme. Lasku vuoden 2021 loppuun mennessä oli -16 %. Eniten ovat laskeneet kolehdit -34 %, mikä selittyy yhteiskunnan rajoituksilla osallistua messuihin. Myös jäsenmaksut ja lahjoitukset ovat laskeneet 8 % ja vastaavasti 15 %. Toivoa sopii, että vuosi 2022 olisi parempi. Kuten taulukon muutosprosenteista voi havaita, vuonna 2022 emme vielä saavuta vuoden 2019 tasoa. Jäsentulojen merkitys on suuri rahoituksessamme. Niiden osuus vuoden 2022 budjetissa on 32 % koko rahoituksesta, ja se on turvallisen kehityksen kannalta liian matala luku. Seurakuntien talousarvioissa jäsentulojen merkitys on hiippakuntaa suurempi: 56 %. On erittäin toivottavaa, että jäsentulojen määrä kääntyisi selkeään kasvuun koronapandemian jälkeen. Toivottavasti Ukrainan sodan aiheuttama epävarmuus ei heikennä jäsenten uhrimieltä. Nythän hengellistä tukea tarvitaan enemmän kuin koskaan!
Jäsentulojen lisäksi merkittävä tuloerä hiippakunnalle on vuokratulot, joita saadaan pääosin vuokrattavista asunnoista. Koko paikalliskirkon tasolla vuokratuotot muodostavat 12 % erän rahoituksesta, mutta joillekin yksiköille vuokratuotoilla on suuri merkitys. Vuokratuotot ovat kehittyneet seuraavasti:
Epävarmoista ajoista huolimatta asuntojen vuokraustilanne on nyt hyvä ja vuokrat ovat kehittyneet suotuisasti. Tilinpäätöshetkellä vuokrien nousu kolmessa vuodessa on ollut 27 %, mikä osin selittyy hyvällä vuokraustilanteella. Suurin osa asunnoista on myös vuokrattu lähes markkinahintaisella vuokralla. Vuoden 2022 budjetoidussa summassa on erityisesti huomioitu korotukset hiippakunnan omistamiin asuntoihin, joissa on viime vuosina tehty runsaasti perusparannuksia.
Hiippakunnan osalta erityishuomio kiinnittyy sen palveluosastoihin (Viestintä-, Julkaisu- ja Opetusosasto). Nämä yksiköt myyvät kirjoja, opetusmateriaaleja ja saavat lehtituloja. Myyntitulojen kehitys on ollut seuraavaa:
Koronapandemian aikana osastojen myyntitulot ovat olleet laskusuunnassa. Eikä tilanne vielä korjaannu kuluvana vuonna. Osastojen myyntitulojen kate toimintamenoista on matala, noin 16 % (BDJ 2022).
Paikalliskirkkomme menorakenteessa kiinteistömenot ovat henkilöstömenojen jälkeen merkittävin kuluerä. Alla toimitilakulujen kehitys:
Kuluvan vuoden talousarviossa on varauduttu jossain määrin inflaatioon ja kulujen nousuun (+21 %). Kukaanhan ei tiedä, miten kehitys etenee. Hiippakunnan osuus kaikista kiinteistömenoista on 21 %, loput ovat seurakunnissa syntyviä menoja.
Koko paikalliskirkon tasolla kiinteistömenot (ilman remontteja) ovat 26 % toimintamenoista (Bdj. 2022). Osuus luonnollisesti vielä nousee, jos mukaan otetaan remonttikustannukset. Seurakuntien talousarvioissa kiinteistömenot ovat tärkeämmässä osassa kuin hiippakunnassa: 33 % seurakuntien toimintamenoista on kiinteistömenoja. Nykytilanne on hyvin haastava, kun energiakustannukset nousevat. Alla sähkö- ja kaukolämpökulujen kehitys kolmena edellisenä vuotena.
Sähkö- ja kaukolämpökulut
Sähkö- ja kaukolämpömenot ovat jo viime vuoden toteutumassa selkeästi korkeammalla tasolla kuin vuonna 2019. Nähtäväksi jää kuinka tilanne kehittyy kuluvana vuonna energiakustannusten noustessa.
Kesäkuun Fides-lehdessä on tarkempi analyysi tilinpäätöstiedoista.
Talousarviot 2022
Kuten toimitilakulujen osalta jo todettiin, on vaikea ennustaa, miten maailma lähikuukausina kehittyy. Monet tekijät voivat muuttaa kehitystä. Kevään aikana näemme, kuinka Ukrainan sota eskaloituu ja mitä taloudellisia vaikutuksia sillä on yhteiskuntiin, ihmisten toimeentuloon, pakolaisvirtoihin ja maailmankauppaan. Vahvasti näyttää siltä, että sotatoimet ja koronapandemia ovat aiheuttamassa korkean inflaation yleismaailmallisesti. Ja ehkä jopa kansainvälisen ruokakriisin. Inflaatio todennäköisesti nousee vielä nykyisestä, joka jo Suomessakin on jo lähes 5 %. Tämä vaikuttaa jäsenten mahdollisuuksiin tukea seurakuntaa ja ylipäätään selviytyä taloudellisesti omassa elämässään. Yhä suurempi osa varoista kuluu kohonneisiin energiakustannuksiin, polttoaineisiin ja kasvaviin ruokakustannuksiin. Lisäksi työttömyys saattaa kasvaa. Myös Euroopan Unionissa suunnitellut kunnianhimoiset ilmastohankkeet nostavat hintoja.
Ulkomaisten avustusten osalta on monia kysymysmerkkejä. Ulkomaisten rahoittajien tilanne on samalla tavoin epävarma kuin meidänkin. Voimme saada yhä pieneviä avustussummia tarpeisiimme Saksasta ja muualta Euroopasta. Myös kirkon rahastosijoitusten tuotot todennäköisesti laskevat Ukrainan sodan seurauksena. Tämä kehitys näkyy jo nyt hiippakunnan rahastosijoituksissa vuodenvaihteesta alkaen. Osakesalkkumme tuottoprosentti oli helmikuussa –8,44 %.
Hiippakunnan suunnittelemien välttämättömien investointien suuruudessa on myös epävarmuuksia. Useat remontit tarkentuvat vasta niiden edetessä. Tämä voi tuoda yllätyksiä talousarvioon. Vuodelle budjetoidut nettoinvestoinnit (vähennettynä saksalaisilla avustuksilla) ovat noin 15 % paikalliskirkon kokonaismenoista, eli noin 400 000 euroa. Jos summa kasvaa tästä, rahoitukseen saattaa tulla ongelmia.
Työsuhteessa olevan henkilöstön kannalta kustannusmuutokset ovat myös hankalia. Tällä hetkellä ei ole juuri varaa korottaa palkkoja edes indeksikorotusten verran. Työntekijöiden palkkataso on jo nyt varsin vaatimaton verrattuna yhteiskunnalliseen tilanteeseen ja tilanne heikkenee korkean inflaation myötä nopeasti. Tämä koskee sekä pappien että maallikoiden ostovoimaa. Tulevaisuudessa olisi kyettävä tekemään indeksikorotuksia henkilöstön palkkoihin.
Talousarvion lukuja
Ennen varsinaista talousarvion käsittelyä on hyvä katsoa jo alkaneen vuoden jäsentulokehitystä. Kahdelta ensimmäiseltä kuukaudelta on olemassa lähes lopullista jäsentulotietoa. Lisäksi jäsenmaksulaskut lähetettiin tammikuun lopulla aikuisille jäsenille, joten ne ovat ehtineet vaikuttaa helmikuun jäsentulokertymiin. Myös vuonna 2021 kirje lähettiin samoihin aikoihin, joten vertailu kahden vuoden välillä on mahdollinen:
Jäsentulojen kehitys on ollut nousujohteista tämän vuoden alussa, vaikka nousu on vielä hyvin hidasta. Lahjoitusten vähenemisessä ja kolehtien nousussa näkyy se, että koronarajoituksia on purettu ja ihmiset ovat lisänneet kolehtimaksamista messuissa ja vähentäneet lahjoitusten antamista. Näistä luvuista ei vielä voi päätellä, kuinka koko vuosi tulee toteutumaan. Kuluvan vuoden tammi- ja helmikuun kirjanpitoa tarkasteltaessa voidaan kertoa, että jäsenmaksukirjeellä ei vielä ehtinyt olla suurta vaikutusta summiin, vaan helmikuun kertymä on lähellä tammikuun tasoa. Toivottavasti seuraavien kuukausien aikana tulokertymät kasvavat ja kirje alkaa vaikuttaa.
Vuoden 2022 talousarvioita tarkasteltaessa voimme esittää seuraavat luvut:
Kuluvanakin vuonna paikalliskirkkomme joutuu myymään omaisuuttaan, tosin suhteellisen pienen määrän. Hiippakunnan tulos näyttäisi kehittyvän ylijäämäiseksi, mikä tasoittaa seurakuntien alijäämiä. Rahoituksen osalta talousarvio rakentuu keskeisesti jäsentulojen ja avustusten varaan (59 %). Näissä avustuksissa ei ole mukana remonttiavustuksia, vaan ne on vähennetty investoinneista (nettoinvestoinnit). Suurimmat toimintamenot ovat henkilöstömenot ja toimitilakulut, jotka kattavat 2/3 toimintamenoista.
Alla on lueteltu vuoden 2022 suunnitellut bruttoinvestoinnit seurakunnissa ja siitä arvioitu saksalainen remonttiavustus.
Suurin epävarmuus remonteissa liittyy Joosefin remonttien suuruuteen. Likviditeettimielessä remonttien bruttosumma on tärkeä, sillä on mietittävä, kuinka remontit rahoitetaan, koska saksalainen avustus maksetaan yleensä vasta remontin päätyttyä.
Alla vielä seurakuntien ennakoitu tulos vuonna 2022
Seurakuntien varsinainen toiminta on ylijäämäistä suurten seurakuntien ansiosta. Mutta pienten seurakuntien osalta tilanne on huolestuttava. Tilanne heikentyy entisestään, kun mukaan otetaan nettoinvestoinnit (kokonaistulos/sarake). Tällöin ainoastaan Pyhän Marian seurakunta voi esittää ylijäämäisen kokonaistuloksen. Toki seurakuntien varallisuudessa on myös suuria eroja. Varakkaammat seurakunnat pystyvät kattamaan helpommin investoinneista syntyneet kulut. Vaikein tilanne on kahdessa pienimmässä seurakunnassa, Joosefissa ja Olavissa.
Kaiken kaikkiaan näin epävarmassa maailmantilassa olisi tärkeätä, että kirkon jäsenet kantaisivat vastuunsa seurakuntiensa rahoituksesta kaikilla niillä keinoilla, mitä meillä on käytettävissä. Näitä ovat jäsenmaksun maksaminen, vapaaehtoiset lahjoitukset ja kolehdit. Lisäksi on mahdollista antaa testamenttilahjoituksia ja osallistua poliisiviranomaisen myöntämän rahankeräysluvan alaisiin hankkeisiin. Näistä on tulossa kirkon nettisivuille listaus ja muut ohjeet. Kiitos etukäteen jokaiselle panoksestanne. Alla vielä lyhyesti jäsentulojen kehitys viime vuosina:
Taulukosta voi nähdä esimerkiksi sen, että pienimmissä seurakunnissa jäsenet uhraavat varojaan seurakunnan hyväksi enemmän kuin suurissa seurakunnissa. Seurakunnan pieni koko vain vaikuttaa sen, että kokonaistulos jää alijäämäiseksi.
Kaikista epävarmuuksista huolimatta toivotamme kaikille turvallista ja valoisaa kevättä. Kiitos jokaiselle vapaaehtoiselle tärkeästä panoksesta seurakuntien hyväksi!
Peter Kuronen
Hiippakunnan ekonomi
Taloustoimisto