Idän ja lännen välisen ykseyden merkki – monstranssi hiippakunnan kokoelmissa
Helsingin hiippakunnan kirkollisten sakraaliesineiden joukossa on mielenkiintoinen monstranssi, joka on jumalanpalvelusesine pyhitetyn hostian, ehtoollisleivän esiin asettamista ja kunnioittamista eli adoraatiota varten. Tässä monstranssissa hostiaa ympäröivää auringonkehää kannattelevat Karjalan historiallisen vaakunan haarniskoidut käsivarret, toinen itäinen, toinen läntinen, mutta vaakunaan verrattuna päinvastaisessa järjestyksessä. Molempien aseet on rauhan merkkinä laskettu alas ja jalustaan on kaiverrettu nykyäänkin ajankohtaiset sanat: ”Signum unitatis inter Orientem et Occidentem – Idän ja Lännen välisen ykseyden merkki.” Monstranssin pohjassa lukee latinaksi: ”Professori ja tohtori Roberto Wis lahjoitti tämän Helsingin piispa Gulielmus P. B. Cobbenille hänen viettäessään onnellisesti piispuutensa neljättä vuotta maaliskuun 19. päivänä 1959.” Esineen jalustan reunassa on teksti: ”Binus Bini me fecit Florentiae MCMLIX – Binus Bini valmisti minut Firenzessä 1959.” Kuka oli Binus Bini ja mistä kaikessa on kysymys? Sitä lähtivät selvittämään hiippakunnan taidehistoriallisen toimikunnan jäsen Diana Kaley sekä Ilpo Koukku ja minä.
Monstranssi näyttää olevan professori Roberto Wísin lahja Helsingin piispa Gulielmus (Willem) Cobbenille tämän piispuuden neljäntenä vuotena. Piispa Cobben (1897-1985) oli järjestyksessä toinen piispamme. Hän oli syntyperältään hollantilainen, kuului Jeesuksen Pyhän Sydämen pappien veljeskuntaan ja tuli Suomeen jo vuonna 1924. Toimittuaan Terijoen seurakunnan kappalaisena, Viipurin ja Turun kirkkoherrana hänestä tuli viimein vuonna 1934 Suomen apostolisen vikaarikunnan piispa. Kun vikaarikunta pyhän Henrikin ja kristinuskon Suomeen tulon riemuvuonna 1955 korotettiin itsenäiseksi Helsingin hiippakunnaksi, Cobbenista tuli sen ensimmäinen varsinainen piispa aina siihen saakka, kunnes hän 1967 erosi tehdäkseen tilaa uudelle piispalle Paul Verschurenille. Piispa Cobbenin neljäs vuosi Helsingin piispana oli siis monstranssiin kaiverrettu vuosiluku 1959.
Professori Roberto Wís (1908-1987), alkuperäiseltä nimeltään Roberto Weiss, oli Suomessa vaikuttanut italialaissyntyinen kulttuuripersoonallisuus, romanisti, sanastontutkija ja Helsingin yliopiston italiankielen dosentti. Vuonna 1942 hän oli mukana perustamassa Helsinkiin Italian kulttuuri-instituuttia, Istituto Italiano di Cultura in Finlandiaa. Hän toimi aktiivisesti ja monella tavalla Suomen katolisessa kirkossa. Katedraalissamme on edelleen hänen lahjoittamansa pyhää Henrikiä esittävä pronssinen muistotaulu.
Kuka sitten oli ’’Binus Bini?’’ Pienen salapoliisityön kautta hän paljastuu kuvanveistäjä ja taidekultaseppä Bino Biniksi (1916-2007), Firenzen taideakatemian jäseneksi. Hänen töitään on esillä Italiasta New Yorkiin ja niitä on myös suomalaisissa kokoelmissa. Monstranssin muoto on Binin muihin teoksiin verrattuna siinä määrin konservatiivinen, että voi hyvin kuvitella professori Wísin olleen sen suunnittelun takana.
”Signum unitatis inter Orientem et Occidentem – Ykseyden merkki Idän ja Lännen välillä”esittää tietenkin Karjalan historiallisen maakuntavaakunan käsivarsia, jotka aseensa, sapelin ja miekan maahan laskettuaan kantavat auringon keskellä olevaa Kristusta. Tämän historiallisen ja vertauskuvallisen lahjan saajan piispa Cobbenin oma vaakuna on esitetty kullattuna monstranssin jalustassa. Hänen vaakunansa on ”hopeisessa kilvessä punainen risti, oikeassa yläkulmassa sininen Neitsyt Marian monogrammi, alhaalla rauhan merkkinä ristikkäin vihreät oliivipuun oksat ja kultaisessa sydänkilvessä punainen Jeesuksen Pyhä Sydän”. Tunnuslauseena: ”In Cruce salus – Ristissä pelastus”.
Markku Koponen
Kuvat: Ilpo Koukku
