Hiippakunnan talouden kehityksestä kesän aikana
Hiippakunnan taloutta on pyritty tasapainottamaan jo useita vuosia. Tasapainottaminen perustuu vuonna 2018 tehtyyn tasapainotussuunnitelmaan, jonka laatimiseen osallistuivat myös rahoittajamme Saksasta. Sen mukaan taloustilanne tulisi kehittyä suotuisasti jokaisena vuotena tästä eteenpäin, lopullisena päämääränä mahdollisimman terve talous, jossa hiippakunta itse kykenee vastaamaan taloudestaan ilman suuria avustuksia ulkomailta ja omaisuuden jatkuvaa myyntiä.
Kuluvan vuoden osalta suunnitelman mukainen tavoite on suurissa vaikeuksissa. Erityisesti koronaepidemia on romuttanut yritykset pysyä tasapainotussuunnitelman tahdissa.
Tavoitteista keskeisin on vuosittain kerätä yhä suurempi osa tuloista jäsentuloina, joita ovat jäsenmaksut, vapaaehtoiset lahjoitukset ja messukolehdit. Näin kirkon jäsenet ottaisivat yhä selvemmin vastatakseen oman yhteisönsä taloudellisesta hyvinvoinnista. Koska koronaepidemian vuoksi kirkot olivat kevään lähes kiinni eikä senkään jälkeen messuihin osallistujien määrä ole voinut palata entiselle tasolleen, ovat kolehtitulot jääneet hyvin pieniksi. Viime vuonna heinäkuun loppuun mennessä oli kolehtituloja kertynyt 145 000 €. Tänä vuonna kolehtitulot ovat jääneet puoleen (76 000 €). Myös lahjoitukset ovat laskeneet 11 %. Onneksi jäsenmaksutulot ovat sentään samalla tasolla kuin viime vuonna (355 000 €). Kaiken kaikkiaan olemme jäsentulojen kehityksessä jäljessä edellistä vuotta 76 000 €. Nähtäväksi jää saammeko loppuvuonna kirittyä tämän kaulan kiinni. Se riippuu meistä kaikista kirkon jäsenistä.
Jäsenmaksujen osalta touko-heinäkuun kertymät ovat viime vuotta korkeammalla tasolla, johtuen siitä, että kaikille aikuisille jäsenille lähetettiin pyyntö maksaa jäsenmaksuja vasta huhtikuun lopussa. Viime vuonna kirje lähetettiin jo tammikuussa. Mielenkiintoisena tietona voimme todeta, että toukokuussa jäsenmaksuja kertyi yli 91 000 euroa. Tässä näkyy lähetetyn kirjeen vaikutus. Edellisenä vuonna kirjeen jälkeisenä kuukautena jäsenmaksuja kertyi yli 130 000 euroa. Muina kuukausina jäsenmaksukertymät ovat selvästi pienempiä.
Jos tarkastellaan jäsentulojen kertymiä per kirkon aikuinen jäsen (noin 10 000) niin voimme todeta, että heinäkuun loppuun mennessä jäsentuloja on kertynyt 49 euroa / aikuinen jäsen. Tästä voidaan ennakoida, että vuoden kokonaiskertymä olisi 80 euron paikkeilla. Tarve paikalliskirkkomme kokonaiskustannusten kattamiseksi kokonaan jäsentuloilla olisi ainakin 200 euroa / aikuinen jäsen. Jäsentulot näin ollen kattavat vain noin 40% kokonaiskustannuksistamme. Jos hiippakuntaamme verrataan luterilaiseen yhteisöön, voimme nähdä, että keskivertoluterilainen aikuinen jäsen maksaa pakollisten kirkollisverojen muodossa moninkertaisesti sen, mitä meidän kirkkomme kerää vapaaehtoisesti jäsentuloja Suomessa. Tämän lisäksi moni luterilainen antaa vielä vapaaehtoisesti messukolehteja ja tukee eri herätysliikkeitä. Miten meidänkin kirkossamme voitaisiin päästä tilanteeseen, jossa jäsenemme nykyistä enemmän tukisivat kirkon tärkeää työtä taloudellisesti?
Tilannettamme saisi parannettua ainakin seuraavin tavoin: Ensinnäkin voidaan toivoa, että messuissa käyminen tulisi taas entisellä tavalla mahdolliseksi, jolloin kolehtihaavitkin saisivat jälleen täytettä. Ja toisekseen on tärkeää, että yhä useampi katolilainen huolehtisi oman jäsenmaksunsa maksamisesta kuukausittain. Myös on mahdollista lahjoittaa kirkolle varoja esimerkiksi testamentin muodossa ja vapaaehtoiset lahjoitukset ovat täysin tervetulleita.
Ilman jäsenistön kasvavaa taloudellista tukea seurakuntien ja koko hiippakunnan toimintoja ei voida turvata entisessä laajuudessa. Paineita tähän tuo myös se tosiasia, että ulkomaiset avustukset ovat pienenemään päin.
Myönteistä on ollut, että kuluvan vuoden aikana on saatu joitakin säästöjä toiminnallisissa kuluissa, eikä omaisuutta ole jouduttu myymään. Toisaalta lukuisat isot remontit uhkaavat rasittaa kirkon taloutta esimerkiksi Turussa ja Tampereella. Kirkon kiinteistöt ovat pääosin jo iäkkäitä ja tarvitsevat kipeästi remontointia (esim. putkiremontit).
Toivottavasti koronaepidemian jatko jäisi vaisuksi ja elämä pääsisi pian palaamaan tuttuun rytmiinsä kirkon työssä.
Taloustoimisto
