Caritas: Ilmastoälykäs maatalous toimii myös pandemioita ja nälänhätää vastaan

Suomen Caritaksen Adventtikeräys tukee pienviljelijöitä Kongon Demokraattisessa tasavallassa

Joka kolmas kongolainen ei tiedä milloin saa seuraavan ateriansa. Suomen Caritaksen Adventtikeräys tukee Norjan Caritaksen elintarviketurvaohjelmaa Kongon Demokraattisessa tasavallassa. Siellä pienviljelijät ovat vuonna 2018 alkaneessa ohjelmassa jo onnistuneet lisäämään sekä tuotantoa, tuloja että aterioiden määriä. Ohjelma on lisännyt ilmastoälykkäiden maataloustekniikoiden, lukutaidon ja naisten osallistumisesta maataloustuotantoon ja osuuskuntiin. 

Tulevaisuudessa ohjelmassa on mahdollisuus lisätä nuorten koulutusta ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Pitkän aikavälin investoinnit ilmastoälykkääseen maatalouteen vahvistavat pienviljelijöiden sietokykyä ilmastonmuutosta, pandemioita ja nälänhätää vastaan. Nämä ovat Norjan Caritaksen kokemuksia maailman maista, joissa ruokaturva on maailman heikointa.

Maailman elintarvikeohjelman mukaan riittävä ja ravitsevan ruoan saatavuus Kongon demokraattisessa tasavallassa on maailman huonoimpia. Joka kolmas maassa asuva ihminen, eli 27,3 miljoonaa, kokee epävarmuutta ruuan riittävyydestä. Tämän lisäksi lähes seitsemän miljoonaa ihmistä kamppailee akuutin nälän kanssa. Koronapandemia on pahentanut tilannetta entisestään. 

‒Synkkää tilannetta helpottaa se, että Norjan Caritaksen elintarviketurvaohjelmassa mukana olevat pienviljelijät ovat lisänneet tuotantoaan ja tulojaan ja syövät aiempaa useampia aterioita päivässä. Se osoittaa, että pitkän aikavälin investoinnit ilmaston huomioivaan maatalouteen lisäävät vastustuskykyä sekä ulkoisille uhille, ilmastonmuutokselle, pandemioille että nälälle, sanoo Heidi Solheim Nordbeck, Norjan Caritaksen neuvonantaja.

Huolimatta luonnonvaroistaan Kongon tasavalta on maailmanlaajuisesti köyhyystilastojen kärjessä. 84 miljoonan asukkaan väestöstä 73 prosenttia elää alle 1,90 dollarilla päivässä. Maailmanpankin mukaan joka kuudes on erittäin köyhä. Huolimatta maailmanlaajuisesti tarkasteltuna suhteellisen alhaisista tartuntamääristä, koronapandemia ja pitkittynyt yhteiskunnan sulkeutuminen vuonna 2020 ovat pahentaneet tilannetta. Tuontitavaroiden hinnat kohosivat voimakkaasti ja kouluja suljettiin. Samaan aikaan maan turvallisuustilanne on heikentynyt useilla alueilla. Konfliktit liittyvät usein maaoikeuksiin.

Maataloudessa otettava ilmasto huomioon

Vuodesta 2018 lähtien 7 200 pienviljelijää Kisantussa, Kindussa, Kongolossa ja Butembo Benissä on saanut tukea Norjan Caritaksen elintarviketurvaohjelman kautta, jota rahoittaa Norad. Ohjelma on osa laajempaa puitesopimusta seitsemän maan kanssa, ja se toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Kongon Caritaksen kanssa.

‒Tulokset ovat erittäin hyviä. Kolmen vuoden jälkeen 77 prosenttia osallistuvista perheistä ilmoitti syövänsä vähintään kahdesta kolmeen ateriaa päivässä. Ohjelman alussa vastaava luku oli vain 16,3 prosenttia. Puolet on lisännyt tuotantoaan huomattavasti ja 87,5 prosentilla on ollut terveellinen ja ravitseva ruokavalio. Projektin alkaessa kukaan osallistujista ei saanut tarpeeksi ravintoa, Solheim Nordbeck sanoo.

Ruokaturvaohjelma on lisännyt tietoa ilmaston kannalta älykkäistä maataloustekniikoista. Pienviljelijät on koulutettu ilmastonmuutokseen ja viljelymenetelmiin, jotka tuottavat suurempia satoja. Kohderyhmästä 81,75 prosenttia kasvattaa vähintään kolmea erilaista siemenlajiketta, minkä lisäksi on istutettu useita ilmastonkestäviä puita. Se osoittaa, että pienviljelijöiden investoinnit ilmastoälykkääseen maatalouteen voivat parantaa sietokykyä sekä ilmastonmuutosta, pandemioita että nälkää vastaan.

Naisten voimaannuttaminen heijastuu koko perheeseen

Ohjelmassa on vahvistettu naisten roolia ja aktiivista osallistumista. Caritas edistää tasa-arvon lisäämistä mukana olevissa paikallisyhteisöissä. Kongon demokraattisessa tasavallassa naisten asema yhteiskunnallisessa elämässä on yleensä heikko. Naisten osallistuminen maanviljelijäjärjestöihin on rajoitettua, koska tällaisia järjestöjä hallitsevat perinteisesti miehet. Siksi Caritas keskittyy erityisesti naisten valmiuksien ja osallistumisen vahvistamiseen. Naiset saavat koulutusta lukemisessa ja kirjoittamisessa sekä ilmastoälykkäissä maataloustekniikoissa. Ohjelmaan liittyvissä osuuskunnissa edistetään naisten osallistumista. 

Lusungun kylässä asuva Sikuzani Kifagiyo on leski, jolla on 4 lasta. Hän on parantanut taloudellista asemaansa Norjan Caritaksen elintarviketurvaohjelman kautta Kongon demokraattisessa tasavallassa. Kun hän sovelsi ohjelman kautta opittuja maataloustekniikoita, hän lisäsi tuotantoaan ja tulojaan. Tämän seurauksena hänellä on nyt varaa rakentaa talo ja tukea lastensa koulutusta.

‒ Kasvatin 5 hehtaaria maissia oppimillani viljelytekniikoilla. Korjasin satoa 10 tonnia, jotka myin. Näillä rahoilla ostan peltiä talon rakentamiseen ja loput annan lapsilleni, jotta he pääsevät opiskelemaan yliopistossa, Sikuanzi kertoo.

Hän asuu Kindun maakunnassa, joka on mukana Norjan ja Kongon Caritas-järjestöjen neljän maakunnan alueella toimivassa ruokaturvaohjelmassa.

Kifagiyo on yksi esimerkki siitä, että keskittyminen tyttöihin ja naisiin kannattaa. Tutkimukset osoittavat, että panostukset naisten taitoihin vaikuttavat myönteisesti koko perheen hyvinvointiin, sillä naiset sijoittavat ansaitsemansa pääosin takaisin perheeseen ja lastensa koulutukseen. Naisten järjestelmällinen osallistuminen osuuskuntiin on tuottanut tulosta. Kolmen vuoden jälkeen naiset ovat yhä enemmän mukana julkisten asioiden hoidossa, ja osuuskuntien jäsenistä heitä on lähes puolet. Vuonna 2018 vain 17 prosenttia. Osuuskuntien johtohenkilöistä yli 22 prosenttia on naisia.

Luku- ja kirjoitustaito on parantunut

Ohjelman kestävä kehitys varmistuu myös siten, että siinä on panostettu pienviljelijöiden luku- ja kirjoitustaitoon. Tutkimukset osoittavat, että koulutus on avain yhteiskunnan hyvään kehitykseen sekä taloudellisesti että sosiaalisesti. Siitä huolimatta, että kahdeksan kymmenestä Kongon demokraattisessa tasavallassa olevasta lapsesta aloittaa peruskoulun, vain neljä kymmenestä jatkaa lukioon 12-vuotiaana. Vain puolet 15–24-vuotiaista tytöistä osaa lukea ja kirjoittaa. 

Norjan Caritaksen ruokaturvaohjelman kohderyhmästä 62 prosenttia, joista puolet on naisia, on oppinut kirjoittamaan. Ohjelman alussa kirjoitustaitoisia oli 33 prosenttia. Luku- ja kirjoitustaidon ansiosta he omaksuvat uusia oppeja helpommin, mikä voi tarjota pääsyn sekä markkinoille että osuuskuntiin ja lisätä tuloja.

Nuoruutta, rauhaa ja kestävyyttä

Investointi pienviljelijöihin on sekä edistänyt rauhaa ja sovintoa että sosiaalista yhteenkuuluvuutta, sillä hankkeessa on koulutettu aiemmin aseellisiin ryhmiin kuuluneita nuoria pienimuotoiseen vihannesten viljelyyn. Se on lisännyt paikallisyhteisön hyväksyntää haavoittuvassa asemassa olevien nuorten integroimiseen takaisin yhteisöön. He ovat päässeet mukaan myös tuotantoprosesseihin, osuuskuntiin ja säästö- ja lainaryhmiin.

Tulevien sukupolvien järjestelmällisempi sopeuttaminen ilmastonmuutokseen on keskeistä kestävän kehityksen varmistamisessa. Kolme kymmenestä kongolaisista oli 10–24-vuotiaita vuonna 2010. Tämän ikäryhmän odotetaan kasvavan 42,9 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Kun nuorisotyöttömyys on 32,2 prosenttia, on vaarana, että nuoria värvätään aseellisiin ryhmiin. 

Myös elintarviketurvan ja ympäristön näkökulmasta nuorten osallistuminen ilmastoälykkääseen maatalouteen on tärkeää maassa, jossa on noin 60 prosenttia Kongon altaan harvinaisista ja arvokkaista sademetsistä. Ilman ilmastonmuutoksen tuntemusta nuoret saattavat pahentaa metsien hävittämistä ja kaataa arvokkaita sademetsiä. Sen vuoksi nuorten kongolaisten koulutus ilmastoälykkäisiin maataloustekniikoihin sademetsän reuna-alueella tulee jatkossakin olla tärkeää kaikille, jotka investoivat pitkäaikaiseen apuun nälän torjumiseksi.

Vammaisten huomiointi parantaa kaikkien elinoloja ja hyvinvointia

Muloko Mulimbi Kisanga on 44-vuotias vammainen, naimisissa ja hänellä on 11-vuotias lapsi. Hän asuu Bena Manenessa Basongen alueella.

Kisanga kuuluu maataloustuottajien järjestöihin, jotka kehittävät lohkopeltoja ja joilla on mikrolainajärjestelmä. Jäsenyyden kautta hän sai 0,5 hehtaarin alueen, jolla hänen vaimonsa viljelee maapähkinöitä ja korjaa satoa.

Kisanga myy erilaisia tavaroita hän on palauttanut lainaamansa summan mikrolainayhteisölle. Voittojen ansiosta hänellä on nyt omaa pääomaa ja hän on perustamassa takomoa. Toiminnan tuotolla katetaan perheen tarpeet, lasten koulunkäynti ja tuberkuloosia sairastavan vaimon hoito. Hän suunnittelee nyt hitsauskoneen hankintaa, joka tukee hänen toimintaansa edelleen.

Ruokaturvaohjelma vahvistaa osuuskuntia

Pienviljelijöiden markkinoille pääsyn vahvistamiseksi ja maataloustuotteiden paremman hintojen varmistamiseksi Caritas tukee viljelijäjärjestöjen ja osuuskuntien rakentamista ja vahvistamista yhteistyössä maatalouden ja maaseudun kehittämisen paikallisviranomaisten kanssa. Elintarviketurvaohjelman kautta viljelijöitä autetaan osuuskuntien rekisteröinnissä sekä osuuskunnan johtamis- ja yrittäjyyskoulutuksessa muun muassa vastuullisuuteen, kirjanpitoon, lukutaitoon ja osuuskuntien hyötyihin liittyvissä asioissa. Tavoitteena on, että osallistujat pystyvät varmistamaan organisaationsa ja osuuskuntiensa johtamisen ja elinkelpoisuuden pitkällä aikavälillä. Yhteiskunnallisella tasolla kansalaisyhteiskuntaa tukahdutetaan myös yhdistämällä paikallistasolla perustetut osuuskunnat valtakunnallisten ja aluetasojen viljelijäosuuskuntiin. Ohjelman kautta perustettuja järjestöjä ja osuuskuntia koulutetaan myös edunvalvontatyöhön.

Tue kongolaisia pienviljelijöitä ja lahjoita keräykseen. Lahjoita suoraan verkkopankistasi lomakkeen kautta sivuilla www.caritas.fi/lahjoita.

Lahjoittaa voit myös suoraan tilillemme

Suomen Caritas ry 

Danske Bank FI73 8000 1270 1545 04

Viite: 2231

Tue Mobile payn avulla 95959 viesti: adventti

Keräyslupa: RA/2022/218

.

Laura Koskelainen, Suomen Caritas